maanantaina, toukokuuta 22, 2006

Ylioppilaaksi ja blogiesta ja koneista

Perjantaina sain tietää tulokset. YTL oli ollut minulle erittäin kiltti. Yksikään arvosana ei laskenut. Matikka jopa nousi! Olin jo ehtinyt panikoida, etten pääse pääsykokeisiin, koska paperit eivät riitä. Ehkä ne sittenkin riittävät..

Yleisesti ajatellen ylioppilaskirjoitukset ovat paljon pienempi haaste kuin väitetään. Kokeet vastaavat hyvin paljon lukion tavallisia kurssikokeita. Perustiedoilla ja käsitteillä pärjää vallan mainiosti. Maksulliset preppauskurssit eivät ole välttämättömiä menestyksen takeita. Itse en käynyt koko lukiourani aikana ainoallakaan kurssilla ja silti sain itseäni tyydyttävät, rehtorin sanojen mukaan vallan mainiot paperit. Mihin olisinkaan pystynyt, jos olisin jaksanut lukea enemmän...Laudatur jäi harmittavasti kahden pisteen päähän. Senkin voi laittaa sukuvian piikkiin, sillä äidilleni kävi aivan samoin 26 vuotta sitten. Jos pääsen opiskelemaan ja viihdyn opiskelupaikassani niin, että valmistun sieltä ammattiin, ei kukaan muistele ylioppilastutkintotodistukseni arvosanoja.

Olin neljä päivää mamman ja papan luona Pohjois- Pirkanmaalla lomailemassa(=syömässä). Sain taas huomata,miten muutaman päivän poissaolon aikana blogistaniassa ehtii tapahtua paljon. Olin ihan ulkona Tikrun neuloblogianalyysistä, Mielityn kasvivärjäilyistä ja kaikesta muusta. Ongelmalliseksi poissaolon tekee se, että minulle tulee valtava kynnys kommentoida kivoja juttuja jonkun blogissa, jos postauksen jälkeen on tullut uusiakin kirjoituksia.

Lukaisin Tikrun pohdinnan. Olen monesta asiasta samaa mieltä, vaikka tiedän, etten kykene kaikkia kohtia toteuttamaan omalta osaltani. En nähnyt pohdintaa lainkaan arvostelevana, vaan kannustuksena itsekritiikkiin. Omalta osaltani yritän tästä lähtien kiinnittää huomiota kuvien laatuun ja oikein kirjoitukseen. Jälkimmäisen tiedän tuottavan erityistä päänvaivaa, sillä yhdyssanat ovat krooninen heikkouteni.

Saatan toisinaan kirjoittaa ajattelamatta tavallisetkin yhdyssanat väärin, vaikka tiedän niiden oikean kirjoitusasun. Toinen kieleen liittyvä ongelma, josta kirjoitin jo joskus aiemmin on tietokoneella kirjoittaminen. Käteni ovat niin nopeat, että pääni ei pysy mukana. Yleensä kirjoitankin mieluummin käsin kuin koneella.

Kuvien laatuun panostaminen ei ole kuin viitsimisestä kiinni. On helppo sysätä vastuu kameralle, joten teen sen nytkin. Taloudessamme on kaksi digikameraa. Parempi ja huonompi. Parempi on yleensä isäni käytössä juuri silloin, kun sitä tarvitsisin. Huonompi kamera on tosiaankin huonompi. Toinen laiskuutta lisäävä tekijä on se, että taloudessamme on kahden kameran lisäksi kaksi tietokonetta, jotka ovat kaiken lisäksi verkossa keskenään. Kuvat täytyy ensin asentaa toiselle koneelle (joka on tietenkin eri kone kuin käyttämäni) niin, että ainoastaan se kone on käynnissä. Sen jälkeen voi käynnistää tämän koneen ja vain toivoa, että kuvat ovat latautuneet. Jos ne eivät ole, niin eikun virrat pois ja uudestaan. Tässä syy, miksi en päivitä päivittäin;)

9 kommenttia:

amelie kirjoitti...

Onnea ylioppilaalle!

Minulta on kerran pyydetty yo-todistusta näytille jotain työpaikkaa hakiessa. Muuten en ole niillä papereilla tehnytkään yhtään mitään.

hanna_h kirjoitti...

Onnittelut!
Minullekin YTL oli kiltti, olen oikein tyytyväinen :)
Mulla on sama juttu tuon tietokoneella kirjoittamisen kanssa. Kirjoitan melkeinpä sitä mukaa kuin ajatuksia tulee päähän, käsin kirjoitettaessa mietin paljon tarkemmin sisältöä.

Elina/ Mielitty kirjoitti...

Onnea, onnea!

Tärkeintä on, että on ylioppilas, arvosanoilla ei ole niin väliä (vaikka onhan se mukavaa, jos ne ovat hyvät.
Sukulaisille olen todistusta esitellyt ja yliopistoon pyrkiessäni arvosanoilla oli merkitystä (enemmän merkitystä tosin oli AMK-papereilla).

neja kirjoitti...

Onnea!
En ole itse ainkaan tarvinnut yo-todistusta muuta kuin pääsykokeissa heti samana keväänä kirjotusten kanssa. Sen jälkeen ei ole kukaan kyselly missään. Ja yhdyssanat on myös mun pieni heikkous.

Altocumulus kirjoitti...

Onnea ylioppilaalle ja mukavaa tulevaa juhlapäivää! Tottahan se on, että kun kirjoitukset on ohi, huomaa, ettei ne olleetkaan sellainen pelkohirvityskauhistus ja että tosiaan sillä lukiossa opitulla pärjää vallan mainiosti.
Mutta hattua silti voi nostaa jokaiselle lakkinsa saaneelle, urakkaahan siinä silti on ollut ihan tarpeeksi.
(Huh, omista juhlista on kohta 10 vuotta!)

Anonyymi kirjoitti...

Onnea!

Anonyymi kirjoitti...

Onneksi olkoon! Minä en yo-todistusta ole tarvinnut, koska päättötokarini on parempi, joten sillä pyrittiin kouluihin ja toivon mukaan ensi vuonna saan esitellä amk-todistusta.

Unknown kirjoitti...

Lämpimästi onnea!

Yliopiston pääsykokeissa hyvillä yo-arvosanoilla on tietenkin hieman helpompi päästä sisään, mutta eipä sitä paperia juuri muualla tarvita.

Minä uskon, että asioilla on aina tapana järjestyä ennemmin tai myöhemmin.

tikru kirjoitti...

Onnittelut ylioppilaalle..pian se on hattu päässä.

Ja mukava huomata, että ihan kaikki eivät ole herneistäneet pohdinnoistani :)