Neuleunia

2010-02-14T09:10:00.007+02:00

Olympiatunnelmia

Noin viikon ajan olen päivittäin käynyt kirjoittamassa luonnosta ystäväni sukista. Jostain syystä en saa mieleistäni tekstiä aikaiseksi, joten jääkööt selittelyt tällä kertaa tavallista lyhyemmiksi. Kyseessä ovat kuitenkin Canada-sukkien pelkistetty versio ystävälle, joka oli lukioaikana Kanadassa vaihto-oppilaana. Jonossa ohje keikkui useita vuosia, kunnes viimein pääsi toteutukseen asti ja valmistuikin helmikuun keskeneräisenä.

Kaisan Canada -sukat
Malli: Canada (Knitting on the Road by Nancy Bush)
Lanka: Sandnesgarn Sisu musta 68g, valk. 12g, pun. 10g
Puikot: 2,5mm, kirjoneuleessa 2,75mm

Olympialaisten innoittamana päätin ottaa osaa Ravelympicseihin. Viime lauantaina aloitin Laminarian Colinetten Parisiennesta. Alkuinnostuksen jälkeen huivi on jäänyt hitautensa takia muiden töiden varjoon, mutta onneksi tässä on vielä reilu viikko määräaikaan jäljellä.

2010-02-09T10:27:00.000+02:00

Reipas -setti

Pari viikkoa sitten vierailin ystäväni luona ja vein samalla syksyllä neulomani pienelle tytölle syksyllä neulomani porkkanapipon. Paukkupakkasviikolla myssy tuntui kovin ohuelta ja yhtäkkiä huomasinkin suunnittelevani paksumman myssyn tekemistä.

Olin jo syksyllä ihastunut virkatun Herne-pipon ohjeeseen ja lisäksi saanut jostain päähäni, että karkkiraitaveikka ja ruskearaitaveikka voisivat näyttää vinkeiltä yhdessä. Toissa viikonloppuna otinkin koukun käteen ja virkkasin pienelle tytölle vähän pakkasen kestävämmän myssyn.

En erityisemmin pidä tupsujen tekemisestä, mutta tämä pipo tuntui suorastaan vaativan päälaelleen keikkumaan tupsua. Siispä uhrauduin ja väkersin tupsun.

Reipas pipo

Ohje: Herne by Lilia Mankki
Lanka: Raitaveikka ruskea 40g ja karkki 51g
Koukku: 3mm, nauhoissa 3mm sukkapuikot

Koska lankaa jäi melko paljon yli, neuloin myssyn seuraksi vielä raidalliset tumput, jotka valitettavasti osoittautuivat aika nafteiksi. Pitkät varret saivat sentään kehuja. Näiden pikkuruisten neuleiden koon arvioiminen on minulle kyllä edelleen täysi mysteeri.

Reippaat tumput
Ohje: Osviittaa Novitan lapastaulukosta
Lanka: Raitaveikka ruskea 8g ja karkki 22g
Puikot: 3mm

2010-02-06T22:14:00.000+02:00

Welsh Country Mittens

Sain viime viikolla kuulla, että veljeni tyttöystävällä on vain yhdet tumput. Omat sormeni palelivat paukkupakkasilla jopa kaksissa hanskoissa, joten huomasin ohimennen lupaavani neuloa hänelle toiset käsineet.
Lupaus oli vähällä aiheuttaa ensimmäisen sortumisen langanostolakkoni aikana. Kerä Novitan Luxus Alpacaa pääsi Itäkeskuksen Prismassa ja ostoskoriini asti, kunnes päätin vielä kerran tarkistaa hesan lankalaatikkoni.

Tarkistus kannatti. Hetken ajan pohdin jo säärystimiin varaamani ruskean maijan uhraamista tähän projektiin, kunnes yhden lankapussin alta paljastuivat harmaat Gjestalin Sildret. Olin ostanut yhdet kerät harmaata ja tummanharmaata Sildreä veljen joululahjasukkia ajatellen. Lanka, joiden kaveriksi Sildrejä aioin olikin hivenen paksumpaa kuin muistin, joten Sildret joutuivat laatikkoon odottelemaan, jos keksisin niistä joskus jotakin. Nyt löysin ne kuin tilauksesta.

Welsh Country Mittens

Ohje: Inspiroiduttu Nancy Bushin Welsh Country Stockings -sukista
Lanka: Gjestal Sildre harm. 26g ja t.harm. 39g
Puikot: 3mm

Harkitsin ensin neulovani paksuin raidoin raidoitetut tumput, mutta idea ei tuntunut aivan saajansa tyyliseltä. Sitten muistin Lotan ja Mirzun hienot Welsh Country Stockings -sukat joista sain hyvän idean tumppuihin. Neuloin siis pitkähköt ranneosat tavallisella harmaalla ja katsoin kirjoneulekuvion Ravelryn sukkaprojekteista, koska en omista tarvittavaa kirjaa. Kämmenosat puolestaan neuloin tummanharmaalla.

Olen oikein tyytyväinen tumppuihin. Niistä tuli mielestäni klassiset ja kirjoneulekuvio ranteen kohdalla näyttää kuin korulta. Lanka oli mukavaa neulottavaa rakenteensa ja värinsäkin puolesta. En ole pitkään aikaan neulonut mitään harmaata, koska se ei kuulu lempiväreihini, vaikka sopisikin hyvin perusväriksini ruskean rinnalle.

2010-02-03T10:14:00.000+02:00

Vihreitä lahjoja

Tammikuussa neuloin kaksi vihreää huivia lahjaksi ja sain kaksi vihreää lahjaa. Viime syksynä veli "tilasi" tyttöystävälleen vihreän kolmiohuivin. Lupasin neuloa huivin joululahjaksi ja koska saaja oli joulun ajan muilla mailla vierahilla, sain mukavasti lisäaikaa tämän vuoden puolelle. Tammikuun alkupäivinä laitoin Kitten mohairit puikoille ja neuloin Adamas Shawlin ennätys ajassa, kahdessa päivässä!

Neulontanopeuteen vaikutti myönteisesti mukava lanka ja todella helppo ohje, eikä kotikotona saadusta täysihoidostakaan tietenkään ollut mitään haittaa:D Huivin mallineule oli helppo oppia ulkoa ja muutenkin mukava neuloa. Voisin kuvitella neulovani joskus toisenkin huivin tällä ohjeella.

Ohje: Adamas Shawl by Miriam L. Felton

Lanka: Sandnes Garn Kitten mohair 104g
Puikot: 5mm

Myös Lacy Baktus mammalle syntyi vihreästä mohairista. Tällä kertaa lankana oli jämäkerä Novitan Kid mohairia, joka tarkasta punnituksesta huolimatta loppui lähes kohtalokkain seurauksin kesken. Onneksi Ravelryssä huutelu auttoi ja sain Marjutilta tarvitsemani neljä grammaa lankaa huivin valmiiksi saattamiseen ajallaan, ja mamma sai yllätyssynttärilahjansa.

Ohje: Lace Baktus by Terhi Montonen

Lanka: Novita Kid mohair 28g
Puikot: 4,5mm

Huivin mukana postitin myös kirjaston poistomyynnistä löytämäni lasten kirjan, jonka oli kuvittanut Marja-Liisa Pitkäranta. Mamma keräilee hänen piirtämiään postikortteja ja myös muita kuvituksia.

Joululaulussakin sanotaan, että hän lahjat antaa ja lahjat saa. Näin kävi myös minulle, kun Mewril piristi päivääni myöhäisellä joululahjalla. Sain kerän Nalle aloeveraa nätin vihreänä ja kauniin rintaneulan. Vihreästä nallesta haaveilin jo vähän syksyllä, mutta onnistuin kuitenkin jättämään sen ostamisen väliin. Nyt saan joskus neuloa haaveilemani polvisukat vihreiden talvisaappaitteni kaveriksi.

Sain myös tuliaisia veljeni tyttöystävän joulumatkalta Australiasta. Teemaan sopivin, ja mieluisin tuliainen oli vihreä kaulakoru.

2010-02-02T12:39:00.000+02:00

Helmikuu haltuun

Tammikuusta tuli hyvä neulekuukausi, kun sävelet olivat selvät jo kuun alusta sen suhteen, mitä haluan saada aikaiseksi. Helmikuussa ajattelin noudattaa samaa periaatetta ja tällä kertaa jopa kirjoittaa ylös, mitä toivoisin saavani tässä kuussa valmiiksi. Lähtökohtani tänä vuonna on neuloa vähintää 800 grammaa kuussa, niin että saavuttaisin vuoden lopussa 10 kilon kokonaistavoitteeni.
Toiveissani oli aloittaa kuukausi puhtaalta pöydältä, mutta viikonloppuna sainkin viettää aikaa tärkeiden seurassa, joten viime hetken neulominen jäi hyvästä syystä odotettua vähemmäksi. Ensitöikseni neulonkin valmiiksi veljen tyttöystävän tumput ja vasta sitten siirryn alkuperäisen suunnitelman mukaiseen neulomisjärjestykseen. Villeimmissä haaveissani olin toivonut saavani tammikuussa neulottua myös Little Birds -tumput, jotka ovat keikkuneet ravelryjononi kärjessä jo pari kuukautta. Tumput saattavat kuitenkin joutua odottamaan jopa maaliskuuhun ennen kuin pääsevät puikoille.

Helmikuun teemaksi valikoituivat vaivihkaa olympialaiset. Siksi kuukauden keskeneräinenkin on kämppisystävän Canada-sukat, joita jo aloittelin joululomalla. Huikea kymmenen sentin mittainen aloitus, menee kuitenkin purkuun ja otan uuden yrityksen 0,25mm suuremmilla puikoilla. Miten se onkin niin vaikea uskoa, että käsialani on tiukahko. Lisäksi jätän varren kierrereunan todennäköisesti tekemättä, koska se miellytä silmääni.
Toinen olympialaisiin liittyvä neule on iskän Hero Pullover, jonka ajattelin aloittaa kisaneuleeksi. Iskälle on pitänyt neuloa paita jo kohta kolme vuotta. Viime syksynä viimein ostin langat ja löysin sopivan ohjeen. Suunnittelin aloittavani paidan joululomalla, mutta inspistä ei löytynyt vielä silloin. Nyt tuntuu, että hetki olisi sopiva.

Helmikuun kolmas haave on neuloa äidille ensi jouluksi helmineuleinen Clapotis Novitan pätkävärjätystä Ainosta. Olen neulonut itselleni helmineulekaulahuivin samasta langasta ja mielestäni lanka näyttää harvinaisen siedettävältä helmineuleena. Tämän projektin toivon saavani alulle heti Kaisan sukkien jälkeen, koska jos iskän sankaripaita ei valmistu helmikuun loppuun mennessä saavutan Clapotiksen avulla langankulutukseni tavoite grammat myös helmikuussa, koska tammikuun jäljiltä helmikuun tavoitteesta puuttuu vain 434 grammaa.

2010-01-30T11:38:00.004+02:00

Valkopalmikkotumput

Sain viime syksynä mammalta vyyhdin Virtain 2-säikeistä villalankaa, jonka hän puolestaan oli saanut tuttavaltaan. Heti oli selvää, että langasta syntyisi tumput. Ensin suunnittelin yksinkertaisia huovutettuja tumppuja, mutta lopulta päädyin käyttämään käsineiden pohjana Karismalapasten ohjetta.

Valkopalmikkotumput
Ohje: Iida Glumoffin Karismalapaset tuplana ja omin muokkauksin
Lanka: Virtain villa 2-säikeinen villalanka 84g
Puikot: Päällitumppu 3,75mm, sisätumppu 3,5mm

Olen ennenkin huomannut, että valmiiden tumppuohjeiden käyttäminen ei kohdallani tuota kovinkaan hyviä tuloksia. Tämä tuli todistettua myös Karismalapasten kohdalla. Ensisijainen syy on varmasti isohko käteni ja toinen se, että pidän todella istuvista hanskoista. Joten säätämiseksihän tämäkin projekti meni ja siksi näiden neulominen tuntui vähän pakkopullalta.

Tälläkin kertaa jouduin vaihtamaan puikkokokoa kahdesti päätyen lopulta 3,75mm puikkoihin. Lisäksi neuloin toisen käsineen kokonaan kahteen kertaan ja vielä muokkasin tumppujen kärjet pidemmiksi kolmesti. Kämmenpuolen nurjaneulos ei miellyttänyt silmääni, joten vaihdoin sen sileäksi neuleeksi. Samoin neuloin peukalot sileänä oikeana sileän nurjan sijaan.

Koska lanka oli todella riittoisaa ja viime päivien kovat pakkaset nipistelivät epämiellyttävästi sormenpäitäni päätin tehdä tumpuista kaksinkertaiset.

Päällilapasten valmistuttua poimin varresta 3,5mm puikoilla 36s eli neljä silmukkaa vähemmän kuin päällilapasissa. Tumpuista tuli kaksinkertaisina todella paksut ja lämpöisen oloiset. Nyt pitäisi sormien pysyä lämpiminä. Taidankin lähteä tästä heti testaamaan.

2010-01-29T14:38:00.005+02:00

Neulevuoden avaus 2010

Neuleunian päivittäminen on taas jäänyt paitsioon. Syynä ei ole esiteltävien asioiden puute vaan runsaus. Tammikuu on perinteisesti ollut tuottoisa neulekuukausi, eikä tämäkään vuosi ole tehnyt poikkeusta. Puikot ovat suihkineet ahkerasti ja valmista on syntynyt.

Suurin innoittajani on ehdottomasti ollut pieni muistikirjani, jonka otin käyttöön jo viime vuoden puolella. Pidän erilaisten luetteloiden ja taulukoiden pitämisestä. Valmiiden töiden ja langankulutuksen kirjaaminen muistikirjaani on sekä hauskaa että hyödyllistä. Kirjanpidon avulla pystyn kätevästi seuraamaan kuukausittaista langankulutustani ja se myös motivoi saamaan keskeneräiset työt valmiiksi.

Vuoden alussa niitä keskeneräisiä töitä oli kaksitoista. Siitä sainkin idean tämän vuoden henkolökohtaiseen neulehaasteeseeni. Joka kuukausi olisi tarkoitus neuloa yksi keskeneräinen valmiiksi. Muuten saan aloittaa uusia töitä Ravelryn jonostani, tietenkin niin, että teen edelliset ensin valmiiksi. Tarkoitus olisi, että vuoden lopussa olisi keskeneräisten töiden suhteen kerrankin nolla-tilanne.

Olkoon tämä virallinen blogivuoteni avaus. Niistä valmistuneista töistä yritän kirjoitella vähitellen, koska yhdeksästä työstä syntyisi jo aikamoinen maratonpostaus. Uteliaimmat voivat tietenkin käydä kurkkimassa etukäteen Ravelryssa:)

PS. Olisin iloinen, jos joku osaisi kertoa, mitä pitäisi tehdä, että blogilista ei joka kerta päivitettyäni väittäisi blogiani luetuksi.

2009-12-03T07:48:00.002+02:00

Hullut päivät

Hullut päivät iskivät taas viime viikon lopulla. Tällä kertaa ei ollut kysymys keltaisista kummituksista vaan käsityöntekijän ideapaljoudesta. Hulluiksi päiviksi nimittämäni ilmiö ilmenee n. kerran kahdessa kuukaudessa. Yleensä tilaa edeltää ajatukset pysyä mahdollisimman vähässä keskeneräisten määrässä. Toinen hullujen päivien houkutin on vapaan käsityöajan odotus.

Millaiset hullut päivät sitten ovat. Yleistä ilmiölle on halu aloittaa uusia töitä, koska vanhoihin ei uusien ideoiden kokeilun halussa pysty keskittymään. Kun uuden työn on aloittanut siihen kuitenkin kyllästyy ennätysajassa, jopa tunnissa aloituksesta, eikä keskittymiskyvystä ole tietoakaan, kun ehkä tahtoisi tehdä jotain muuta, jonka voisi saada valmiiksi.

Näiden hullujen päivien ensimmäinen uhri oli Teddylaatikko, jonka syövereitä olin jo kaksi kertaa yrittänyt muuttaa peitoksi onnistumatta. Tällä kertaa puikkokoko suureni kahdella ja malliksi valikoitui Kaaospeitto. Luulen, että tästä tulee vielä hyvä, kunhan kiinnostus jatkaa peittoa taas viriää.

Hullujen päivien luonteeseen liittyy myös olennaisesti halu kuluttaa jokin lanka loppuun. Yleensä ko. lanka ei ole sieltä varaston ihanimmasta päästä. Tällä kertaa käsittelyyn päätyi Novitan Pop Plus, jota olin joskus ostanut veljen asusteita varten. Pipo virkkaantui kuin itsestään ja jopa kerrankin kehuttiin täydellisen kokoiseksi. Yleensä olen arvioinut veljen päänupin koon vähän liian suureksi, eikä asiakas ole ollut yhtä tyytyväinen.

Onnistuneen pipon jälkeen lankaa oli kuitenkin jäljellä vielä melkein kaksi kerää. Koska veli valitteli käsineiden puutetta, päätin neuloa loppulangasta kaksi paria identtisiä tumppuja, jotta yhden hanskan mahdollisesti kadotessa voisi käyttää tumppuja ristiin. Jo ensimmäisen tumpun kohdalla alkoi ilmetä kaihoisia ajatuksia jonkin haastavamman työn pariin siirtymisestä. Lopulta viikonlopun aikana valmistui yksi peukaloton tumppu ja puolet toisen resorista.

Lauantai-iltana päätin etsiä ratkaisua vallitsevan tilan korjaamiseksi. Unohduin muutamaksi tunniksi lukemaan kiehuvaa Villapataa ja inspiraation vallassa lauantai ehti muuttua sunnuntaiksi. Olin koko syksyn surkutellut säärystinten puutetta, yhdet olivat jo puikoillakin, mutta eivät osoittaneet valmistumisen merkkejä. Nämä säärystimet nähtyäni muistin varastostani löytyvän pesussa vanuttuneen mohairpaidan hihat. Nopea testaus, mahtuvatko hihat jalkoihin ja kyllä! Lankavarastostani puolestaan löytyi melkein samanväristä Floricaa. Poimin siis silmukat "varresta" ja jatkoin 3o3n-joustinta. Koska päivä oli edennyt jo seuraavan puolelle oli minun mentävä nukkumaan.

Aamulla herättyäni jatkoin säärystimiä, mutta en edennyt edes ensimmäisen joustimen loppuun, kun jo ajatus ompelukoneen ääreen siirtymisestä tuntui liian houkuttelevalta. Villapadasta inspiroituneena kaivoin esille viime syksynä Ruotsista kirpparilta ostamani hameen, josta minun oli jo silloin tarkoitus muokata jouluhame itselleni. Koska joulu on jo aika lähellä, ajankohta hameen uudistamiseenkin oli mitä sopivin.

Irrotin vyötärökaitaleen ja purin yläreunan poimutuksen, joka paljasti kankaan valtaisan määrän. Lyhensin kappaleita yläosasta, koska en halunnut suotta purkaa alareunan rimpsua. Poistamastani kankaasta ompelin kansallispuvun taskua muistuttavan taskun, joka on tarkoitus kiinnittää miehustan ja vyötärökappaleen väliin. Tähän projekti sitten tyssäsikin, kun minulla ei ollut tarpeeksi leveää kuminauhaa vyötärölle, enkä myöskään osannut päättää rypytänkö kaiken kankaan vyötärölle, vai haluanko hameesta mielummin istuvan ja puran kappaleet kokonaan kaavojen asettelua varten.

Koska hameprojekti jäi kesken päätin suunnata mielenkiintoni uudestaan säärystimiin. Neuloin ensimmäisen resorin valmiiksi ja ketjuvirkkasin säärystinten pintaan sydänaiheen. Poimin silmukat toisesta hihasta ja neuloin pari kerrosta.

Maanantaiaamuna minua vaivasivat vielä langat, joista olin jo veljen pipon virkattuani yrittänyt virkata mammalle hattua joululahjaksi. Junalle lähtöä odotellessani otin langat uudelleen käsittelyyn. Valitsin tällä kertaa kaksi numeroa suuremman koukun ja johan onnistui. Lopputulos ei missään nimessä ole itseni tyylinen, mutta on mielestäni oikein edustava mummohattu.

Hullujen päivien jälkeen neule-elämä on rauhoittunut. Säärystimistä toinen odottaa enää kirjailujaan, veljen tumppuja on jo kaksi kokonaan valmista ja kolmas peukaloa vailla. Hame pääsee uudelleen käsittelyyn, kunhan joululoma parin viikon päästä koittaa. Teddy-peitto puolestaan pakataan todennäköisesti mukaan maalle joulunpyhien ratoksi.

2009-11-25T12:21:00.005+02:00

Tontun tehtävistä

Joulun odotukseni lähti käyntiin äidin maanantaisesta syntymäpäivästä. Eilen leikkelin kankaita joululahjoja varten ja laitoin joulu-cd:n soimaan soittimeen. Tänään sitten aloitin herkkulakon, joka loppuu perinteisesti jouluaattoaamuun. Glögikauden aloitin jo lokakuun alussa, jouluneulomuksia olen tehnyt tasaisesti koko syksyn.Päätin viime kesänä, että tänä vuonna en tee joululahjoja itse, mutta kuten oli odotettavissa pyörsin päätökseni jo alkusyksystä. Eihän joulun odotus tunnu yhtään samalta, jos ei ole itse tekemässä joulua. Koska en tunnetusti ole erityisen hyvä kokki, leipuri enkä muusikkokaan, on jotenkin luonnollista, että joulupuuhailuni liittyvät käsitöihin. Suuritöisimmät ja mälsimmät neuleet valmistuivat onneksi jo viime viikolla. Enää pitäisi neuloa pari huivia, mutta ne ovat nopeita töitä ja lisäksi saajat tietävät, mitä ovat saamassa, joten tarvittaessa voin lahjoa heitä myös lahjakorteilla.

Aivan täysin jouluvaihteelle en vielä voi vaihtaa, vaikka haluaisinkin, koska syysperiodia on jäljellä kolmisen viikkoa ja edessä kolme tenttiä ja liuta muita palautuksia. Joulun odotus tuo kuitenkin mukavaa valoa ja vaihtelua arkeen, joten kouluhommatkin tuntuvat etenevän osin kuin itsestään. Harmi, että joulu on kerran vuodessa vaan.

2009-11-15T13:47:00.005+02:00

Tarttis tehrä jotain

Blogini hiljeni tyystin yli kolmeksi kuukaudeksi ja ihan vahingossa. Muistan, kuinka heinäkuussa suunnittelin kirjoittavani matkakertomuksen ihanasta kesäretkestä, jonka teimme Mewrilin kanssa Mikkelin seudulle. Kotiinpaluupäivää seuranneena päivänä satoi kuitenkin vettä, enkä saanut kuvattua matkalta mukaan tarttuneita ihanuuksia. Yhtäkkiä huomasin siirtyneeni jälleen Helsinkiin opintojen pariin, viikot kuluivat ja blogi kävi mielessä satunnaisesti. Kynnys kirjoittamiseen oli kuitenkin noussut jo liian korkeaksi.

Piristysruiske löytyi viimein Tampereelta. Viikon päätteeksi suuntasin Mewrilin kanssa ihmettelemään Tampereen ihmeitä. Perjantaina kävimme vierailemassa Lankaideassa, josta löysin vyyhdin jo yli vuoden himoitsemaani Colinetten Jitterbugia värissä Vincent´s Apron. Saan vihdoin Vinsentti-settiini sormikkaat. Myssykin pitäisi tosin neuloa uusiksi, kun se eräänä Uppsalalaisena syysmyrskypäivänä löröhti pois kuosista.Perjantaina tapasimme myös pikaisesti Lotan(oli kiva tutustua!), jonka kanssa tein vaihtokaupat mohairinjämistä. Saimme myös tuoretta tietoa messuista ja tietenkin ihailimme Lotan messusaalista. Illalla joimme glögiä, neuloimme ja paransimme maailmaa.

Lauantaiaamu alkoi aikaisin, ja vaikka viime hetken tiskaukseni ja puuterointini takia myöhästyimmekin ensimmäisestä bussista, ehdimme onneksi vaihtoyhteyteemme ja olimme Pirkkahallilla sopivasti muutama minuutti messujen aukeamisen jälkeen.

Aika riensi messukojuja tutkiessa nopeasti. Yhtä yhtäkkiä tuntui hupenevan myös messubudjettini, mutta kylläpä sainkin rahoilleni vastinetta! Ostamani langat valitsin värin perusteella. Materiaalilla ei niinkään ollut väliä, vaikka ostokseni olivatkin lopulta aika ylellisiä.Yeoman silkkivillaa koulutyöhön, 90g kasvivärjättyä villalankaa, ilun suomalaista vahvistettua sukkalankaa 70g, Mokkasukkaa värissä Nevada ja vyyhti Handmaiden Cashbahia. Ostokseni olivat sukkalankapainotteisia, vaikka yhdestäkään vyyhdistä ei ole tulossa sukkia.

Langan lisäksi mukaan tarttui syntymäpäivälahja äidille, josta ei toistaiseksi enempää, pöllö- ja mansikkarintamerkit, bambipeili ja perhospenaali kesällä hukkuneen myyräpenaalini tilalle. Olen käyttänyt koko syksyn penaalin korvikkeena meikkipussia. Uuden penaalin ompelu on ollut suunnitteilla kesästä asti, mutta muut asiat ovat menneet tärkeysjärjestyksessä sen edelle. Niinpä päätin tukea Huhtadesignia ja ostaa yksinkertaisen, mutta ihan näköiseni penaalin.

Lopuksi vielä äimistelyä tästä Handmaiden casbah -vyyhdistä. Miten yhdestä lankavyyhdistä voi löytyä kaikki lempivärini ja vielä tismalleen oikeissa sävyissä. Jos olisin lanka, olisin varmasti tämä.

2009-07-06T10:54:00.004+03:00

Tuliaisia valtameren takaa

Veljeni vietti kahden kaverinsa kanssa kolme viikkoa Pohjois-Amerikassa. Neulovana isosiskona hyödynsin tilanteen ja sain kasan itsetilattuja tuliaisia. Varsinkin Rebecoista olen enemmän kuin innoissani.Ihan oikeana tuliaisena sain T-paidan ensi talven Olympiamaisemista. Ihan mun värinen! Veljeni selvästi tuntee mun maun:)

Sillä aikaa, kun veli oli Valloissa, olin pari päivää kesävirtolainen ja käväisin tuhlaamassa Palmroth centerin Marimekossa. Liike on ehdoton suosikkini kaikista Marimekon myymälöistä/tehtaanmyymälöistä. Monesti sieltä on tullut tehtyä hyviä löytöjä. Olin jo pitkään haaveillut Marimekon sadetakista, mutta silti löysin takin oikeastaan vahingossa. Tiiedättehän, kuinka joskus haaveilee jostain, mutta koska välitöntä tarvetta ei ole, saattaa haave unohtua ja palata mieleen vasta silloin kun haaveilun kohde osuu silmien eteen. Juurin niin kävi tämän sadetakin kanssa. Oikein odotan, että tulisi sateinen syksy ja pääsisin viilettämään Helsingin katuja uudessa sadetakissani. Täällä tuppukylässä luulen herättäväni hieman liikaa huomiota, jos pukeudun tähän takkiin.

2009-06-19T07:22:00.000+03:00

Turvallista juhannusta!

Tänään vielä töihin ja sitten pääsen nauttimaan mökkielämästä. Tämä onkin ensimmäinen vapaa juhannukseni kolmeen vuoteen. Ihanaa!

Säätilasta en ota paineita. Huonolla säällä saa istua sisällä ja neuloa tuntematta huonoa omaatuntoa. Mökkimme on paras paikka maailmassa.

2009-06-17T09:15:00.005+03:00

Ja vesi oli mustaa

Selätin jo kolmannen keskeneräisen. Hyvä minä! Nyt valmistui Rowanin River kirjasta Beads, buttons and lace. Aloitin huivin tammikuun lopulla, kun tarvitsin matkakäsityön laivamatkalle. Huivi jäi kuitenkin pian lojumaan keskeneräisten koriin, kun se oli kasvanut jo liian suureksi toimiakseen matkakäsityönä. Lopulta viimeinen neulontavaihe maanantaina ei vienyt kuin muutaman tunnin.

Mustajoki
Malli: River by Sharon Miller
Lanka: Novita Florica 188g
Puikot: 5,5mm

Ohjeen seuraaminen oli varsinkin aluksi vaikeaa, koska mallineuleesta ei ollut kaaviota. Oikealla rivillä ja rivin oikeassa kohdassa pysyminen oli haasteellista. Onneksi mallineule on yksinkertainen, joten sen oppi nopeasti ulkoa, eikä oikean kohdan tihrustamiseen tarvinnut käyttää aikaa eikä hermoja.

Ohje oli kirjoitettu ohuenohuelle Kid silk Hazelle. Koska varastostani löytyi Novitan fForicaa päätin neuloa huivin siitä. Jostain sain päähäni, että olisi hyvä käyttää lanka loppuun. En tehnyt mallitilkkua, enkä pitäytynyt ohjeen antamassa kerrosmäärässä, vaan lisäilin vähän omiani. Jälkiviisaana voin todeta, että olisi kannattanut käyttää järkeä ja neuloa muutama mallikerta vähemmän, eikä enemmän kuin ohjeessa.

Huivista tuli nimittäin järkyttävän pitkä, noin 2,5 metriä. Nyt huivi sopisi jättiläisgootille häähuiviksi. Juhlahuivi käyttöön huivista ei siis ole, vaikka se silloin olisikin kauneimmillaan. Kaksinkerroin kietaistuna kaulahuivina se sen sijaan vaikuttaa varsin toimivalta.

Mustan keskeneräisen valmistuttua sain aloittaa taas uuden työn. Nyt puikoilla on mustaa Jasminia ja Modan kukkaboleron hiha. Voi olla, että juhannuksen takia joudun harrastamaan hieman sääntöjen kiertoa, ja otan mökille mukaan Springtime Swirlin, sillä mökin jo valmiiksi hämärä valaistus yhdistettynä synkeään säähän ja mustaan lankaan, voi aiheuttaa näkövaikeuksia.

2009-06-15T11:24:00.004+03:00

Supervauvan supersukat

Ystävän kesämekon valmistuttua sain aloittaa taas uuden työn. Tällä kertaa ainoana vaatimuksena oli sininen väri. Lankavarastosta löytyi kerä Regian Kaffe-sukkalankaa, jonka pelastin pari vuotta sitten Lankakauppa Heinin alekorista. Ravelryn jonossa oli Uhoavan gnun herttainen ohje. Sukat puikoille siis, vaikka käyttäjää näille ei vielä olekaan tiedossa. Ystävän tyttärellekin kun taitavat olla jo pienet.
Ohje oli selkeä ja helppo. Päänvaivaa aiheutti ainoastaan kolmannen sukan kohdalla virinnyt kyllästymisen tunne sekä viimeisen sukan kärkikavennuksien kohdalla loppunut lanka. Onneksi jämälangoista löytyi sopivaa sinistä lankaa, ja sain sukat valmiiksi.

Supervauvan supersukat
Malli: Supervauvan polvisukat by Uhoava gnu
Lanka:Schachenmayr nomotta Regia Design Line Kaffe Fassett väri Fog 50g + pikku nöttönen tuntematonta jämälankaa
Puikot: 2,5mm

2009-06-14T11:16:00.010+03:00

Erään kesämekon tarina

Halusin neuloa hyvälle ystävälleni neuleen. Olin suunnitellut sitä jo pari vuotta. Kuusikulmiopeiton valmistuttua päätin, että hyödynnän peitosta jääneitä sinisiä puuvillalankoja. Tuli kesä ja ystävän syntymäpäivä jäi taakse. Neule ei ehtinyt puikoille. Otin langanjämät syksyllä mukaani Ruotsiin.

Ystävä tuli käymään ja kävimme Yll o tyllissä, jossa hän ihastui Garnstudion Safranin turkoosiin. Muutaman viikon päästä kävin ostamassa saman puljun Muskatia lähes identtisessä sävyssä. Vanhat langat olivat merseroituja, joten lisälangankin piti sitä olla.

Joulun alla aloitin raitatakin. Ajattelin sen olevan hyvä idea. Neuloin etu- ja takakappaleita yhtä aikaa. Puolessa selässä totesin, etten pidä neuleen ulkonäöstä. Joulukin meni. En kuitenkaan purkanut tekelettä.

Helmikuussa ajouduin Ravelryn kautta selailemaan Garnstudion uutta kuvastoa. Kesämekko pomppasi silmiini, niin M:n näköinen neule! Tulostin ohjeen ja viimein purin raitatakin alun. Neuloin pari päivää kuin liekeissä, kunnes tajusin, että Muskat loppuu.

Ravelry tuli jälleen apuun. Pilvillä oli oikeaa lankaa myynnissä. Ostin kaksi lisäkerää. Sitten tuli Project Spectrum. Neule jäi kesken, kun halusin neuloa vihreää. Huhtikuu ja toukokuukin meni. Kesäkuun alussa keksin neuloa keskeneräisiäni. Päätin tarttua työ nro kakkosena kesämekkoon. Olisihan se järkevää saada kesämekko kesällä valmiiksi.

Kolme päivää ahkerointia ja mekko valmistui. Ystävä tuli sopivasti kotikotiin vierailulle. Annoin synttärilahjan kolme viikkoa etukäteen. Kerrankin näin päin.

Mekko sopii saajalleen täydellisesti. Olen iloinen.

Ystävän kesämekko
Malli: DROPS 113-1
Lanka: Garnstudio Muskat, Idena Cotton lux, Novita Tennessee yht.488g
Puikot: 4,5mm,4mm virkkuukoukku

Yksi huono puoli tässä neuleessa on. Haaveilen neulovani itselleni samanlaisen. Ehkä ruosteenpunaista, viininpunaista tai tummaa sinappia. Ah, liikaa ihania vaihtoehtoja!

2009-06-13T07:50:00.003+03:00

Timanttiteeppa

Ensimmäinen keskeneräisten neulomisprojektin uusista töistä valmistui maanantaina.

Timanttiteeppa

Malli: Diamond top by Berta Karapetayan omin muunnoksin

Lanka: Äidiltä sosialisoitu Novita Tennessee 300g

Puikot: 3,75, joustinneuleessa 3,25

Olin ihastellut tätä Runway Knitsistä löytyvää neulemallia jo pari vuotta. Pidin neuletta nätinnäköisenä, mutta ajattelin, että tuskin toteutan sitä koskaan. Keväällä ostin Tampereen Gina Tricotista halvan kesähameen. Seuraavalla selauskerralla Diamond Top muuttuikin jo "pakko saada" -neuleeksi.

Alkuperäisessä ohjeessa on kilpikonnakaulus. Lyhytkaulaisena ihmisenä en halunnut neuleeseeni sellaista, joten päädyin vaihtamaan kilpparikauluksen pyöreähköön kaula-aukkoon. Vähän avarampikin kaula-aukosta olisi voinut tulla, mutta ihan tarpeeksi hyvä se on näinkin.

Kaula-aukon onnistumisesta ja ennen kaikkea neuleen valmistumisesta kuuluu kiitos tykaverilleni;) Mewrilille, jonka kanssa vietin vallan mainion neuleillan. Minulla on ollut huono tapa jättää neuleet keskeneräisiksi juuri siinä vaiheessa, kun tarvitsisi ajatella itse. Koska olin päättänyt, etten neulesurffaa töiden välillä, "jouduin" laskeskelemaan kaula-aukon kavennukset, kun Mewril oli kylässä. Ilman tätä painostusta olisi työvaihe tod.näk. jäänyt ainakin tuonnemmaksi.

Muina muutoksina tein ohjeeseen omaan kroppaan lasketut vyötärökavennukset, joita alkuperäisessä ohjeessa ei ollut lainkaan. Lisäksi neuloin ensimmäistä kertaa olan viistotukset lyhennetyin kerroksin ja päättelin olat yhteen kolmenpuikon päättelyllä. Tämän neuleen myötä huomasin taas, kuinka mukavaa on oppia uusia tekniikoita.

Tykkään neuleesta kovasti, joten eiköhän se päädy käyttöön, kunhan kelit tästä vähän paranevat.

2009-06-11T19:12:00.005+03:00

Vapaapäivän iloa on

Neuloa keskeneräistä lahjaneuletta..

Kävellä kolme tuntia kesäsäässä..

Pongata polku..

ja puro..
Ostaa aidosta kyläkaupasta jäätelö..
Ihastella äitiponia ja varsaa..
Saavuttaa päämäärä..
Tutustua äidin työpaikkaan..
Löytää vihdoinkin juuri SE oikea kangas, jota mekontekele oli vailla..
Kuljettaa kotiin suuri ja kaunis kahvimuki.

Postata tästä kaikesta ja siirtyä neulomaan ja syömään äidin leipomaa raparperipiirakkaa.

Psst. Timanttiteeppa on valmis. Raporttia luvassa lauantaina.

2009-06-06T10:09:00.007+03:00

Vihreitä timantteja

Aloitin syntymäpäivänäni maaliskuun lopussa äidilleni Stefanie Japelin Cable-Down Raglan -paidan. Heti alkuun paita joutui useaksi viikoksi neulepaitsioon, koska langan riittoisuus epäilytti. Toukokuussa sain lisälankaa AnneM:ltä ja tartuin neuleeseen pitkästä aikaa. Lopulta keksin itselleni hyvän porkkanan ja sainkin neulottua neuleen hihat vajaassa viikossa valmiiksi.Malli oli simppeli mukava neuloa. Palmikoiden neulominen sujui vaivatta ilman palmikkopuikkoa. Työn etenemisen kannalta parasta mallissa olivat juuri palmikot: välitavoitteita oli helppo asettaa, joten lyhyenkin neulomisajan jälkeen tuntui, että on saanut jotain konkreettista valmiiksi. Omaa etenemistä oli helppo seurata.

Ohjeesta poiketen aloitin koko vartalo-osan kiertävät palmikot vasta viimeisen timanttikuvion kohdalla. Tiesin, ettei äitini välitä tyköistuvista vaatteista, joten vyötärön kohdalta alkavat palmikot eivät tuntuneet hyvältä idealta. Aluksi epäröin ratkaisuani, mutta valmiissa neuleessa se näyttää mielestäni ihan mukavalta.
Saamani lisälanka oli eri värierää ja tällä kertaa värierien eron todellakin huomasi. Onneksi alkuperäinen lankani riitti vartalo-osaan, joten jouduin neulomaan vain hihat selvästi vihreämmällä langalla. Ero ei näy kuvissa kovinkaan selvästi, eikä luonnossakaan onneksi kuin läheltä katsottaessa. Pingotusvaiheessa väriero hihojen ja vartalo-osan välillä oli suorastaan karmaiseva.

Olen neuleeseen varsin tyytyväinen. Koko on äidille juuri passeli. Aluksi valitsimme kooksi yhden koon isomman. Onneksi sain kuitenkin pidettyä pääni, kun kesken projektin päätinkin, että 38" on sittenkin oikea koko. Oikeassa olin. Neule istuu äidilleni mainiosti ja on ilmeisen mieleinen, kun äsken kysyi, haluanko jotain tekiäiseksi. Kieltäydyin, koska tämä ei ollut varsinainen pyyntö äidin suunnalta, vaan itse ehdotin, josko hän haluaisi paidan tästä langasta.Entäs se porkkana? Se on tässä.Timanttiteeppa Runway Knitsistä. Project Spectrum on osaltani jäänyt taas paitsioon ja suuri keskeneräisten töiden määrä kalvaa mieltä. Päätinkin aloittaa ihan oman väriprojektini. Tarkoitukseni on neuloa vuorotellen valmiiksi yksi uusi ja yksi keskeneräinen neule. Keskeneräisen valmistuttua saan aloittaa uuden, saman värisen neuleen, kuin jonka juuri sain valmiiksi.

Tämä uusi neule puolestaan pitää neuloa "yhtä päätä" -valmiiksi, eli välillä ei saa neuloa vähän sitä ja tätä ja tota keskeneräistä, vaan on keskityttävä yhteen neuleeseen kerrallaan. Sama pätee myös siihen keskeneräiseen, joka kulloinkin on työn alla. Näin toivon pääseväni keskeneräisistä pikku hiljaa eroon ilman kyllästymistä siihen, etten saa aloittaa mitään uutta. Toistaiseksi idea vaikuttaa varsin toimivalta. Viime sunnuntaina aloitettu Timanttiteepan vartalo-osa on jo melkein valmis.

2009-06-03T22:32:00.000+03:00

Kerran keväällä Ruotsissa

Kuten ihana Jaana jo aiemmin raportoikin, vietimme kolme toukokuista päivää Tukholman ja Uppsalan maisemissa. Sää suosi ja matkaseura oli mitä mahtavin. Omaa fiilistäni tosin varjosti ikävä flunssa, joka kotiin palattuani äityikin kuumeeksi ja keuhkoputkentulehdukseksi. Onneksi kuume iski vasta viimeisenä yönä. Kyllä kurkkukivussa, nuhassa ja yskässä matkasta nauttiminen onnistui vielä kohtalaisesti, mutta kuume olisi ollut jo liikaa. Taudista huolimatta matkasta jäi paljon hyviä muistoja. Minusta tosin tuntuu, että välillä olin aika rasittavaa seuraa, kun analysoin ja arvailin taudin etenemistä. Ärsytti todella, koska viimeksi olin ollut sairaana edellisen vuoden maaliskuussa.

Oma matkani alkoi jo maanantai aamuna, kun kävin tupatarkastuksella Jaanan kotona. Voin kertoa, että siellä on jopa ihanampaa kuin kuvissa näyttää. Kerrassaan valloittava ja hyvällä maulla sisustettu koti! Jaanan luota matka jatkui junalla Turun satamaan.

Olin ensimmäistä kertaa Siljalla sitten päiväkerhoiän ja olin yllättänyt. Laiva oli ISO. Illalla neuloimme ja nautimme lattea laivan baarissa.Tiistai kului Tukholmaan tutustuen. Kuljimme Vanhan kaupungin kautta Södermalmille, jossa poikkesimme viehättävissä vintage putiikeissa ja Marias Garnissa, josta mukaani tarttuivat uudet kolmosen puikot toiseen matkakäsityöhöni.Springtime Swirl on mitä oivallisin matkakäsityö. Lanka ei tuo tuonut paljoa painoa matkatavaroihin ja pitkät kerrokset eivät vaatineet jatkuvaa paperin tihrustamista.

Myrorna kirpparilta mukaani lähti hauska yksi taskuinen hame.

Sergelin torin Vänestä sai hyvää lattea.

Keskiviikkona suuntasimme ihanaan keväiseen Uppsalaan. Käyntikohteina olivat Yll o Tyll, Landingsin kahvila ja Domkyrkan. Yll o tyllistä tein lankahankintoja Little Peacockia ja Kingscottia ajatellen.Little Peacock to be.

Karisma oli 40% alennuksessa. Kingscot ehkä.

ICAsta vähän helpotusta karkkihampaan kolotukseen.

Landingsista saa maailman parasta prinsessa kakkua, jota Jaana ei tosin jaksanut syödä loppuun, kuvitelkaa!

Uppsalan jälkeen suunnistimme vielä Tukholman Vanhan kaupungin lankakauppoihin. Stickasta ostin ruosteenpunaista Regnbågen -puuvillalankaa, josta olin haaveillut jo pitkin syksyä. Tammikuussa sitä ei Yll o tyllistä löytynyt, kuten ei nytkään. Onneksi sain kahmittua itselleni Stickan viimeiset vyyhdit. Vierailimme myös Anntorps Vävissä, mutta sieltä emme tehneet hankintoja. Mielestäni Anntorps Vävin myyjä on erityisen herttainen, joten olisin halunnut ostaa jotain ihan vain kannatuksen vuoksi.Ehkä Global Warming tai jotain muuta ihanaa.

Torstai oli viimeinen päivämme Tukholmassa. Harmiksemme se kuitenkin sattui olemaan helatorstai ja suurin osa pikkuputiikeista oli sulkenut ovensa. Eniten harmitti Vincent´s Garner, jonka ovessa luki, että liike on auki kello 14:sta. Olimme liikkeen ovella noin 11:sta aikaan, mutta myyjä ei päästänyt meitä sisälle, koska oli lähdössä Skåneen. Jos itse olisin ollut hänen asemassaan, olisin varmasti päästänyt ulkomaalaiset asiakkaat esim. kymmeneksi minuutiksi liikkeeseen ja lähtenyt vasta sitten, enkä olisi ainakaan laittanut oveen harhaanjohtavaa lappua aukioloajoista.

Indiskasta pakollinen tuliaistunika. Edellinen ja hyvin palvellut on vuosimallia -05.

Espritin käsveska Åhlensilta. Tähän löytöön olen ollut aivan erityisen tyytyväinen ja laukku onkin ollut jo ahkerassa käytössä.

Ajan kuluttamiseksi käppäilimme vielä iltapäiväksi ihailemaan Skansenia ja Karlaplania. Illalla sitten sataman kautta laivaan ja laivalla Turkuun. Turusta busseilin vielä kuumeisena Lahteen, josta veljeni tuli minut noutamaan.

2009-06-03T08:52:00.002+03:00

Asiaa neljästä

Mielitty heitti tällaisella meemillä. Hyvä juttu, sillä kirjoituskynnys oli kasvanut pitkittyneen blogihiljaisuuden myötä jo aika korkeaksi. Oikeaakin asiaa olisi matkakertomuksen ja valmistuneen neuleen muodossa, mutta aloitetaan tästä helpoimmasta.

1. Neljä työtä,joita olen elämäni aikana tehnyt
1.1. Silittänyt tyynyliinoja 10:stä pennistä ja lakanoita 50 pennistä. Taisin tienata noin 12 markkaa.
1.2. Nyppinyt rikkaruohoja ylitunnollisesti "tonnilla töihin" -ideologian nimissä.
1.3. Toiminut teatterikerhon ohjaajana.
1.4. Rahastanut ihmisiä kesäkassatätinä ruokakaupan kassalla.

2. Neljä tv-ohjelmaa,joita tykkään katsella
2.1. Muodin huipulle
2.2. BBC:n dokumentit, varsinkin historia kiinnostaa.
2.3. Ugly Betty
2.4. Monk ja muut kohtalaisen lällyt murhasarjat.

3.Neljä paikkaa,joissa olen ollut lomalla
3.1. Bergen, Norja.
3.2. Virrat, Suomi
3.4. Lontoo, Englanti
3.4. Billund, Tanska

4.Neljä internetsivua joilla käyn melkein päivittäin
4.1. Blogilista.fi
4.2. Yle.fi
4.3. Ravelry.com
4.4. Sähköposti

5. Neljä lempiruokaani
5.1. Aurinkokuivattu tomaatti
5.2. Paistettu järvikala ja mamman kanamunakastike
5.3. Perunamuusi
5.4. Jäätelö

6. Neljä paikkaa jossa mieluiten olisin juuri nyt
6.1. Mökillä rentoutumassa
6.2. Ruotsissa
6.3. Tampereella
6.4. Heinlahdessa viettämässä leirielämää

Eteenpäin ajattelin viskata tämän tuttavilleni Ultsille, Mewrilille ja Hanna-H:lle.

2009-03-31T16:18:00.003+03:00

Usko tai älä

Tänään on ollut hyvä päivä.

Aamukahvia siemaillessani ompelin napit takkiin.Kymmeneltä kävin poistattamassa pari luomea.Aurinkoinen iltapäivän vietin Lahdessa.

Ostin lankaa Kristelin ympyrähuiviin. Päädyin hentoon roosaan, vaikka haikailin vedensävyjen perään.Tein löytöjä.Etsin nojatuolia, mutta ostinkin sohvan. En vielä tiedä, minne saan sen mahtumaan. Ihana punainen 70-luvun sohva, täydellinen neulontapaikka. Ihka ensimmäinen ikioma sohvani. Once in a life time -löytö.

Nyt juon kahvia uudesta ihanasta turkoosista kupistani ja odottelen tilkkuihin lähtöä. Kyllä elämä on ihanaa!

2009-02-25T14:44:00.004+02:00

Villapellavapuupaita

Olen iloinen uudesta sinisestä paidastani. Vielä iloisempi olisin, jos paita olisi jonkun muun värinen. Harkitsen edelleen paidan värjäämistä. Asia ei ole aivan yksinkertainen, koska lanka sisältää sekä villaa että puuvilla ja pellavaa. Kasvikuidut vaativat kiinnittyäkseen suolaa, kun taas villa eläinkuituna tarvitsee etikkakäsittelyn. Lankaa jäi jäljelle yli kolme kerää, joten koevärjäysten tekemisen pitäisi onnistua.Malli: Tree Jacket by Sarah and Rachel, koko XS
Lanka: Sandnes Kampgarn Spinneri Pompei
Puikot: 5mm

Tämänkin neuleen kohdalla onnistuin ensin arvioimaan itseni liian suureksi ja aloitin S -koon neulomisen. Sovittelin neuletta tasaisin väliajoin ja jo kainaloiden kohdalla alkoi tuntua, että neuleesta tulee liian iso. Ajattelin kuitenkin, että en voi mahtua XS -kokoon, joten parempi neuloa vaan eteenpäin. Lantion kohdalla ymmärsin, että sellaisena en tulisi neuletta koskaan käyttämään. Purin ja aloitin uudestaan, ja pienempi kokokin on kaikkea muuta kuin kittana.Ohje oli selkeä ja mukava neuloa. Muokkasin neuletta vähän enemmän itseni näköiseksi ja neuloin ainaoikein kaitaleet sekä hihansuihin että helmaan.

2009-02-17T08:28:00.005+02:00

Koukulta pois

Kilometrikirjoitukset jatkuvat. Vuoden alussa minua puraisi hanskakärpäsen lisäksi virkkauskärpänen. Halusin myös kuluttaa lankavarastoani ja saada keskeneräisten määrän vähän inhimillisemmäksi. Virkkaus kuluttaa tunnetusti enemmän lankaa kuin neulominen, joten tekniikan valinta ei jäänyt epäselväksi.
Ensimmäisenä otin työn alle mökin maton, joka oli roikkunut keskeneräisenä jo melkein kaksi vuotta. Suivaannuin liian lötköihin tilkkuihin kasausvaiheessa ja matto jäi kesken. Neliöiden löysyys harmitti edelleen, joten purin ja virkkasin tilkut uudelleen pienemmällä koukulla. Koska neliöiden koko pieneni, jouduin virkkaamaan myös kymmenkunta neliötä lisää.
Malli: Isoäidin neliö muunnelma
Lanka: Novita Helen, Vesa sukkalanka ja tuntematon kirppariakryyli yht.370g
Koukku: 3,5mm

Lopputulokseen olen varsin tyytyväinen. Väritys sopii mökin verhoihin ja on tunnelmaltaan muutenkin hyvin mökkimäinen. Lisäksi sain kulutettua tähän projektiin ihan kiitettävästi kammolankoja.

Kammlankojen kulutus kiinnosti maton valmistuttua entistä enemmän ja seuraavaksi otinkin käsittelyyn ala-asteella paikallisesta käsityöliikkeestä ostamani pastelliset kippuralangat. Vyötteet ovat kahdentoista vuoden aikana kadonneet jonnekin, joten tarkkaa tietoa langan koostumuksesta ei ole. Polttokokeellahan tuo selviäisi, mutta ihan jo näppituntuman perusteella veikkaisin langan olevan pääasiassa keinokuitua, tod.näk. akryylia.

Lankojen väritkään eivät enää puhutelleet, mutta koska olen omilla rahoillani nämä langat joskus ostanut, on minun myös itse kulutettava ne pois. Ultsilta ostettu Japanilainen elukkakirja esiin ja pupuja virkkaamaan siis. Liian pieni koukku ja kaksinkertainen lanka eivät olleet kaikista paras idea käsien kannalta. Pinnasta tuli ainakin tarpeeksi tiivistä, eivätkä täytteet pursuile virkkuun välistä. Nämä veijarit päätyvät todennäköisesti opetusmateriaali käyttöön.
Liila ja Roosa Pupunen
Malli: The amigurumi book(rav.link)
Lanka: Tuntematon kippuralanka, vviol. 34g ja vpun. 36g
Koukku: 3mm

Samaan syssyyn aloitin myös meikkipussin virkkauksen. Vanha pussukkani on jo kovin likainen ja rähjääntynyt, joten uudelle oli tarve. Päällisen virkkaamiseen ei vierähtänyt kuin reilu tunti. Sisäpussukan ompelu, tai oikeammin sen aloittaminen, kestikin sitten vähän suunniteltua kauemmin ja pussukka valmistui vasta viime viikolla.
Malli: Mallivirkkaus Quahog Beach bagista
Lanka: Tuntematon kirpparilta hankittu nauhalanka 52g
Koukku: 4mm
Pussukasta tuli lopulta aika prinsessamainen. Tykkään ja sopii mielestäni mainiosti meikkipussiin.

Viimeisin valmistunut virkkaus on keltaisen Mambon jämästä virkkaamani rintakukka. Kukka on virkattu virkkaa ja pura tekniikalla. Kokeilin siis vähän erilaisia silmukoita ja päädyin lopulta tällaiseen. Tavoitteena oli saada Mambon loppu käytetyksi ja siinä onnistuin. Lopuksi ompelin kukan keskelle vielä muutaman väritykseen sopivan napin.
Malli: Virkattu kukka, omasta päästä
Lanka: Novita Mambo kelt. 18g
Koukku: 6mm

Viimeistelyä odottaa vielä kaksi virkattua työtä. Ystävän lasinaluset pitäisi rohkaistua tärkkäämään ja eräiden sammakkoveljesten ruumiinjäsenet taas ommella yhteen. Sammakot jäävät tod.näk. odottamaan kuun vaihtumista, koska värinsä puolesta passaavat Project Spectrumiin, johon ajattelin vuoden tauon jälkeen taas osallistua.

2009-02-12T10:56:00.002+02:00

Polttavat pöllöt

Se on valmis ja se on ihana. Projektin valmistuminen vei viikon, ihan supernopea neule siis. Itse neulontaosio olisi ollut mahdollista saada valmiiksi kolmessa päivässä. Nyt meni viisi, kun aluksi ei ollut oikean kokoisia puikkoja ja sitten viime hetkillä hihanneulonta alkoi tympiä, enkä jaksanut neuloa kovin pitkiä pätkiä kerrallaan.Malli: Owls by Kate Davies, koko S
Lanka: Kertaalleen purettu SandnesGarn Alfa
Puikot: 6mm ja 6,5mm, kuuden millin puikot olisivat kyllä riittäneet.

Olen todella tyytyväinen valmiiseen neuleeseen. Hieman tosin epäilyttää neuleen pituus, joka venähti pingotuksessa noin kolme senttiä. Se kolme senttiä lyhyempi mitta olisi ollut vartololleni ideaali, nyt neule on ehkä hieman liian pitkä näyttääkseen täydellisen hyvältä ylläni. Saatankin purkaa vielä resorin ja kolme senttiä sileää ja neuloa resorin sitten uudelleen.Epäilin langan riittävyyttä ja siksi neuloin ensin vartalo-osan, loin ketjusilmukka-aloituksella silmukat hihoille ja neuloin kaarrokkeen ennen hihoja. Hihat neuloin sitten viimeiseksi ja ylhäältä alaspäin. Pelkoni langan loppumisesta oli lopulta täysin turha ja lankaa jäi jopa ruhtinaallisesti yli.

Harkitsin kokojen S ja M välillä ja päädyin pienempään, koska yleensä olen valinnut isomman koon ja valinnut silloin väärin. Koko onkin nyt juuri passeli. Minulla on suorastaan ärsyttävän suuri rintakehä, joten rinnanympärykseni on muuhun kroppaani nähden suuri, vaikka etuvarastukseni on suorastaan pieni. Jos valitsen neuleen koon rinnanympäryksen perusteella, hukun neuleeseen kaikista muista vartaloni osista.Haasteellista.

Parasta pöllöpaidassa on ehdottomasti hauska kaarroke ja väri. Olen iloinen, että varastostani löytyi juuri tämän väristä Alfaa, koska uudessa värikartassa on aika köyhät värit minun makuuni. Tykkään, kannatti neuloa.

2009-02-11T14:04:00.003+02:00

Hanskojen aika

Tän vuoden sekä eka että viimeisin valmistunut työ on ollut tumppupari. Käsien lämmittäjiä on valmistunut jo kokonaiset kuusi paria, viidet tumput ja yhdet sormikkaat. Viime vuonna tuli neulottua vain kolmet tumput ja yhdet fiinit hienosteluhanskat, 2007 puolestaan yhdeksän paria tumppuja ja kahdet kämmekkäät. Voi siis hyvin olla, että tänä vuonna rikotaan ennätys käsineneulonnan saralla.Hanskat uusimmista vanhimpiin, ylhäältä vasemmalta alkaen:
1. Keltaiset Pescoveget
Malli: Pesgovegetarian mittens by Veera Villapuu
Lanka: Novita Mambo 82g
Puikot: 6mm
Kohde: Minä itse

2. Mustat Ruototumput
Malli: Pesgovegetarian mittens by Veera Villapuu
Lanka: Novita mambo 76g
Puikot: 6mm
Kohde: Toistaiseksi tuntematon. Äiti näitä vähän mieli, mutta en vielä lahjoittanut, koska kaveripiiristäkin saattaa löytyä sopivia lahjansaajia.

3. Kylmäsormen alpakkasormikkaat
Malli: Sormista aloitetut sormikkaat omasta päästä
Lanka: Garnstudio Classic Alpaca 77g
Puikot: 3,25mm
Kohde: N

4. Pikkuveli kakkosen Vihervät tumput
Malli: Peruslapanen
Lanka: Cornelia Hamilton Heaven´s Hand wool Classic 73g
Puikot: 4mm
Kohde: Pikkuveli kakkonen

5. Pikkuveli ykkösen Petroolit tumput
Malli: Peruslapanen
Lanka: Cornelia Hamilton Heaven´s Hand wool Classic 78g
Puikot: 4mm
Kohde: Pikkuveli ykkönen

6. Äidin Kanervaiset tumput
Malli: Ribbitumppu omasta päästä
Lanka: Novita 7veikka kanerva 54g ja Gedifra Moos(äidin varastosta)
Puikot: 4,5mm
Kohde: Äippä

Seuraavaksi taidankin jatkaa keskeneräisten viimeistelyä tällä samalla hanskateemalla. Pehmoisen pehmosettiin pitäisi neuloa tumput ja Kiehkuralapasiakin voisi taas tahkota eteenpäin. Polttavat pöllöt -paita pääsi eilen pingotukseen ja tänään olenkin sitten tasaisin väliajoin käynyt hipelöimässä neuletta. Oispa se jo kuiva, niin pääsis ompelemaan silmät paikoilleen. Siitä on tulossa aika kiva, enkä jaksais oottaa, että saan sen käyttöön.

2009-02-10T10:21:00.004+02:00

Sukkia

Kannattaisi ilmeisesti päivittää vähän useammin, ettei tarttis aina tehdä tällaisia megapostauksia monikollisilla otsikoilla. Mut koska vahinko on jo tapahtunut, kirjoittelen vähän sukista.

Viime vuoden viimeisenä neuleena valmistuivat Jouluraita -sukat. Aloitin sukat jo joulunalusviikolla ja ne oli tarkoitus saada jouluna jo käyttöön. Tavoite ei ihan toteutunut, kun jämäkerät riittivätkin polvisukiksi asti. Neuloin sukat siis kärjestä alkaen ja yhtäaikaa, jotta saisin kaiken langan kulutettua. Aattona olin jo molemmissa sukissa pohkeen puolivälissä. Takapakista johtuen into vähän lopahti ja neuloin sukat viimein valmiiksi uuden vuoden aattona.Malli: Jouluraita -sukat omaan jalkaan sopivat
Lanka: 7veikka punaraita 108g ja kulahtaneen ruskea Jussi 88g
Puikot: 3,5mm

Lopulta näistä tuli ihan lempparisukat. Ovat olleet valmistumisestaan lähtien päivittäin jalassa. Oon sellanen kylmävarvas, etten tarkene sisällä seiskaveikkasukkia ohuemmissa sukissa. Tarpeeseen siis tulivat. Tykkään kyllä värityksestäkin kovin, ja pohjekavennukset onnistu just eikä melkein, joten sukkien varret pysyvät jopa ylhäällä, jos niin tahdon. Tavallisesti ne on kyllä vaan mytättynä nilkoissa.Jouluraitojen valmistuttua äippä alko vihjailla, että sukille ois tarvetta. Loppiaiseksi oltiin menossa tädin viiskymppisiä juhlistamaan ja tarvitsin matkalle ja kyläilyyn pienen neuleen mukaan. Malliksi valikoitui Lace Cuff Anklets Favorite Socksista, kun ajattelin, että välillä vois neuloa hyllyssä seisovista kirjoistakin jotain.

Kirkkaanpunainen 7veikka loppui vähän ennen sukkien kärkiä. Jatkoin sitten puolukan värisellä veikalla, eikä tuo nyt niin kauhealta näytä. Varsinkin, kun sukat ovat saaneet olla lähinnä monokäytössä. Ovat kuulemma tarpeeksi tiukat. Malli: Lace Cuff Anklets
Lanka: 7veikka kirk.pun 81g ja puolukka 19g
Puikot: 3,5mm

Veikkasukkien lisäksi sain viimeinkin valmiiksi viime vuoden helmikuussa aloitetut Kasvissose -sukat. Admiral -osuudet sain neulottua valmiiksi jo kesällä ja silloin aloitin myös ruskeiden resorien neulomisen. Työ jäi kuitenkin jäähylle, luultavasti huvittamattomuudesta johtuen, ja vasta tammikuussa intouduin neulomaan sukat valmiiksi.Malli: Tropicana socks, oma sovellus varpaista aloittaen ja resorilla tehostaen
Lanka: Schoppel-wolle Admiral ringel 72g ja rusk. Schoeller-Stahl Fortissima socka 36g
Puikot: 2,5mm Lopputulos on ihan siedettävä. Toistaiseksi en ole käyttänyt sukkia kertaakaan. Puikot olisivat ehkä saaneet olla 0,25mm pienemmät, koska kantapohjan sileä osuus on sillä rajalla, onko se liian harvaa vai ei. Resorin lisääminen tuntui keksimishetkellä hyvältä idealta. Nyt valmiina se ei herätä yhtä suuria intohimoja, vähän on sellainen tulipahan tehtyä fiilis.

2009-02-05T11:39:00.004+02:00

Polttavaa

Mitkä keskeneräiset?

Mikä muuttokuormanpurku ja huoneen siivous?
Kiitos Jaanamaan, Alfatakin purkulangasta lähtivät juuri puikoille polttavat pöllöt. Kiusaus oli liian suuri vastustettavaksi. Olen ihan innoissani, joten painunkin tästä takaisin neulomaan, heippa.

Edit: Itku lyhyestä ilosta. Mulla ei tietenkään oo 6,5mm puikkoja. Argh. Pitäisköhän mennä sit vaikka siivoomaan.

2009-01-31T18:01:00.003+02:00

Mistä sanat saisin

Täällä on ollut hiljaista. Joulukuu kului kouluhommien parissa, joka sitten kostautui tammikuussa. Joululoma Suomessa venähti pari viikkoa suunniteltua pidemmäksi. Nyt olen taas täällä Uppsalassa, mutta vain käymässä. Kevääni tulee näillä näkymin kulumaan sivuaineen ja kassatäteilyn merkeissä. Neuloa aion kyllä, koulukäsityöt sen sijaan saavat jäädä pienelle tauolle.

Mutta neuleasioihin. Joululahjaneuleetkin on vielä esittelemättä. Joulun 2008 hittilahja oli Jared Floodin Turn a square, joita neuloin kolme kappaletta. Pipo oli tavallista haasteellisempi kuvattava, enkä saanut yhdestäkään piposta kovin kelvollista kuvaa, joten jääkööt esittelemättä.

1. Pikkuveli kakkosen laskettelukauluri mallia ribbituubi. Lankana Cornelia Hamilton Heaven´s hand wool classic. Aika taivaallista lankaa olikin, pehmoista ja kivanväristä. Tällainen syntyi petroolinvärisenä myös pikkuveli ykköselle.

2. Sarita-ystävälle Wrapped in Tradition. Tämä valmistui vasta tammikuun puolella ja odottaa vielä lahjoitusta, joten koko asiaa ja muuta tulossa myöhemmin.

3. Tamarind cowl äidille Freedom spiritistä.

4. Mod Cables Hat maustettuna palmikkoreunuksella. Lankana oranssi Aino ja saaja äiti.

5. Äidin setin tumppuosana paketista paljastui Yellow Harvest mittenssit, oranssista Ainosta nämäkin.

6. Lemmikinsininen Bainbridge scarf Mamman kaulanlämmikkeeksi Gjestalin Maijasta.

7. Mamman lemmikkinen pitsibaskeri. Ohjeena Lace tam ja lanka samainen Maija.

8. Pikkuveli ykkösen sukat. Mallina Gentleman´s Shooting Stockings Knitting Vintage Socks- kirjasta. Lankana tummanharmaa Nalle Colori.

9. Millan Revontuli -huivi. Lankana vironvilla.

Päivitettävää jäi vielä paljon tämänkin katsauksen jälkeen, niistä sitten lisää helmikuun puolella. Keskeneräisiä neuleita olen yrittänyt tahkota loppuun, mutta ahkerasta neulomisesta huolimatta niitä riittää vielä enemmän kuin tarpeeksi.

2008-12-06T11:56:00.003+02:00

Sininen villapellavapuu

Joululahjaneulonta eteni asiallisesti joulukuun neljännen iltaan asti. Sitten iski hirvittävä himo neuloa jotain isoa, uutta ja ihan itselle, eikä kellekään muulle. Äkkiä Ravelryn jonon ensimmäistä sivua tutkimaan. Sen seurauksena mulla on nyt keskeneräisen villapellavapuuneule, jota en malttaisi laskea sivuun.Tämän neuleen langan tarina on vähän pidempi juttu. Aloitin muistaakseni ysiluokalla, tai sitten se oli jo kasin keväällä, neuloa Suuresta käsityölehdestä palmikkohupparia. Hupparin ollessa toisen hihan alussa kävi selväksi, ettei lanka tulisi riittämään huppuun. Opettaja yritti ehdottaa, että neuloisin hupun harmaasta, koska tätä muinaismuistolankaa sattui löytymään koulun varastosta myös harmaana.

Minä sitten kilttinä tyttönä mumisin jotain vastaukseksi, mutta sisälläni kuohui. Tummansininen palmikkohuppari vaaleanharmaalla hupulla. Karmea yhdistelmä. Edelleen puistattaa, kun ajattelen tätä vaihtoehtoa. Hupparin neulomishalut hävisivät sillä hetkellä ja siirryin muihin projekteihin. En ikinä neulonut hupparia valmiiksi, mutta ysin keväällä todistuksessani komeili 10 myös valinnaiskässän kohdalla. Poden asiasta edelleen hieman huonoa omaatuntoa, vaikka tiedän, että kaikki muut tekemäni käsityöt ja harrastuneisuuteni tekivät tuon numeron oikeutetuksi.

Joskus lukiossa sitten sain viimein purettua hupparin kappaleet, kun totesin, etten tule sitä koskaan valmiiksi neulomaan ja että en enää ole se sama alipainoinen ysiluokkalainen. Syksyllä 2006 muutin opiskelemaan Helsinkiin ja langat lähtivät mukaani. Joko silloin tai seuraavana keväänä, eihän sitä voi ihan kaikkea muistaa, aloitin langoista Hourglass sweateria serkulleni. Neuloin n. 20 senttiä ja huomasin, että neuleeseen olisi mahtunut kaksi serkkuani. Sekin viritelmä tuli siis purettua. Oikeastaan hyvä niin, koska jotenkin musta tuntuu, että lankaan liittyvien muistojen takia haluan tästä jotain nimenomaan itselleni.

Viime keväänä pongasin sitten Ravelryssä Tree Jacketin ja tämän Pompein kuvat alkoivat vilkkua silmissäni. Kesällä sain ohjeen käsiini ja siitä asti neule on ollut jonon kärkipäässä. Toissailtana sitten viimeinkin aloitin ja ah, sitä täydellistä ohjetta kannatti odottaa.Langan rouheus tulee hyvin esille mallissa ja tiheyskin täsmäsi ilman mallitilkkua. Koska lanka on kovin sinistä, suunnittelin värjätä valmiin neuleen. Sovitettuani tekelettä olen tullut hieman toisiin aatoksiin ja ymmärrän, miksi olen silloin ysiluokkalaisena valinnut tämän värisen langan. Olin puolittain järkyttynyt, kun tajusin, että tummansininen sopii mulle aikasta hyvin. Siniset ovat ilmeisesti tulleet jäädäkseen värikarttaani, pelottavaa.

Aloitin neuleen paita mielessäni, mutta nyt olen alkanut haaveilla mekkomittaisesta neuleesta. Muistikuvani mukaan minulla on lankaa reilu 600 grammaa. Hihat voisi periaatteessa typistää 3/4- mittaisiksi, jolloin helmasta saisi pidemmän. Katsotaan, kuinka käy. Haaveenani on saada pukeutua joulusaunan jälkeen uuteen neuleeseen.

2008-11-30T21:11:00.002+02:00

Joulupukki, joulupukki ja jos saisin mitä vaan

Koska tänään on ensimmäinen adventti ja joululoman alkuun on enää 16 päivää ja jouluunkin 24, ajattelin kirjoittaa joulupukille. Havahduin viime viikolla siihen tosiasiaan, ettei minulla tänä jouluna ole joululahjatoiveita lainkaan. Sitten kävelin koulusta kotiin ja näin erään kenkäkaupan ikkunassa täydelliset kengät. Päätin sekunnin murto-osassa, mihin veronpalautukseni tulen sijoittamaan. Tänään pikkuveljeni kaveri alkoi kaupitella digijärkkäriään. Houkuttaa kovasti sekin, enkä olekaan enää varma siitä sijoituskohteesta.

Siksipä ajattelin listata asioita, jotka tahtoisin, jos saisin mitä vaan.

1. Ah, täydelliset kengät. Mun sanat ei vaan riitä. En ole korko-ihmisiä jo ihan siitä syystä, että kävelen todella kovaa, ja korkokengät jalassa kiitäminen on sekä vaikeampaa että näyttää vähemmän asialliselta. Olen jo pitkään haaveillut saappaista ja olen haaveillut punaisista kengistä. Näissä yhdistyvät molemmat. Toiveissa on, että näitä olisi nahkapaikassa, koska silloin budjettini saattaisi sallia näiden hankkimisen.

2. Jos edellä mainitut olivat täydelliset kengät, niin tämä on täydellinen käsilaukku. Jos siis olet hiljattain voittanut lotossa ja tahdot tehdä tämän tytön onnelliseksi, osta tämä käsilaukku. Siis minulle, älä itsellesi, sillä siitä seuraa vain vihreyttä.

3. Se järkkäri. Nyt olisi tarjolla Nikon D60 ja hintatarjous 400e. Jos jollain on kokemuksia tai muita arviota kaupan kannattavuudesta, ne otetaan ilolla vastaan. Joululomalla tuota olisi kuitenkin tarkoitus päästä testailemaan.

4. Colinetten Jitterbugia Vincent´s Appronina ja ainakin sormikkaiden verran, miksei enemmänkin. Siitä ei vaan pääse mihinkään, että Vincent´s Appron on tän hetken hittivärini. Kivoissa keltaisissakin on eroja, ja omasta mielestäni juuri tämä on se sävy, joka passaa mun naamaan parhaiten. Myös villapaidallinen One cerota kelpaisi. Tai oikeastaan ihan mitä tahansa Colinetten lankaa tässä sävyssä.

5. Koska oon kahden vuoden tauon jälkeen innostunu taas liikkumaan melkein aktiivisesti, tarvitsisin kovasti kunnon kerraston ja fleecetakin kuoritakin alle. Nää on kyllä ihan oikeita tarpeita, jos oisin järkevä, oisin ostanu nää jo kuukaus sitten, enkä varsinkaan haaveilis niistä kengistä tai kamerasta. Asioiden tärkeysjärjestys voi riippua niin monesta seikasta.

6. Kirjoja. Älykkäitä ja ennakkoluulojani murtavia, mut ei liian paksuja, koska jään koukkuun enkä pysty laskemaan kirjaa aloitettuani käsistäni. Siks luen mieluiten sellasia parisataasivusia. Lyhyemmät tuntuu yleensä aina loppuvan kesken ja pidempien seurauksena lamaantuu pariks päiväks koko muu elämä. Tää on ihan perinnöllinen juttu. Iskä valitti yks päivä, et on väsyny ja sit selvis, et se oli menny joskus kahen jälkeen yöllä nukkuun, kun ei ollu malttanu lopettaa lukemista. Mä oon kans monet kerrat kukkunu pitkin yötä ja lukenu. En oo ikinä nukahtanu kesken lukemisen, mitä taas äiti harrastaa ja se herättää mussa hilpeyttä:D

7. Yöpaita. Toinen perinteinen, joka kuuluu joka jouluun. Uudet villasukat on sama juttu, vaikka mulla ei kyllä oo kauheesti kokemuksia lahjasukkien saamisesta. Muutamana jouluna oon sukat saanu, kun oon erikseen niitä mammalta toivonu. Yleensä oonkin neulonu itelleni uudet, jotka voi sitten jo joulusaunan jälkeen sujauttaa puhtaisiin jalkoihin. Nyt tuli taas ihan kauhea saunaikävä.

8. ÖÖ, tahdonko mä enään muuta. En kai, paitsi lunta ja että mun tärkeimmillä on hyvä mieli ja että öö. Mä pidän joulun perinteistä ja tahdon tehdä kaiken niin kuin aina ennenkin:) Ja tahtoisin myös kovasti, et se joululoma alkais nyt eikä viidestoista päivä.

Jos joku muu tahtoo listailla toiveitaan, tehköön sen, sillä mä ainakin lukisin niitä enemmän kuin mielelläni:)

2008-11-21T10:30:00.003+02:00

Mitä JOS sinut näkisin

Kävin Hartaassa Harrastuksessa hakemassa itselleni kirjaimen, jotta tänä salaisuuksien aikana saisin vähän eloa tähänkin blogiin. J minulle tyrkättiin, ja sanakirjan selailun jälkeen päädyin seuraaviin sanoihin. Olisin kyllä paljon mieluummin ottanut sen T:n tai U:n :D

Jumala
Minä uskon Jumalaan. Asian sanominen ääneen vaan tuntuu olevan äärimmäisen vaikeaa. Viime aikaisten tapahtumien takia uskoni on vahvistunut, vaikka edelleen järki ja usko joutuvat välillä kaksinkamppailuun keskenään. Mut joo, ilman en osaisi olla.

Joulu
RRRakastan joulua. Rakastan joulun odotusta ja valmistelua, mutta ei siitä mihinkään pääse, että jouluaatto on edelleen se kohokohta. Joulupukin kuumalle linjalle pitää naureskella, siis nimenomaan sille pukille ja ohjelmalle, ei niille lapsille, jotka soittaa sinne. Sitten lounaaksi riisipuuroa, joulusauna, hautuumaakierros ja jouluateria. Ja tietenkin ne lahjat. Mutta viime vuosina odotus on muuttunut toisenlaiseksi ja enemmän jännittää se, mitä saajat pitävät lahjoistani kuin se, mitä itse saan. Ja joulusaunasta on nyt pakko kommentoida, kun se tuli puheeksi korridoorikamraatin kanssa ja huvitti häntä suuresti. Ruotsalaiset eivät selvästikään ymmärrä hyvän päälle;)

Järvi
Ja mökki järven rannalla. Ja maailmaan mahtuu ainoastaan yksi oikea järvi ja se on Tarjannevesi. Vielä jos tarkennetaan, niin Monoslahti on ykköskohde. Lapsena laulelimme serkkujen kanssa erään huvittelukeskuksen mainoksesta tutun sävelen mukaan: M"onoslahti, Monoslahti, siinä on kesäloman tahti. Ota suunnaksi Monoslahti". Ja paikkansahan tuo pitikin, kun joskus lapsuudessa tuli vietettyä kokonaisia kesiä mökillä järven rannalla.

Juuret
Ihmisellä on kai tarve tuntea kuuluvansa johonkin. Itselläni on suunnattomia vaikeuksia vastata, kun joku kysyy, mistä olen kotoisin. Olen syntynyt Tampereella (ja asunut siellä ensimmäiset puoli-puolitoista vuotta, tästä on käyty kotona keskustelua, eivätkä vanhempani muista kunnolla, käsittämätöntä), lapsuuteni olen viettänyt Kangasalan puolelle aivan Tampereen kyljessä, ekaluokankin kävin Vatialan koulussa. Sitten kutsui Pohjois-Kymenlaakso, jossa olen asunut suurimman osan elämästäni. Silti koen itseni hyvin vahvasti pirkanmaalaiseksi. Johtunee myös siitä, että sekä äitini että iskäni ovat kotoisin ylä-Pirkanmaalta, jonne kaikki jo tämän maailman jättäneet sukulaisetkin on haudattu. Tulevaisuudessa toivon, että töitä löytyisi juuri Pirkanmaalta.

Järki
ja tunteet. Jane Austen on yksi kestosuosikeistani. Järki on kuitenkin myös hyvin vahva osa ajatteluani, vaikka myönnettävä on, että joskus tuntuvat ne tunteet tuntuvat vievän voiton. Osaan myös synnyttää tunteita järjen avulla, mikä ei välttämättä ole erityisen hyvä asia. Ajattelen paljon ja kysyn myös miksi. Yritän ymmärtää, miksi ihmiset toimivat niinkuin toimivat, kaikkeahan ei voi hyväksyä, mutta järjen avulla pystyy ymmärtämään syitä ja sitä kautta myös niistä seuraavaa toimintaa.

Jalankulkija
Jos olen kätevä ihminen, olen myös kävelevä ihminen. Tykkään täällä Uppsalassa erityisesti siitä, että kaikkialle pääsee kävellen. Myös liikuntaharrastukseni on toistaiseksi rajoittunut erittäin nopeaan kävelyyn, jota täällä Ruotsissa kutsutaan Powerwalkiksi. En varmaan selviäisi sellaisessa yhteiskunnassa, jossa käveleminen paikasta toiseen olisi vaarallista. Mieluummin kävelen tupla-ajan kouluun, kuin odotan bussia kolme minuuttia.

Juna
Toinen kulkuväline, jota ilman en osaisi olla. Pitkät junamatkat ovat parhautta. Muki kahvia, matkakarkkeja, neule ja kirja ja monta tuntia aikaa neuloa tai lukea ilman, että tarvitsee tuntea syyllisyyttä siitä, että pitäisi olla tekemässä jotain muuta. Yksi parhaista rentoutumismuodoista.

Jugend
Lempparityylikausi. Koristeellista, mutta simppeliä ja paljon kasviaiheita. Me likes.

Jazz
Viime aikoina musiikkimaku on muuttunut jazzahtavaan suuntaan. Bo Kaspers Orchestra on yksi tämän hetken suosikeista.

Jos
Sana, jota huomaan käyttäväni aivan liian usein. Pitäisi opetella elämään enemmän hetkessä, ettei tarvitsisi koko ajan jossitella. Mutku se on jotenkin niin helppoa.

Seuraavalla kerralla ehkä jotain neuleaiheista, ehkä. Ja nyt mulla soi sitten päässä Maija Vilkkumaa.

2008-11-09T09:53:00.002+02:00

Shedir ja suuri pudotus

Äidillä on syntymäpäivä marraskuun loppupuolella. Viime vuosien aikana minulle on vakiintunut tapa lahjoa häntä jotenkin. En muista, koska ja miten tämä perinne syntyi. Mutta koska pidän niin kovin ihmisten lahjomisesta äidin synttäri on muodostunut vähän sellaiseksi henkilökohtaiseksi pikkujouluksi tai varaslähdöksi jouluun. Yleensä joulunodotuskin on alkanut äidin synttäripäivästä ja kiihtynyt kohti itsenäisyyspäivää. Liekö tämän länsinaapurissa majailemisen syytä, mutta tänä vuonna joulunodotus alkoi jo marraskuun ensimmäinen päivä ja tällä menolla on jo itsenäisyyspäivän aikoihin sietämätöntä. Juu, olen jouluihmisiä.

Men, takaisin asiaan. Äiti saa siis tänä vuonna punaisen, villaisen Shedirin. Tämä päähinehän oli tarkoitus toteuttaa jo äitienpäivälahjaksi, mutta yhteistyö vihreän Bambun kanssa ei ottanut sujuakseen, jotain lahjus vaihtui silloin kaupalliseen. Äiti ihastui Yll o Tyllissä tähän punaiseen Shetlannin villaan ja lupasin tehdä siitä hänelle pipon synttärilahjaksi. Aivan täysi yllätys tämä lahja ei siis ole, malli vain ja nuo herkut. Toivottavasti hattu on mieleinen.Kuvan villapaita on jonkun tuntemattoman tuotantoa, kirpputorilöytö siis.
Malli: Shedir
Lanka: Yll o Tyll Shetlands ull 33g
Puikot: 3mm

Langankulutuksesta langan varastointiin. Kuten useimmat varmaan tietävät kuulun Ravelryn lankalaatikkoon, joten uuden langan hankkiminen on kiellettyjen tekojen listalla. Tämänkin uhalla lähdin perjantaina seikkailemaan Kistaan (pohjois-Tukholmassa) ja löysin itseni Syfestivalenista. Ja senhän tietää, mitä seuraa, kun yhdistää minut ja käsityömessut: lankaostoksia tietenkin. Hienosta ja suomalaiselle erilaisesta lankatarjonnasta huolimatta selvisin mielestäni kohtuullisen hyvin, enkä sortunut ostomaniaan. Osittain toinen tarina on sitten se, kun eilen marssin Yll o Tylliin kera 15% kanta-asiakas rabatin. Lankaa tarttui mukaan enemmän kuin messuilta, mutta kaikki ostokset voidaan laskea luvallisiksi, jos lankalaatikon sääntöjäni luetaan vähän rivienvälistä. Lankaa tarttui siis vain lahjaneuleisiin ja vinsentti-setin tumpuiksi.

Muutamia poimintoja uusista langoista:

Mirasol yarns Hacho. Sain tämän ilmaiseksi kiltiltä Garnhärvanin tädiltä, kun uskalsin avata suuni ja kertoa, että olin saanut väärää väriä tilatessani lisälankaa tulipunatakkiin. En viitsinyt tuolloin valittaa, koska paperiin oli kirjoitettu, että tilaamani väri on loppu. Ystävällinen täti, jonka mies muuten on suomalainen, sanoi, että virhe on hänen ja käski valita jotain lankaa tilalle:) Valitsin sitten tämän, koska en tod.näk. ikinä tulisi tätä itse ostaneeksi kauniista väreistä huolimatta.
Venäläistä ohuttakin ohuempaa pellavaa. Ilmiselvä Rowanin Butterfly eikö vain. Nyt vain toivotaan, että tämä 3x360m riittää. Saattaa mennä aika tiukoille nimittäin.
Ja vielä Yll o tyllin ostoksista esittelyyn pääsevät tulevat Vinsentti-tumput. Päädyin sitten tavisvillan ja Colinetten Mohairin yhdistämiseen, kun one zeron löytäminen tuntui liian monimutkaiselta.

2008-10-12T14:56:00.004+03:00

Vinsentti-setti
Tukholman reissulta kuukausi sitten mukaan tarttui kaksi vyyhtiä Colinetten Point 5:sta syysmyssy mielessä. Yll o tyllistä pongasin kivannäköisen kaulurilaitteen ja aloin haaveilla myös kaulanlämmittimestä. Iloiseksi yllätyksekseni sain 200 grammasta molemmat ja lankaa jäi jäljelle vielä ruhtinaallinen metri. Setti huutaa enää tumppuja. One zero olisi täydellistä, isoveikkakin saattaisi kelvata. Yhtä kaikki, kumpaakaan ei ole täällä ruotsinmaalla tarjolla. Onneksi kuitenkin jätin lankalakkooni setti-option.Malli: Vinsentti-myssy ja Vinsentti-kauluri, oma
Lanka: Colinette Point 5 Vincent´s Apron 100g + 100g
Puikot: 12mmTämä blogi on muuttunut nyt oikeaksi omakehu -blogiksi. Pahoittelen hajuhaittoja, mutta en voi sille mitään, että tästäkin setistä tuli tavattoman mieluinen. Ei kai kukaan tee tarkoituksella sellaisia asusteita, joista ei pidä, joten pidätän oikeuden hehkutella jatkossakin.Lanka oli mukavaa neuloa sen suuresta paksuusvaihtelusta huolimatta. Ja väri, tarvitseeko edes sanoa, että se on täydellinen. Kiitos Raglanan olen alkanut himoita tämän pikkusiskosta villapaitaa. Ehkä kuitenkin hillitsen itseni.

Mieluisan lopputuloksen lisäksi suunnatonta iloa tässä projektissa aiheutti se, että opin taikalenkin vahingossa. Olin yrittänyt sitä useampaan otteeseen aiemmin, mutta jostain syystä en vain tajunnut. Pyöröpuikkoni oli hieman liian suuri, kun aloitin myssyn neulomisen, joten sen siima muodosti vahingossa lenkin ja yhtäkkiä huomasin neulovani taikalenkillä. Jos olisin sarjakuvassa, tässä kohtaa pääni yläpuolelle syttyisi lamppu:D

2008-10-08T14:55:00.003+03:00

Fiinit hienosteluhanskat
Nyt saa syksyn kirpeys tulla kaikella voimallaan, minulla on ihanat uudet käsineet. Olen näistä aivan lapsellisen ylpeä. Melkein yhtä ylpeä kuin viidesluokkalaisena neulomistani ensimmäisistä villasukista. Ja ensimmäisethän nämäkin ovat lajiaan.Malli: Fiinit hienosteluhanskat
Lanka: Drops Alpaca 83g
Puikot: 2mm

Neulominen sujui ohuenohuista puikoista huolimatta yllättävän nopeasti, enkä epäilyistäni huolimatta onnistunut katkaisemaan puikkoja edes pitsineuleen kavennuksissa. Hyvä niin. Olin suunnitellut varren pitsineuleeseen helmiä, mutta luovuin ajatuksesta, kun tunnin äherrettyäni olin saanut neulottua viisi helmeä ja noin viisitoista silmukkaa. Hankkimani helmet olivat hieman liian pieniä.
Sormikkaat istuvat käsiini todella hyvin. Olen suhtautunut sormikkaisiin hieman epäillen, sillä kaikki aikaisemmat sormikkaani, sekä käsinneulotut että tehdasvalmisteiset, ovat olleet jossain määrin vääränkokoisia ja epämukavia. Näiden hanskojen myötä olen valmis kääntämään kelkkani. Mieleni tekisikin jo aloittaa seuraavat sormikkaat. Jos ei olisi noita keskeneräisiä ja ne joululahjatkin pitäisi neuloa jossain välissä.

Tällä hetkellä puikoilla on mm. tällainen Carl Larsson -henkinen raitanuttu.

2008-09-27T15:10:00.002+03:00

Lenkkikauluri ja mitä ihmettä

Lenkkimyssyn seuraksi valmistui simpukkavirkattu kauluri. Nyt kelpaa ulkoilla, kun asusteet sopii verkkatakkiin.Malli: Omasta päästä myssyn mallivirkkauksella
Lanka: Debbie Bliss Baby Cashmerino 103g
Koukku: 4mm
Mitäs tästä osaisi sanoa. Olen tyytyväinen. Kivannäköinen ja osoittautui koekäytössä oikein toimivaksikin.

Mutta sitten se ihmetyksen aihe. Sain äidiltä elokuussa Tarton tuliaiseksi Katian efektilankaa. Eilen aamulla kaipasin aamukahvin seuraksi ainaoikein neuletta ja yhtäkkiä huomasinkin neulovani kammotuslankaa. Sormi ei oikein tykännyt langan karheudesta. Nyt se on kuitenkin neulottu ja omaksi ihmetyksekseni saatan jopa kuvitella käyttäväni huivia joskus teatterissa tai muissa hienosteluriennoissa, vaikka se onkin tyyliini ehkä hieman liian blingbling.Malli: Like on old Lady, omasta päästä
Lanka: Katia Morocco 100g
Puikot: 6mm

2008-09-24T14:44:00.003+03:00

Lenkkimyssy

Olen jo pari viikkoa kärsinyt akuutista lenkkimyssyn puutteesta. Verkkatakkini on haasteellisen värinen, eikä yksikään hatuistani näytä sen kanssa järkevältä. On ollut jotenkin ahdistavaa kulkua kadulla tietoisena siitä, että väriyhdistelmä on kaamea. Nyt tuli tilanteeseen vihdoin korjaus.Malli: Yll o tyllin Virkad basker i snäckmönster med stickad kant
Lanka: Debbie Bliss Baby Cashmerino 82g
Puikot ja koukut: 3,5mm pyörö, 4mm virkkuukoukku
Jouduin ostamaan tottumusteni vastaisesti varsin ylellistä lankaa. Olisin halunnut mieluummin jotain puuvillaista tai ainakin jotain halvempaa, mutta kyseinen lanka oli ainoa, josta löytyi verkkatakkiin sopiva siniharmaan sävy(kuten kuvassa näkyy, ei tämäkään ole ihan yksyhteen.)Muissa langoissa oli vain joko liian sinisiä tai liian harmaita sävyjä. Myssyn seuraksi olisi tarkoitus virkata vielä kauluri ja neuloa kulkurin iltatähdestä sormikkaat. Halutaan ostaa aikaa ja vetreämmät hartiat.

2008-09-21T14:32:00.003+03:00

Kel-kel-keltasääret

Minulla on vimeinkin jotain näytettävää! Eilen puolenpäivän aikaan aloitettu muutaman tunnin mittaiseksi suunniteltu säärystin-projekti venyi vuorokauden mittaiseksi. Yksi puuttuva silmukka aiheutti toisen säärystimen re-neulomisen. Mut nyt ne on just hyvät.Malli: Omasta päästä omaan sääreen sopivat
Lanka: Opiskeluystävältä keväällä saatu Miss Helen Mohair Caresse (73%mohair,25%villa,2%polyamidi)95g
Puikot: 5mmPuhuin joskus talvella tarvitsevani keltaiset säärystimet. Ihana opiskeluystävä oli laittanut turinani korvan taakse ja tarjosi eräänä talvipäivänä minulle säärystin lankaa. Koska "to do"-listani on tunnetusti päättymätön, en aloittanut säärystinten neulomista heti. Syksy on kuitenkin tulossa ja aamut jo viileitä, joten säärystinten tarve palasi muutaman kuukauden viiveellä mieleeni.Lanka oli minulle uusi tuttavuus, varsin miellyttävä sellainen. Korkean villapitoisuutensa ansiosta neulepinta on paksua ja lämpöistä. Tykkään. Oikein ihanteellista säärystinlankaa siis. Sain tämän keltaisen lisäksi kaksi kerää oranssinruskeaa, joista taidan tehdä samanlaiset säärystimet. Noihin reikiin on tarkoitus pujottaa samettinauhat. Oon vaan niin tyytyväinen näihin, etten malta odottaa huomiseen, jolloin sais nauhaa, vaan tahdon esitellä nää nyt:)Näin lopuksi voitte vielä ihailla Varkauden Citymarketista löytyneitä pappakenkiäni, joihin olen aivan rakastunut. Olin etsinyt täydellisiä kävelykenkiä jo vuoden päivät, kunnes lopulta ohikulkumatkalla silmäni osui näihin. Erityisplussana se, että kolmeysit on just eikä melkein sopivat. Mulla on kauhea kanoottijalka pituuteeni verrattuna ja yleensä on vielä niin, että 39,5 ois se oikea koko, eli 39 on pienet ja 40 liian isot.

2008-09-10T20:31:00.007+03:00

Lanka-asiaa
Blogger yritti kaksipäivää itsepintaisesti ladata kuvan kyljelleen käännettynä, siksi tämä lauantaina jo luvattu lankavarastoanalyysi tulee vasta nyt.

Lähtötilanne Suomessa:
Hallitsematon määrä lankaa ja suunnitelmia. Kaiken mukaan ottaminen ei tullut kysymykseenkään.

Lopputulos Ruotsissa:
Mukaan lähti kolme pahvilaatikollista lankaa. Kaksi kotilaatikkoa ja yksi kaupan paprikalaatikko. Kotilaatikkoihin säilöin lankoja, jotka olisi tarkoitus neuloa joululahjoiksi tai jotka ovat suunnitelman kera odottaneet neulotuksi tulemista jo vuoden, elleivät kauemminkin. Paprikalaatikko täyttyi Istéxin Létt-lopista, josta olisi tarkoitus neuloa kaarrokeneule. Nämäkin langat ovat odottaneet puikoille pääsyä jo kesästä 2006.

Tarkoitukseni oli, että en ostaisi yhtään lankaa, ennen kuin saisin ainakin yhden laatikon neulottua tyhjäksi. No, toisin kävi. Nyt olen asettanut ehdottomaksi takarajaksi sen että lankojen on mahduttava noihin kolmeen laatikkoon ja uutta ei saa ostaa ennen kuin vähinään yksi vanha kerä on neulottu pois.

Mitä varastosta sitten tarkemmin löytyy. Koska pidän arkistoinnista ja asioiden paloittelusta osatavoitteisiin möykkytavoitteiden sijaan, otin kuvan lankavarastostani. Sitä mukaa, kun saan lankoja neulottua voin rastia ne yli kuvasta. Vähän niinkuin käänteinen joulukalenteri:D Hyvät naiset ja herrat: Särmän sverigestash, langat ja suunnitelmat.

1. Marks & Katten Eco bomull, kaura, vauvanvaateaineksia ystävää ajatellen.
2. Marks & Katten Eco bomull, ruskea, vauvanvaateaineksia ystävää ajatellen
3. Marks & Katten Eco bomull, v.harmaa, vauvanvaateaineksia ystävää ajatellen

1., 2. ja 3., Tukholman löytöjä, joita olin katsellut täällä Uppsalassa jo . Onneksi en ostanut, kun sitten löysin langat 30% halvemmalla Stickan tarjouskorista.

4. Rowan Yarns Harris, keltarusk.meler., palmikkoasusteita.

Wincentsgarnin halvennuskorista. Harvinainen ostos, koska tälle ei ole tarkkaa suunnitelmaa. Palmikoita tahdon ja ehkä myssyn ja tumput tai kaulahuivin. No, sen näkee sitten. Yleensä en tee tällaisia ostoksia, joista minulla ei synny jäsentynyttä kuvaa lopputuotteesta.

5. Novita 7veikka, kirpeä omena, Cropped cardigan with Leaf Ties

Saatu Millalta joululahjaksi 2006. En tiedä, osaanko käyttää noin vaaleaa vaatetta, mutta katsotaan.

6. Novita 7veikka Raita, musta-harm., pikkuveli kakkoselle sukat.

Varastoituminen tapahtunut tod.näk. 2005

7. Novita Kid Mohair, puolukka, ystävälle joululahjaksi Wrapped In Tradition

Varastoitu syksyllä 2005. Silloin tästä oli tarkoitus tulla asusteita itselle, mutta pian huomasin värin olevan taydellinen eräälle ystävälle. Pitsiponcho piti neuloa jo jouluksi 2006:D

8. Istéx Létt-Lopi, t.rusk+rusk.+pun.+kelt.vihr, Kaarrokeneule itselle.

Lanka ostettu ylioppilaslahjaksi saadulla lahjakortilla kesällä 2006. Silloin jo oli kaarrokeneule mielessä, mutta täydellistä mallia ei vielä löytynyt. Heinäkuussa viimein onnisti.

9. Aracaunia Nature Wool, vattu. Ihan selvää tumppuainesta Swallowtailin ja Gretelin seuraksi.

Yksinäinen kerä hyppäsi mukaan Nystan alekorista. En ole vaaleanpunaisen ystäviä, mutta tällaista murrettua vatunväriä en voi vastustaa.

10. Miss Helen Mohair Caresse, sinappi. Säärystimet ja putkikauluri.

Opiskeluystävä diilasi tämän viime keväänä omasta varastostaan minulle säärystinlangaksi, jospa vihdoin saisin ne säärystimet neulottua. Tarvettakin olisi jo.

11. Novita Tennessee, sähk.sin. + erinäisiä sinisiä jämäpuuvilloja. Näistä olisi tarkoitus neuloa neulatakki tahi paita tärkeälle ystävälle.

Jämäkerät ovat peräisin kuusikulmiopeiton materiaaleista. Sähkönsiniset Tennesseet tämän kesän hankinta tätä nimenomaista projektia varten. Hankintapaikkana kesätyöpaikka.

12. Novita Nalle, elintarvikevärillä värjätty v.vihr ja turk.sin. Samaiselle ystävälle raidalliset polvisukat joululahjaksi.

Tämäkin projekti on ollut suunnitteilla jo ainakin kaksi joulua. Nalle ostettu joskus pussilankana Korialta.

13. Gjestal Maija, lemmikinsininen. Mammalle baskeri ja kevyt kaulahuivi joululahjaksi.

Lanka ostettu Priiman tarjouskorista syksyllä 2006. Baskeri+kaulahuivi-setti tästä langasta oli joululahjalistalla jo viime vuonna.

14. Rowan Tapestry, kaura. Baskeri.

Ostettu lankakauppa Heinistä keväällä 2007. Silloin suunnitelmana oli neuloa serkulle baskeri, mutta nyttemmin olen alkanut himoita tästä langasta neulottua baskeria ihan itselle. Hieman epäilen, osaanko kuitenkaan käyttää näin vaaleaa väriä, mutta ainahan voin toteuttaa alkuperäisen suunnitelman, jos hattu ei tunnukaan omalta.

15. Visjögarn, liukuvärjätty. Argosy tai huovutettu pikkuolkalaukku tai kirjoneuletumput.

Tukholman tuliainen. Hankintapaikkana Garnverket. Ihanat värit ja tälle onkin ihan liikaa ideoita. Laukkuna täydentäisi Swallowtail-settiä. Toisaalta argosy oli ostohetkellä ajatuksissa, ja tämä näyttäisi varmasti mukavalta myös kirjoneuleena..

16. Aade löng Artistic, pinkki. Revontuli Milla-ystävälle joululahjaksi.

Saatu keväällä mammalta tuliaisena Virosta.

17. Sandnes Pompei, t.sin. Tree jacket.

Tein tästä langasta palmikkoneuletakkia yläasteella (hyvänen aika onko siitä tosiaan jo KUUSI vuotta). Lopputulos ei miellyttänyt, joten purin mokoman. Sininen ei ole aivan omia värejäni. Valmiina päätyykin tod.näk. värjäykseen.

18. Schachenmayr nomotta Regia Design Line Kaffe Fassett, fog. Supervauvan polvisukat

Hankittu lankakauppa Heinistä halvennuksella. Oliskohan ollu joskus tänä keväänä.

19. La Alpaca, t.rusk.+vihr. Keefely-tumput.
20. La Alpaca, kellanruskea. Keefely-tumput ja jonkin sortin myssykkä

19. ja 20. Ostettu keväällä näitä varten Sypressin kahden euron päiviltä.

21. Alvita Alpaca, omena. Keefely-tumput.

Saatu Mielityltä Tallinnan tuliaisena. Huuhkajapiposta jäi yksi kerä yli ja siitä asti tästä on pitänyt syntyä jotain yhteensopivaa.

22. Anja Virta Liukuvärjätty villalanka, kaura. Chevalier mittens

Hankittu talvella 2007 virtolaisesta naistenvaateliikkeesta, jonka takanurkassa myydään lankaa. Jos Virroilla liikutte suosittelen ehdottomasti käymään liikkeessä. Siellä on paljon omituisia lankoja, joita ei varmaan muualta saa. Putiikin nimeä en juuri nyt muista, mutta se on samassa talossa kuin raunon leipä ja lähetyskirpputori. Vierässä on lisäksi kukkakauppa.

23. Garnstudio Alpaca, sekalaisia värejä. Ystävän vauvalle vaatetusta

Stickan poistokorista kilohinnan mukaan. Toinen lemmikinsininen Nystan tarjouskorista. Yllättäen molemmat kerät olivat samaa värierää, vaikka eri liikkeistä ne ostin.

24. Titan Wool Merinos Extra, terra. Spanish Peacock Shawl tai Shetland Tea Shawl

Viime kesänä Mielityn kanssa tehdyn Tallinnan matkan tuomisia.

25. Colinette Parisienne, fire. Laminaria

Kädentaito messuilta syksyllä 2006. Silloin mielessä oli Kiri. Sen jälkeen olen suunnitellut neulovani tästä myös Icaruksen ja Soinnun sekä Spring Things Shawl:in. Laminaria lienee kuitenkin langan lopullinen olomuoto sitten joskus.

26. Colinette Point 5, Vincent´s Apron. Syysmyssy!

Katselin tätä jo Nystassa ja sitten pitkään Anntorps vävissä. En vain voinut vastustaa, täydellinen keltainen.

27. Online Java, oranssi. Äidille Wakame Lace Tunic.

Ostettu syksyllä 2006 Vihreästä vyyhdistä. Tästä piti jo silloin tulla joululahjaneule äidille, niin kuin viime vuonnakin. Ehkä tänä vuonna sitten, ehkä.

28. Garnstudio Alpaca, luumu. Sormikkaat ja myssy Kirin kaveriksi.

Lanka ostettu viime joulun alla. Silloin tästä piti tulla eräs joululahja, mutta aloinkin himoita tätä väriä itse, joten se joululahja jäi tekemättä.

29. Katia mikälie Glitter lanka. Käyttökohteesta ei aavistustakaan.

Äiti toi tuliaiseksi Tartosta ja oli omatoimisesti myös pakannut nämä kerät mukaani tänne Uppsalaan. Mitä näistä teen, ei aavistustakaan.

30. Garnstudio Alpaca, kelt. Korinpohjaneule.

Ollut suunnitteilla jo ainakin vuodesta 2005. Lanka ostettu seuraavan vuoden kesällä, mallitilkku neulottu syksyllä, mutta takki on jostain syystä edelleen neulomatta.

31. Garnstudio Alpaca, t.rusk. Palmikkoslipoveri, mahdolliset jämät parhaan ystävän Endpaper-settiin.

Lähtötilanne sama kuin edellisessä. Tämä tarvitsisi kohtalaisen joutuisaa etenemistä, jotta näkisin, jääkö tästä jämälankaa vai ei.

32. Garnstudio Alpaca, vattu. Endpaper-setti.

Jämäkerä Villivatusta.

33. Idena Mohair lux, pun. Airy Wrap-around Lace Sweater.

Lanka ostettu syksyllä 2005 Turun käsityö-Elisasta. Silloin tästä piti tulla neuletakki, vaan en raaskinut aloittaa, kun tahdoin löytää täydellisen mallin.

Kuvassa piileskelee todennäköisesti myös kaksi pientä kerää mustaa merinosilkkiä, joista pitäisi neuloa tädille syntymäpäivälahjaksi kolmiohuivi. Kuvan ulkopuolelta stashiin laskettakoon myös Ilun Kulkurin iltatähti -sukkalanka, josta on tuleva Knotty Glovesit. Ja Nystan tarjouskorista löytyneet Silke-alpacatkin näyttävät piiloutuneen johonkin. Niistä piti tulla nahkahansikkaisiini varrenpidennykset, mutta lanka osoittautui liian paksuksi. Niistä tuleekin sitten Sunflower tam ja sitten piti tietenkin ostaa kerä oranssia Alpacaa niitä rannekkeita varten..

Joo, yritän rajoittaa langan hamstraamista, mutta en voi luvata onnistuvani:D Himoitsen nimittäin erittäin kovasti mm. Colinetten mohairia samassa Vincent´s apron sävyssä..

2008-09-06T18:39:00.004+03:00

Itku pitkästä ilosta

Olin suunnitellut kirjoittavani mukavasta päivästä Tukholmassa. Päivä oli kyllä mukava, mutta se sen sijaan ei, että Uppsalaan palattua huomasin polkupyöräni tulleen varastetuksi. Kaikki ei valitettavasti mene aina suunnitelmien mukaan. Nyt sitten jossittelen, mitä jos olisin mennyt kävellen sinne asemalle. Tiedän, ettei jossittelussa ole mitään järkeä, mutku ja itku ja hammasten kiristys. Ja oli se sentään rakas Uljas Musta.

Tein Tukholmassa pienen lankakauppakierroksen ja tuhlasin liikaa rahaa lankaan. Tukholman lankakaupat tuli nähtyä. Valikoima oli aika ylellisyyspainotteinen suomalaisiin lankakauppoihin verrattuna. Tämän kyllä huomasin jo paikallisessa Yll o tyllissä vieraillessani. Tein pääasiassa tarjouskorilöytöjä, mutta myös jotain täyshintaista tarttui mukaan. Olin suunnitellut kirjoittavani tänään myös Ruotsin lankavarastostani, eli niistä langoista, jotka valtavasta varastostani valikoin tänne länsinaapuriin mukaan otettaviksi. Tämäkin suunnitelma meni siinä määrin uusiksi, että nyt sitä lankaa on sitten vähän enemmän kuin pari päivää sitten. Toivottavasti huomenna olisi aurinkoinen päivä ja saisin otettua uuden varastovalokuvan. Erittelen sitten yhden kertaa myös tämän päivän ostokset ja suunnitelmat.

Olen nyt asustellut täällä Ruotsissa kaksi viikkoa. Neulonut olen paljon. Illat on aika tylsiä ja yksinäisiä, kun en vielä tunne täältä oikein ketään, joten olen sitten istunut koneella ja neulonut. Ensimmäisen viikon olin netitön. Sen kokemuksen perusteella minun on myönnettävä, että olen kyllä varsin riippuvainen netistä. Elämä tai jotain. Mutta tämä kaupunki on ihana, suorastaan hurmaava, sitä pyöräroistoa ei nyt lasketa tähän, ja opiskelukin tuntuu pitkästä aikaa varsin motivoivalta.

Jotain valmista ja melkein valmistakin olisi, kahdesta tekeleestä on lanka loppumassa ja lisää pitäisi hankkia. Jos joku tietää, mistä saa Zitronin Prismaa (punaoranssina) alle seittemällä eurolla tieto otetaan ilolla vastaan.

2008-08-14T09:11:00.002+03:00

Antaa inspiraation tulla

Eilen aamulla kello 06.00 se virisi. Inspiraatio nimittäin. Lueskelin Villivatun saamia kommentteja ja yhtäkkiä huomasin selaavani Ravelryn Stashiani huivilanka mieleessäni. Löytyi nelisen vuotta sitten kirpparilta kolmella eurolla ostamani lenkkimohairvyyhti.Lanka äkkiä kerälle ja Ravelryn jonoa tutkimaan. Sieltä Easy Lace Stolen mallineule ja puikon metsästykseen. Koska tilanne oli akuutti Prymin kasimilliset saivat kelvata. Yllättävän hyvin ovatkin toimineet.Nyt en malttaisi laskea neulomusta käsistäni. Mukava tunne:) Vaan haluaisiko joku tulla pakkaamaan puolestani, lähtöön on tasan viikko.

2008-08-09T05:47:00.002+03:00

Villivattu

Kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina aloitettu huivi valmistui viimein viime sunnuntaina. Neuloin tätä "neulon vain silloin kun huvittaa" -periaatteella ja lopputulos on sen mukainen. Neulekäsialani on vaihdellut prosessin aikana huomattavasti. Lopulta tästä huivista tuli sellainen "ihan kiva".Malli: Zetor by Jatta
Lanka: Drops Alpaca 160g
Puikot: 4,5mm
Minua oikeastaan aivan ärsyttää, että tästä tuli vain ihan kiva. Huivi on kuitenkin parhaan ystäväni synttärilahja ja koska saaja on kaikkea muuta kuin ihan kiva, siis ihan paras parasystävä, haluasin antaa hänelle jotakin, johon olisin itse todella tyytyväinen. Suunnittelinkin jo uutta huivia. Toivottavasti tämä palvelee siihen asti.Kohta pitää lähteä töihin. Tämän kesän toinen ja viimeinen 6.45 alkava vuoro. Enää neljä päivää töitä! Uppsalakin kutsuu jo alle kahden viikon kuluttua. Tänään vietän läksiäisiä ystävieni kanssa ja yritän hillitä tätä kestohymyä, joka elämän omituisten sattumien seurauksena on liimautunut kasvoilleni.

2008-08-03T22:41:00.003+03:00

Hattaraa -huivi

Keskeneräisten valmiiksi neulominen lähti hyvin käyntiin ja tänään valmistui jo toinen neule. Tästä tosin puuttui enää langanpäiden päättely.

Olen muutama vuosi sitten ostanut vaaleanpunaista Palmaa, pikaistuksissa ilmeisesti, josta tahdoin jo keväällä päästä eroon. Taktiikkana oli tällä kertaa ainaoikein-neule ja tulostavoitteena kaulahuivi ystävälle joululahjaksi. Ihan kaikkea lankaa en saanut kulutetuksi, mutta pohdin, jos tekisin ystävän pikkusiskolle samanlaisen huivin Barbien ja Shellyn tyyliin. Minulle tuli pienenä Barbie-lehti, jossa Barbie ja pikkusiskonsa, aika paljon ikäeroa neideillä muuten, Shelly olivat puettuina samanlaisiin asuihin. Näillä tosielämän sisaruksillakin on aika paljon ikäeroa ja molemmat täyttävät myös hiustenvärin puolesta Barbie-perheen vaatimukset.
Malli: Ainaoikeaa ihan omasta hatusta ja käsittämättömän hitaasti
Lanka: Novita Palma
Puikot: 6mm

Reno-setin jälkeen suuntasin mielenkiintoni Villivattuun, joka pääsi tänään pingotukseen. Tässä todistusaineistoa. Surkea kuva, jonka poistan hetikohta, mutta joka kuitenkin käy todisteena edistyksestä.

2008-08-01T09:47:00.003+03:00

Toppi ja hihatin Renosta

Havahduin toissapäivänä ajan kulumiseen ja siihen, etten ollut saanut heinäkuussa juuri mitään valmiiksi. Siispä tartuin puikkoihin ja keskeneräiseen hihattimeen. Eilen illalla vielä vähän jännitti, ehtiikö neule valmiiksi heinäkuun puolella, ja ehtihän se lopulta. Viimeiset langanpäät päättelin n.22.30.Malli: Two-tone ribbed shrug by Stefanie Japel. Kolmanneksi pienin koko pidennetyin hihoin.
Lanka: Muinainen Novita Reno (60%viskoosi,30%villa,10%polyamidi) 166g
Puikot: 4,5mm ja 3,5mm

Idea hihattimeen lähti kesäheinäkuun vaihteessa neulomastani Razor camista. Äidin varastosta omaani siirtynyttä Renoa jäi reippaasti jäljelle topin jälkeen, joten hihatin tuntui järkevältä tavalta kuluttaa lanka loppuun. Tässä en tosin aivan onnistunut, sillä lankaa jäi jäljelle vielä 29 grammaa.

Razor jäi silloin esittelemättä, koska ajattelin tämän hihattimen olevan nopea projekti. Väliin tuli kuitenkin jännitysniska ja pieni neuletauko. Sitten tapahtui muuta yllättävää, eikä neuleeseen tullut tartuttua pariin viikkoon.
Malli: Razor Cami by Katie Marcus. Silmukoita paksumman langan takia vain 120. Koko s.
Lanka: Novita Reno 123g
Puikot: 4,5mmOlen molempiin neuleisiin todella tyytyväinen. Onnistuin kerrankin mitoituksessa täydellisesti! Yleensä onnistun neulomaan mittailuista ja mallitilkuista huolimatta kaiken liian isona itselleni. Toivottavasti näiden neuleiden myötä onneni on kääntynyt:)Nyt yritän tahkota muita keskeneräisiä valmiiksi, sillä Uppsalaan siirtyminen on jo kovin lähellä. Ainiin, ompelinhan minä itselleni pienenpienen lenkkeily/haahuilukäsilaukunkin.

2008-07-12T19:19:00.005+03:00

Hyvä viikko

Peesailen nyt vähän Jaanaa ja kirjoitan tästä viikosta, joka on ollut ihan kelpo viikko. Toki ikäviäkin asioita on tapahtunut, tällä viikolla olen kuitenkin havahtunut tavallista useammin miettimään, miten mukavia asioita olen tehnyt. Hyvä viikko, siis.1. Maanantai - Löysin Lahden fidasta maailman kauneimmat lasiset kupit. 3 kahvikuppiparia ja yksi teekuppipari, kaksi eri sarjaan kuuluvaa lasilautasta. Ihan kuin lumpeenkukat. Rakkautta ensisilmäyksellä.

2. Kangaslöytöjä Eurokankaan palalaarista.

3. Kuuden euron käsityökirjat. Mm. neulemallikansio, josta löytyi muutama inspiraationlähde. A)Kirjoneuleraglan

B)Jos minulla olisi hovikuvaaja, neuloisin tällaisen. Ainaoikeaa.
C)Selvää mökkitakkiainesta.
D)Kai tällaiset melkein aikuisetkin saa tykätä ihan tosi paljon tällaisista tyttöjen pitsitakeista. Tahtoo ehdottamasti jotain tämän tapaista.

4. Tiistai - Paidan ompelua. Vaatii vielä säätöä, ja on toistaiseksi jäähyllä. Yleisfiilis hyvä.

5. Ravelryssä jo esillä olevan Razor camin kaveriksi One-tone ribbed shrug. Razor esittäytyy sitten yhdessä tämän kanssa.

6. Palma pois puikoilta. Viimeistelyä luvassa.

7. Ihanan impressionistista Sirdar Juniperia startitiksen vaivatessa. Mukautettu Urchin odottaa sitä mukautusosiota.

8. Kukkamekkohaaveita 20.7. ajatellen.

9. ja 10. Fritidsgarnia sävytettynä Dylonin Old goldilla.

11. Luonnovalkoinen Nalle pääsi myös Old gold kylpyyn.

12. Torstai - Lenkkikassi. Kävin pitkästä aikaa oikein hikilenkillä ja totesin tarvitsevani jotakin tällaista. Olen vasta alussa ja saatan ottaa vielä pakkia. Katsotaan, miten ja mihin langat vievät.

13. Perjantai - Lankayllätyspostia ystävältä Australiasta! Täydellinen yllätys. Kaikki värit ja tekokuitupitoisuus eivät olleet ihan mieleeni, mutta ajatus on kultainen. Sulho oli kuulemma halunnut valita minun näköisiäni lankoja, joten luulen, että ainakin tuon pahimman pätkärääkätyn voinee laittaa hänen piikkiinsä. Pikkuveli kakkonen kaipaa sukkia, joten enköhän saa senkin kulutettua.

14. Tänään - Uusi kultainen kolikkokukkaro. Sävysävyyn kesäkenkieni kanssa ja sehän riittää:)

15. Minä kokkipeukalo keskellä kämmentä oleva ihminen tein hyvää keittoa. 16. Vierailin Ultsilla ja sain ihania kirjoja lainaksi.

2008-07-06T08:47:00.003+03:00

Kultakutrille ja tummalle hurmurille
Häät tanssittiin eilen, joten uskallan viimeinkin kirjoittaa babeten valmistumisesta. Peitto valmistuikin ennakoitua aiemmin jo juhannuksen vietossa. Kun aloitin projektia kesäkuun ensimmäiselle viikolla, pelkäsin joutuvani muistamaan hääparia valmiin peiton sijasta lahjakortilla. Onneksi en joutunut, sillä hääpari oli selvästi liikuttunut lahjastaan. Voiko ihminen parempaa kiitosta saada?Malli: Babette blanket
Lanka: Pirkanmaan kotityön paksu pirkka
Koukku: 4mm bambu

Pieni paluu projektin alkuun. Hääkutsun saadessani tiesin, että haluan lahjoa morsianta ja sulhasta torkkupeitolla. Ultsin ystävällisellä avustuksella sain Babeten ohjeen käsiini ja seuraavana vuorossa olikin peittoon sopivan langan valinta. Halusin peitosta alkuperäistä suuremman, joten langan oli oltava paksumpaa. Ei ollut muuten mikään helppo tehtävä löytää paksuhkoa lankaa, jossa on tarpeeksi vihreitä värisävyjä.

Lopulta päädyin paksuun pirkkaan, joka osoittautui ihan kelpo valinnaksi. En tosin ollut kotona enää aivan tyytyväinen valitsemiini sävyihin, mutta onneksi on keksitty keltainen dylon, jolla sitten kohentelin vihreitä sävyjä murretuimmiksi.

Idea peiton väritykseen lähti morsiamen, ystäväni, lempiväreistä ruskeasta ja vihreästä sekä pariskunnan sisustuksesta, joka sisältää myös paljon ruskeaa, vihreää ja vaaleita sävyjä. Mausteeksi valitsin vielä sulhasen lempiväriä ajatellen hieman sinistä. Sulhanen oli tästä valinnasta enemmän kuin otettu, suorastaan liikuttunut, joka tietenkin liikutti myös minua. Lisäksi peiton vaaleisiin ja tummiin sävyihin liittyi ajatus morsiusparista. Kultakutrisesta morsiamesta ja tummapartaisesta sulhasesta.

Onko maailmassa mitään parempaa, kuin tehdä kättensä työllä onnelliset ihmiset vielä hivenen onnellisemmiksi? En usko. Olen varma, että tämä tyttö muistaa läheisimpiään tulevaisuudessakin kättensä töillä ostolahjojen sijaan.

2008-06-19T07:08:00.003+03:00

Valmistautumista tulevaan
(Tiunulta pääsy kielletty;D)

1. Puolen tunnin mittainen, tahaton kippailuhetki Tampereella. Lauantaina, työpäivän jälkeen otimme pikkuveli kakkosen kanssa suunnaksi Tampereen, josta siirryimme pikkuveli ykkösen kyyditseminä Jukolan viestin kautta Monoskylän metsiin.
2. Erään haaveen toteutuminen. Joku saattaa muistaa, että listasin erään asian vuoden vaihteessa tämän vuoden tavoitteisiin. Asiasta on tulossa totta ja Uppsala kutsuu elokuun lopussa. Virittäydyin teemaan tilaamalla Kulkurin iltatähti -vyyhdin Ilulta. Väri ja nimi ovat just eikä melkein teemaan sopivat.
3. Häät Suomenlinnassa. Toinen läheisimmistä opiskeluystävistäni menee heinäkuun alussa naimisiin. Hääkutsun saavuttua toukukuun puolessa välissä alkoi mielessä vilkkua Babeten kuvat. Babette on saatava. Varustuksena paksua pirkkalankaa, bambuinen nelosen koukku, kuppi kaakao-cappuccinoa ja nenäliina. Mukin epäesteettisyys johtuu mamman kesätalon rajallisesta mukikapasiteetista. Kotioloissa suosin Teemaa. Tilkkujen virkkaus aloitettu iltamyöhällä 7.6.
Tilkkutilanne la 14.6. jälkeen
Tilkkutilanne su 15.6 jälkeen

Viimeisenkin kuvan jälkeen on tapahtunut kehitystä: nyt on kaikki tilkut valmiina ja suurin osa jopa ommeltu kiinni toisiinsa. Loppusuoralla ollaan siis. Juhannuksen tavoitteena on töiden teon ohella saada kaikki tilkut kiinni toisiinsa, jotta pääsen reunavirkkauksen kimppuun. Yritän saada tämän mahdollisimman nopeasti valmiiksi, jotta minulla olisi tilaa muullekin elämälle kuin kassatäteilylle ja babeten virkkaukselle.

2008-06-02T08:44:00.004+03:00

Juhlakansaa

Veljen lakkiaiset ovat takana. Suurkiitokset seuraneideille, hulluksi tuleminen olisi muutoin ollut enemmän kuin lähellä. Vaatteetkin valmistuivat hyvissä ajoin, noh totuuden nimessä on mainittava, että viimeiset langanpäät tuli pääteltyä vasta perjantain ja lauantain välisenä yönä, ennen aamua kuitenkin. Veli näytti oikein komealta mustassa puvussaan. Mieleni teki laittaa tähän kuva päivänsankarista, mutta en viitsi, kun en ole lupaa kysynyt.

Itselleni ompelin paksuhkosta pellavasta olkaimettoman, kellohelmaisen mekon. Täydellisen värinen kangas löytyi aivan sattumalta kolmisen viikkoa ennen juhlia, vaikka olin jo melkein lakannut etsimästä sitä täydellistä.Ajan puutteen, oikeammin liian myöhäisen aloittamisen takia, en olisi saanut suunnittelemaani boleroa valmiiksi, joten päädyin kietoutumaan jo tammikuussa valmistuneeseen kellokukkaan. Väri sopi yllättävän hyvin yhteen mekkokankaan kanssa.Äidille valmistui toivottu kotelomekko. Käytin tosin tekijän vapauksia ja valitsin hieman perinteistä nuoreekkaamman mallin. Olkapäiden ja käsivarsien peitoksi neuloin Novitan boleron, jonka reunavirkkaukset jätin yhdentoista aikaan yöllä suosiolla alkuperäistä kapeammiksi. Onneksi bolero toimi niinkin, sillä ranne ja väsymystila ei olisi sallinut ainoankaan lisäkerroksen virkkaamista.

Eräs blogi-ihminen pääsi ylioppilaaksi veljeni luokalta. Koska rakastan ihmisten yllättämistä, ompelin ylioppilaalle laukun, jonne kätkin mukin ja neljä lankakerää.Koska tiesin saajan olevan kierrätyshenkinen, halusin käyttää jo olemassa olevia ja kierrätysmateriaaleja. Alaosan kukkakangas löytyi paikalliselta kirpparilta pienen pöytäliinan muodossa ja suorastaan huusi olevansa aivan tulevan saajansa näköinen, ainakin minusta:) Muut kankaat ja sisätaskun vetoketju löytyivät omista varastoista.
Vetoketjullisen sisätaskun lisäksi laukussa on molemmin puolin taskut. Jonne voi laittaa vaikka juna-aikataulun tai jotain muuta, joka pitää saada nopeasti käsille.

2008-05-18T09:10:00.003+03:00

Ylioppilaan Icarus

Potter-huivin saaja on päässyt ansiokkaasti ylioppilaaksi. Ajattelin yllättää ja lahjoa juhlapäivänä häntä huivilla. Kyselin lempivärejä jo aiemmin ja sain vastaukseksi vaaleansinisen ja ruskeansävyt. Taas tuli osoitetuksi ajan kauppakyvyt, sillä varastosta löytyi viime kesänä Tallinnasta ostettu vironvilla, joka oli kuin tehty tätä projektia varten.
Malli: Icarus
Lanka: Aade löng Artistic, 223g
Puikot: 5mm

Malliksi valikoitui Icarus ja ensimmäiset mallikerrat syntyivät nopeaan ja mukavasti. Tähän se sitten jäikin. Loput mallikerrat neuloutuivat silkasta tahdonvoimasta. On se kummallista, että pitsihuivin neulomisessa iskee jossain vaiheessa se pakollinen plääh-osuus, kun neulominen ei kiinnosta enää tippaakaan. Toisaalta tämän seurauksena olen ehkä vielä hitusen ylpeämpi itsestäni, kun sain huivin valmiiksi.Huivista tuli todella suuri. Onneksi saaja on minua pidempi ja varsin pitkäselkäinen. Voi olla, että huivi on hartiahuivikäyttöön silti liian suuri. Noh, ainakin siihen voi mukavasti kääriytyä sitten kun syksy taas saa.

Mitäs muuta. Veljen ylioppilasjuhliin valmistautuminen on viimeinkin aloitettu mallitilkun merkeissä. Kesätyöt alkoivat eilen. Tiistaista torstaihin on vapaata, jolloin pitäisi pistää pystyyn mekkotehdas, mikäli aion saada itseni ja äidin vaatetetuksi juhapäivänä.

2008-05-01T11:38:00.005+03:00

Viiniköynnös ja Vapuntoivotus

Viime yön vähäiset yöunet painavat vielä, joten teksti saattaa olla vähän kömpelöä. Laitoin eilen ennen juhlimaan lähtöä puuvillaisen keväthuivini pingotukseen. Aamulla oli mukava palata, kun pingotettu huivi odotti kuivuneena langanpäättelijää. Se langanpäättely itsessään ei sitten ollutkaan ihan yhtä mukavaa. Tein sen kuitenkin heti, enkä ensi tammikuussa, joten pisteet siitä minulle.Malli: Lace Ribbon by Veronik Avery
Lanka: Idena Cotton lux 200g
Puikot: 5mm

Epäilyksistäni huolimatta huivista kuoriutui varma käyttöneule. Väri on ihana ja mallineulekin mukavan ilmava. Vähän jotain tyttömäistä hörsellystä se tosin tuntuisi vielä kaipaavan. Lisäilen sitten, jos huivi tuntuu käytössä liian viralliselta.Lankana Idenan Cotton lux on oikein miellyttävää. Todella pehmeää ja kaunis kiiltoista puuvillaa. Paikoitellen ilmeni liiallista säikeiden purkautumista, mutta onneksi se ei valmiissa huivissa juuri näy.Kuvissa komeilee myös kirpparilta löytynyt kevättakkini, johon olen kerrassaan tyytyväinen. Juuri passeli violetin sävy minulle.

Hyvää vappua!

2008-04-23T18:25:00.004+03:00

Hyvähyvä päivä

Tänään on ollut mainio päivä:) Pakko kirjata muistiin huonompien päivien varalle. Olin heti aamusta ahkera ja tein koulutehtävää. Sitten puolentoista tunnin kävelylenkki ihanassa säässä ja sitäkin paremmassa seurassa. Oon aika onnellinen.

Asiasta kukkaruukkuun. Viime viikkojen hankintoja. Näihinkin olen tyytyväinen.Täydellisen väristä Villamokkaa. Viininpunainen on ehdoton lempivärini. Se on oikeastaan ainoa väri, joka on säilynyt lempivärilistassani ala-asteikäisestä saakka. Yläasteella tuli oliivinvihreä ja ruskea. Lukiossa okra ja poltettu oranssi. Silti jos minulta kysyttäisiin lempiväriäni nyt yliopistoikäisenä, vastaisin hetkeäkään epäröimättä viininpunainen.

Toinen Villamokkalainen. Vihollinen vuoteessani. Nimeä myöten täydellinen lanka viikinkisukkiin.Vähän ohjeita Ultsin diilaamana.
Ja sitten vielä vähän kiiltoa. Näistä on tuleva huivi tai bolero veljen lakkiasiin. Mekko/hamekangas on edelleen kaupassa. Miten täydellisen kankaan löytäminen voi olla niin vaikeaa?

2008-04-20T08:38:00.004+03:00

Puuvillaa kevääksi

Blogi näyttää, jostain tuntemattomasta syystä, haamuilevan uusien kommenttien myötä. Ajattelin kirjoittaa uuden postauksen, jotta hukkakäynnit jäisivät minimiin.Villaiset asusteet ovat tässä ihanassa kevätsäässä käyneet jo liian hiostaviksi. Puuvillaisille kevätasusteille olisikin kova tarve. Aloitin myssynvirkkauksella ja huivinneulomisella.Suuresta lankavarastostani löytyi kolme kerää Idenan Cotton luxia, joista virkkasin simpukka/viuhka -virkkauksella löysän kevätmyssyn. Olen yllättynyt, miten hyvin onnistuin hatun kavennuksissa, koska virkkaus ei tosiaankaan ole ykköslajini.En sanoisi itseäni vielä mestariksi, mutta huomaan kyllä, että harjoituksella ja taitojen kehittymisellä on yhteyteytensä.
Malli: Oma
Lanka: Idena Cotton lux, ruskea, poltettu oranssi ja viininpunainen
Koukku: 3mm

Myssy tarvitsee tietenkin huivin kaverikseen. En ollut yhtä kaukaa viisas kuin Jaana, jolla oli huivi jo valmiina, vaan aloitin sitten kaiken alusta. Mallina Lace Ribbon, lankana samainen viininpunainen Cotton lux. Olen kolmannen kerän lopussa ja jäljellä on vielä ainakin neljä neulottavaa kerää. Tympii, enkä ole edes varma, pidänkö huivin ulkonäöstä. Molemmat seikat oli etukäteen arvattavissa, sillä suorien, varsinkin kaksimetristen, huivien neulominen, ei ole suosikkipuuhaani. Lisäksi ihastuin Valinnaisaineiden samaiseen huiviin (vaikka musta ei todellakaan ole suosikkivärini, kummallista) ja hetken mielijohteesta minulle valkeni, että tahdon samanlaisen. Olisi ehkä kuitenkin pitänyt uskoa sitä toista ääntä, joka sanoi, ettei huivi ole minun tyyliseni. Toisaalta kuvittelen, tai uskottelen itselleni, edelleen, miten kivalta huivi näyttää uuden kirpparikevättakkini kanssa. Lopullinen tuomio tulee sitten, kun huivi valmistuu, jos valmistuu..

2008-04-18T19:54:00.005+03:00

Pink is the colour

Kaikki alkoi Jatan Mariomyssystä.Malli: Mariomyssy by Jatta
Lanka: Novita Teddy, koristeessa lisäksi Gjestalin Cortinaa
Puikot: 5mm

Vaaleanpunainen Teddy-kerä oli tipahtanut kaapista lattialle. Seuraavassa vaiheessa huomasin jo neulovani myssykkää hiljattain 12 vuotta täyttäneelle serkulleni, jonka ehdoton lempiväri on vaaleanpunainen kaikissa sen kuviteltavissa olevissa sävyissä. Pelkäsin, että myssystä tuli liian suuri. Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi. Todisteeksi serkkutyttö istui pipo päässä koko vierailun ajan, eikä olisi malttanut ottaa uutta myssyään pois edes kahvittelun ajaksi. Voiko tekijä parempaa kiitosta saada:)

Myssyn saavattuman suosion innostamana juolahti viikko sitten mieleeni, että nyt voisi olla aika kuluttaa varastooni serkkua varten jemmatut pinkit ja vaaleanpunaiset. Virkkuukoukku pysyi yllättävän hyvin kädessäni ja huivi valmistui ennätysajassa. Nämä paloista koottavat projektit kun tapaavat kohdallani jäädä lähes poikkeuksetta kesken.Malli: Moda 3/2006 nro.8
Lanka: Taustana Seiskaveikka 178g+ Smart 48g, keskellä Seiskaveikka, Valoanni, Smart, Novita Helen sekä tuntematon samasta serkkuperheestä adoptoitu villasekoite, kaikkia 16g
Koukku: 3,5mmMalli on mielestäni kaunis, varsinkin näin kaksivärisenä (kaksivärisyydellä tarkoitan, että yksittäisissä paloissa on vain kahtaväriä. Muutenhan tässä on yhteensä seitsemää eri pinkin sävyä). Haluankin virkata tällaisen vielä itsellenikin, tosin vähän enemmän omissa väreissäni:)Nyt pitäisi vain päättää jaksanko säästää tämän huivin joululahjaksi, vai annanko saajalleen heti. Minusta on niin mukava antaa lahjoja, että niiden jemmaaminen tulevaisuuteen tuntuu usein todella ylivoimaiselta.

2008-04-01T08:47:00.005+03:00

Varsin vihreää

Kiitokset kaikille edellistä settiä ihastelleille. Pidän siitä koko ajan enemmän:)

Kameran laturi oli hukassa, joten kuvattomuuden takia, blogi on kärsinyt viime aikoina hiljaisuudesta. Laturi löytyi sieltä, missä sen pitäisikin olla. Tällaisen kroonisen "paremman tallen" käyttäjän kohdalla tavarat ovat usein hukassa juuri silloin, kun ne todellisuudessa ovat siellä, missä niiden pitäisikin olla. Seuraavalla kerralla, kun laturi on hukkateillä, tarkistan ensimmäiseksi elektroniikkalaatikon.

Koska toimivaa kameraa ei itse neulomiseen tarvita, on täällä tapahtunut jonkinasteista edistystä. Pääsiäslauntaina puikoille hyppäsi vihreääkin vihreämpää puuvillalankaa. 2,5mm:n puikoilla olisi tarkoitus saada aikaan Arisaig Inspired Cardigan (Alkuperäisidea Ysolda Teague ja Knitty Fall 2005). Inspiroitu versio siksi, että tahdon neuleeseeni pussittavat hihat kapeiden perushihojen sijaan.Päätin tällä kertaa neuloa molempia hihoja yhtä aikaa tasona. Aluksi tasona neulominen vähän hirvitti, mutta nyt olen jo todella tyytyväinen valintaani. Hihat ovat edenneet kuin itsestään yli puolenvälin ja kohtuullisen pituiset nurjat kerrokset tuntuvat vain piristäviltä. Ompeluvaiheessa nähdään, olenko edelleen tyytyväinen tähän ratkaisuun.

Muut neuleet ovat melkoisessa vastatuulessa ja tylsiintymisen takia jäähyllä. Kämppiksen, josta on tullut hyvä ystäväni, ensi joulun joululahjahuivi eteni eilen luennolla, mutta pelkän ainaoikean neulominen ilman lisäyksiä tai kavennuksia, osoittautui liian tylsäksi luentoneuleeksi, eikä parantanut keskittymiskykyäni. Onneksi jouluun on vielä aikaa, joten huivi ehtii hyvin valmistua, vaikka neuloisin kerroksen silloin ja tällöin, ihan vain huvituksen mukaan. Huivin inspiraattorina toimi silkka Palmanhävitystahto. Aion lisätä valmiiseen huiviin hieman ilmettä, miten, se on vielä salaisuus:)

2008-03-16T08:39:00.002+02:00

Revontuli ja auringonlasku savannilla

Minulla on uusi ja ihana norsumyssy. Rakastan tätä. Idea myssyyn syntyi viime viikolla revontulta neuloessani, kun lankaa tuntui jäävän reilusti yli. Idea norsuista oli pelkkää assosiaatiota "voisinkin tehdä Mariomyssyn"-> Jatta -> norsuslipari -> "Hei, vähän norsukuvioinen myssy ois hieno". Tällä kertaa idean konkretisoituminen tuotteeksi tapahtui melkein viikon kuluessa idean synnystä. Hyvä minä. Yleensä ideani kun unohtuvat jo, ennen kuin ehdin niitä toteuttaa.

Kun vielä ohjeen silmukkamäärät ja norsukuvion mallikerta sopivat yksyhteen syntyi ihana uusi myssyni varsin pienen pähkäilyn saattelemana. Joko sanoin, että rakastan tätä;D Jostain pitää vielä keksiä aika ja kiinnostus settiin sopivien tumppujen neulontaan.Malli: MarioMyssy by Jatta. Ilmettä lisätty Jessica Trompin norsuilla.
Muita muutoksia: Joustinneuletta seitsemän kerroksen sijaan yhdeksän kerrosta. Toiset lisäykset toteutettu vasta ensimmäisen norsukuvion jälkeen.
Lanka: Vironvilla kaksinkertaisena. Ensimmäisen Tallinnanmatkan peruja maalis-huhtikuun vaihteesta 2006
Puikot: 5mm

Norsumyssyn inspiraattorina toimi samaisesta langasta neulomani Revontuli-huivi. Tiesin heti, kun näin ohjeen Ullassa, että tahdon toteuttaa huivin juuri tummanruskea-viininpuna-oranssina. Tallinnasta ostettu vironvilla sai odotella kuitenkin viime viikkoon asti, ennen kuin muotoutui huiviksi.
Malli: Revontuli (Ulla 3/07) by AnneM
Lanka: Vironvilla
Puikot: 5mmKärsin ennen huivin aloittamista jonkin asteisesta neulepläähistä. Huivineulonta auttoi selvästi siihenkin oireyhtymään ja nyt neulotuttaa taas oikein kovasti.

2008-03-15T18:27:00.006+02:00

Pienen tytön synttärisetti

Kämppikseni pikkusisko viettää huomenna 2-vuotispäiväänsä. Neuloin sankarille pikkuisen myssyn sekä myssyn seuraksi tumput. Malli: Perustumput Novitan kätevän taulukon avustuksella

Lanka: Novita Seitsemän veljestä raita (829) ja Novita Seitsemän veljestä pinkki
Puikot: 3mm
Malli:Top down bonnet by Adrian Bizilia
Lanka: Novita Seitsemän veljestä raita (829) ja Novita Seitsemän veljestä pinkki
Puikot: 3mm

Käytin settiin varastosta löytyneitä lankoja. Seitsemän veljeksen ihkupinkkikarkkiraitalanka sopii mielestäni kaikessa kaameudessa yllättävänkin hyvin pikkuisen tytön asusteisiin. Lankaa jäi jäljelle vielä 88g, joten todennäköisesti samainen lanka pääsee esiintymään tässä blogissa vielä toistamiseen.

Novitan lapastaulukko on osoittautunut oikeaksi aarteeksi. Minulla ei ole aavistustakaan siitä, minkä kokoinen on minkäkin ikäisen lapsen käsi. Lapsille neulottaessa tuollainen taulokko onkin erittäin kätevä ja tarpeellinen.

Loppuun vielä pakollinen tilannekatsaus: Kaksi huivia odottaa pingotusta, yksi Mariomyssy on parhaillaan kuivumassa ja sata uutta suunnitelmaa on mielessä.

2008-02-28T07:24:00.006+02:00

Kulmiopeitto

Se on valmis! Päällimmäisenä tunnelmana on ihmetys ja pieni ylpeys. Olinpas kerrankin kärsivällinen ja sain osista kootun peiton valmiiksi.Koko: n.122cmx90cm(9x11 kulmiota)
Malli: Alkuperäisidea Erika Knightin Koukussa virkkaukseen -teoksesta (Essential Crochet). Idea kuitenkin muotoutui omannäköiseksi kiinteiden silmukoiden avulla. Alkuperäisohjeessa on käytetty vain pylväitä.
Lanka: Puuvillaa. Sekalaisia ja tunnistamattomia kirppalöytöjä, Novitan Tennessee, Novitan Alabama, Idena Cotton lux, Gjestal Baby Bomull(kaksinkert.), Pirta Merssi, Novitan Virkkauslanka(Kaksinkert.), Esiton Virkkauslanka, Gjestal Flox, Novita Mini (keltainen), SandnesGarn Mandarin petit(ruskea). Paino yht. 916g, josta 162g kulmioden yhdistämislankaa Mandarin petitiä
Koukku: 3mmTorkkueiton virkkausprojekti jakaantui kolmeen päävaiheeseen. Ensimmäinen vaihe oli sinisten ja sinivalkoisten keskustilkkujen virkkaus. Nämä tilkut virkkasin jo viime keväänä Project Spectrumin sinivalkoisen kauden aikana. Innostus lopahti ja tilkut hautautuivat reiluksi puoleksi vuodeksi kassinpohjalle odottamaan kohtaloaan.

Toinen vaihe sijoittui joululomaan. Siivousta tehdessäni tilkkukassi osui silmiini ja sain päähäni ottaa tilkut uudestaan käsittelyyn. Tein erilaisia sommitelmia tilkkujen mahdollisesta loppusijoituksesta. Aluksi vahvoilla oli torkkupeiton sijasta lattiatyyny. Päädyin kuitenkin peittoon. Siniset ja sinvalkoiset kuusikulmiot tuntuivat liian sinisiltä, vaikken peittoa aluksi itselleni aikonutkaan. Niinpä kaivoin varastoistani sekalaisia vihreitä puuvillalankoja. Sitten vielä vähän keltaista ja ruskeaakin. Joululoma loppui ja innostuin yhdistelemään tilkkuja luennoilla.

Kolmas vaihe alkoi noin viikko sitten, kun helmikuun loppu alkoi kolkutella ovella. Yhdistin viimeisen kaitaleen ja virkkasin kerroksen pylväitä ja kiinteitä silmukoita peiton reunan huolitteluksi. Aloitin langanpäättelyurakan. Suurimman osan langanpäistä olin onneksi päätellyt jo virkatessani. Ruskeita langanpäitä oli kuitenkin jäljellä ihan kiitettävästi. Viikon ajan, joka päivä kymmenkunta, joskus enemmänkin, pääteltyä langanpäätä ja peitto valmistui ennen kuin helmikuu vaihtuu maaliskuuksi. Olen iloinen ja ylpeä.Sinisyytensä takia en aluksi ajatellut pitää peittoa itselläni. Projektin edetessä kolmanteen vaiheeseen pyörsin päätökseni ja päädyin pitämään sen ihan itse. Oman soluhuoneeni sisustukseen se ei sovi. Minun onkin myönnettävä, että peitosta tuli vähän sellainen "sitten jos mulla on joskus lapsia"-peitto. Solukämppämme yhteiseen tilaan peitto sopisi enemmän kuin hyvin. En vain taida raaskia säilyttää sitä siellä, koska en käytä tilaa kovinkaan usein.

2008-02-21T10:24:00.002+02:00

Serkun seeprainen Clapotis

Se on valmis! Huivi meinasi hautua muutamaankin otteeseen muiden töiden alle. Projektin alku oli nopea ja innostava. Puolivälin jälkeen into lopahti, kun huivi alkoi olla jo liian pitkä ja painava bussineuleeksi.Malli: Clapotis by Kate Gilbert (pidempi ja kapeampi tosin)
Lanka: Novita Wool 100g ja Wool Neliraita 96g
Puikot: 3,5mm

Minulla oli selkeä visio huivin värityksestä. Projektin alkumetreillä aloin epäillä alkumielikuvaani, mutta jatkoin kuienkin sitkeästi. Kannatti. Olen tyytyväinen väritykseen, joka sopii serkulleni hyvin. Toisin kuin itselleni, kuten kuvista ehkä huomaa. Neuloin huivin joululahjabaskerin seuraksi, joka sekin edelleen odottaa antamistaan. Minulle ja serkulleni on muodostunut perinteeksi antaa joululahjat vasta paljon joulun jälkeen. Setti kaipaakin selkeästi vielä tumppuja.

2008-02-18T10:51:00.003+02:00

Virkattua

Täällä on valmistunut pieniä virkattuja töitä. Eilen päätin vihdoin kokeilla japanilaisen kirjan virkkausohjeita ja virkkasin tällaisen Paavo-Nalleksi (n-kirjain on tarkoituksella iso vrt. Paavo-Ville) ristityn karhunpojan. Malli: Japanilaisesta amigurumi-kirjasta

Lanka: Novita Palma 32g ja Novita Panda Palma 36g
Koukku: 3,5mm

Ohje oli yllättävän selkeä ja joutuisa. Jalkojen ja käsien virkkaaminen tosin oli työlästä ja hermoja raastavaa pienen silmukkamäärän ja epämääräisen langan takia. Silmukoita oli vaikea laskea, kun niitä ei karvan joukosta erottanut.Äitini kerää nalleja, joten Paavo-Nalle pääsi heti tutustumaan kaukaisiin sukulaisiinsa.

Kaunis kuvaussää innoitti virkkaamaan kaksi keskeneräistä päähinettä valmiiksi. Äiti sai viimein korvaläppäpipon itse neulomansa kaulahuivin kaveriksi. Tumput jäivät vielä tilaukseen. Malli: Omasta päästä kirjovirkaten

Lanka: Novita Aino harmaa 54g ja kirjava 36g
Koukku: 6mm

Itsellini virkkasin vielä Nuuskamuikkusmais- ja yömyssymäisen löysän version Nubby Brim Clocheesta. Uuden etukäteissynttärilahjaksi iskältä saamani villakangastakin kanssa olo on aika tätykkä. Tykkään. Karvahuivi kuvausrekvisiittaa äidin kätköistä. Malli: Nubby Brim Cloche

Lanka: Novita Mambo 100g
Koukku: 7mm

2008-02-15T12:40:00.003+02:00

Viimeistelijän paluu

Olen jo pitkään kärsinyt viimeistelyhuvittamattomuudesta. Psyykkauksen jälkeen tartuin keskiviikkona vihdoin neulaan ja saksiin ja viimeistelin vuoden vaihteessa neulomani päähineen ja tumput. Myös syksystä asti paria kerrosta vaille valmiina ollut Kellokukka päätyi viimeinkin pingotukseen. Keskeneräisten tilanne näyttää pitkästä aikaa valoisammalta.Malli: Mielityn Kellokukka
Lanka: Wetterhoff Sivilla 100g
Puikot: 4mm

Tästä tuli ihana! Saan taas toistaa itseäni ja ihmetellä, miksen saa aikaiseksi viimeistellä neuleita heti, vaan vasta neljän kuukauden jälkeen. Ohje oli selkeä, siitä hidasteluni ei todellakaan johtunut. Pidän langan värin ja huivin kuvion muodostamasta kokonaisuudesta.Suurin osa kolmiohuiveistani on kaulahuivikäytössä. Tämä jäi kuitenkin vanhaan huoneeseeni, vanhempieni luokse odottamaan pikkuveljen ylioppilasjuhlia. Huomenna menen äidin kanssa katsomaan Lahteen kankaita vaatteisiin. Opiskelukiireiden takia en uskalla jättää ompelu-urakkaa aivan viime tippaan, vaan haluaisin tehdä pikku hiljaa.

Vuoden eka settiViime vuoden viimeisenä päivänä aloitettu Urchin ja tämän vuoden ensimmäisenä aloitetut kirjotumput odottelivat päättelemistä puolitoista kuukautta. Tarttis varmaan tehrä jotain. "Vuoden eka setti" -työnimellä kulkeneet asusteet eivät nimestään huolimatta saaneet olla tämän vuoden ensimmäiset valmistuneet neuleet. Kahden päivän käyttökokemusen perusteella olen tyytyväinen lopputuloksiin, hidasteluuni sen sijaan en.Malli: Urchin Knittystä
Lanka: Schachenmayr Nomotta Two in one, Novita Teddyä muutama gramma runavirkkaukseen
Puikot: 6mm

Malli: Kirjotumput omasta päästä
Lanka: Scachenmayr Nomotta Two in one rusk., Novita florica kolminkertaisena vihr. ja kelt., Riihivillan kasvivärjätty kaksinkertaisena orans., Novita Isoveli itse elintarvikeväreillä värjätty sin.
Puikot: 4,5mm

Tykkään setin värimaailmasta todella paljon. Jopa vihertävä sininen miellyttää värisilmääni kovasti, vaikken mikään sinisen ystävä olekaan. Tosin viime aikoina olen huolestuttavasti ihastellut useitakin vihreän, harmaan ja sinisen välimaastoon sijoittuvia värejä. Two in one on itsessään upean väristä. Ruskealle pohjalle on kuin hillitysti maalattu eri värejä.

Pidän Urchin -ohjeesta todella paljon. Virkkasin tähänkin päähineeseen vielä muutaman kerroksen kiinteitä silmukoita tukevoittamaan ja antamaan neuleelle ryhtiä. Viimeisenä on vielä kerros rapuvirkkausta ulkonäön antajana. Pisteen i:n päälle tekee virkattu kukkanen. Toivottavasti, et Mielitty pahastu, sillä tajusin vasta, että kukan keskusta muistuttaa kovasti riemupyöriäsi.

Tällä hetkellä neulonta-ajasta kilpailevat serkun Clapotis ja Tangeled Yoke Gardigan. Menetin hermoni neljä kuukautta koskemattomana maanneeseen Bergenin talot -takkiin ja purin neuleen viime viikon keskiviikkona. Tiheys täsmäsi TYC:in kanssa, joten langat hyppäsivät uudestaan puikoille. Hihat on kohta valmiit ja vartalo-osastakin resori. Sininen tämäkin, pelottavaa. Olen yrittänyt kuvata tätä väriä täydellisesti onnistumatta.

Mamma on minulla par´aikaa kylässä ja kun esittelin neuletta hänellä, kertoi hän, että lapsuudessani pyysin häntä tekemään neuleita itselleni murretusta sinisestä, eivätkä muut siniset tulleet kysymykseen:D Taitaa olla siis peruja lapsuudesta ihastukseni juuri tähän tiettyyn sinisen sävyyn. Ravelryn Rauma Finullgarnin lankakuvana olevassa kuvassa sävy on kohtalaisen oikein.

2008-02-02T15:11:00.001+02:00

Jos olisin ja tunnelmointia

Minusta on mukava pohtia hassuja ja turhanpäiväisiäkin asioita, joten en voinut olla matkimatta Mielittyä. Jos olisin siis:

...puu, olisin saarni
...kukka, olisin ojakellukka
...juoma, olisin lämmin iltamaito
...eläin, olisin joutsen, linnuthan on eläimiä;D
...ääni, olisin tänään Ikävöi ihminen
...väri, ruusuoliivi
...vaate, liian iso, värikäs villapaita
...hedelmä, olisin kiiwi
...ruoka, lanttulaatikko
...mauste, olisin sitruunapippuri
...lelu, olisin itse piirretty paperinukke

Tästä äänestä innostuin niin kovin, että tahdon linkittää tähän muutaman ikisuosikkini. Listaan kuuluvat ehdottomasti myös Teleksin Päivät kuin haaveet ja Siniharmaasilmäinen, Juha Tapion Syksy sekä Ohikiitävää albumi.
-Amélien elokuvamusiikki
-Rajaton Butterfly
-Pettävällä jäällä Juha Tapion esittämänä
-Memory
-Myrskyluodon Maija
-Tuulen värit

Musiikki makuni on varmaan monenmielestä tosi tylsä. Pidän melodisesta, mutta voimakkaasta musiikista. Kansanmusiikkimaisuus vetoaa yleensä aina. Sanoitukset merkitsevät useasti enemmän kuin itse musiikki, ehkä siksi suosikkiartistini ovat melkein kaikki suomalaisia. Rakastan tätä kieltä ja ihailen suunnattomasti ihmisiä, jotka osaavat käyttää sitä luovasti. Näiden piirteiden ohella olen huomannut, että surulliset tarinat lauluissa koskettavat. Synkistelymusiikista en kuitenkaan pidä, vaan surunkin takaa pitää paistaa toivo.

Eilen kävin humputtelemassa Tampereella. Tein heräteostoksia ja tapasin mukavan ihmisen. Kivaa oli:)

2008-01-31T18:44:00.000+02:00

Tammikuun viimeinen

Viime päivät ovat kuluneet nuhan ja lankataulukoinnin merkeissä. Aamulla tajusin, että tänään on tammikuun viimeinen, joten päättelykerroksella roikkuva kellokukka olisi hyvä saattaa valmiiksi. Sain huivin pääteltyä luennolla ja nyt illalla olisi vielä lankojen päättely ja pingotus edessä. Työ ei hirveästi houkuttele, mutta toisaalta haluaisin saada laittaa langankulutuksen tammikuun puolelle. Aloitin lauantaina nuhaisena neulomaan serkulle Clapotista. Värit ovat samat kuin jouluksi valmistuneessa baskerissa. En osaa päättää pidänkö värityksestä todella paljon vai en ollenkaan. Olen kuitenkin jatkanut huivin neulomista, koska minulla oli sen ulkonäöstä hyvin selkeä visio ennen työn aloittamista. Jotenkin värityksestä tulee mieleen seepra. Ehkä se onkin se seikka, joka häiritsee.
Neulomisen ja Ravelryssä roikkumisen sijaan minun pitäisi kiinnittää kaikki mielenkiintoni kirjallisuuteen. Kevään sana on tutkimus.Lopuksi vielä kuva runoilijan hatusta saajansa päässä. Tykätty oli:)

2008-01-25T12:28:00.000+02:00

Potter-huivi ja viettelyksen tie

Malli: Hogwarts Scarf by Lauren Kent
Lanka: Novita 7 veikka punaista 274g ja keltaista 248g
Puikot: 8mm sukkikset

Potterhuivi valmistui viimein. En edes jättänyt hommaa viime tippaan, kuten tällaisten vähemmän mieluisten neuleiden kanssa meinaa usein käydä. Hyvä minä.Huivi on neulottu putkena kaksinkertaisesta 7 veikasta 8mm:n puikoilla. Neuloin tarkoituksella tavallista paksummilla puikoilla, jotta kaksinkertainen neulos asettuisi edes jotenkin kaulan ympärille. Kaksinkertaisesta langasta ja suuresta koosta johtuen valmis huivi on melkoisen painava. Toivottavasti se kuitenkin palvelee penkkariasusteena.

Ja sitten se viettelys. Puheviestinnästä lähdettyäni ajattelin kävellä viattomasti Kiselleffin talon ohi. Tuomiokirkon iski kuitenkin langanostohimo ja sovin itseni kanssa, että saan ostaa kerän tai kaksi sukkia tai tumppuja varten. Suunnitelma ei aivan toteutunut, kun astuin sisälle Sypressiin.
En tiedä, oliko hyvää vai huonoa tuuria, mutta Sypressissä oli tänään kaikki 50g:n kerät 2 euroa. No nyt on sitten lankaa (ihan kuin sitä ei olis ennestään jo ihan liikaa).Suuresta lankahamstrauksesta huolimatta haavelistalla on muutama hankinta:

1. Flickr pro. Tahtois saada juuri kaikki langat sinne stash osioon. 200:n kuvan rajoituksella se ei ihan onnistu. Oisin jo varmaan sijoittanutkin, mutku tarvittavat maksutavat puuttuu.
2. Knitpicksin Harmony-sarjan puikot, sukkikset ja irtopäisetpyöröt.
3. Lisää neulekirjoja.

2008-01-24T11:03:00.001+02:00

Kukkanuttu

Lauantaina aloittamani pikkunuttu valmistui aamulla. Pikkunuttu nimi muuttui Kukkanutuksi, koska neuleesta ei epäilyistäni huolimatta tullutkaan pikkuruista boleromaista vaatetta vaan ihan tavallisen pituinen lyhythihainen neuletakki.Kukkanutun langan, Noro Blossomin, neulominen oli mielenkiintoista. Oikean neulominen oli mukavaa ja helppoa, mutta nurjan sen sijaan välillä varsinaista taistelua. Langan möykkyisyyden takia silmukat jurrasivat vastaan kiristysvaiheessa. Tätä lankaa kannataisikin neuloa ehdottomasti pyörönä.Ostin langan sen ihastuttavan värin takia. Hieman minua kummastuttavat violetit pilkut, joita langassa on siellä täällä. Kylmä violetti ei mielestäni sovi muuten niin lämpöisiin väreihin. Ehkä se on se pakollinen inhokkiväri, joka täytyy löytyä jokaisesta norosta.Käytin nutun "peruskaavana" Kirsten Kapurin Sunkist ohjetta. Alkuperäisestä ohjeesta on kuitenkin jäljellä vain aloitussilmukat ja kaula-aukon lisäykset.Malli: Lopulta omasta päästä, apuja Kirsten Kapurin sunkististä (free Ravelry download)
Lanka: Noro Blossom väri 19 n. 200g
Puikot: 5mm
Koukku: 5mm

En ole täysin tyytyväinen kukkanuttuuni. Ulkoasu ja neuleen henki ovat kyllä täysin minua, mutta jälleen kerran onnistui neulomaan vähän liian ison vaatteen. Milloin tämä kirous katoaa? Lisäksi minua edelleen hieman mietityttää se seikka, että lanka olisi riittänyt myös slipoveriin, jota alunperin langasta suunnittelin. Neule pääsee kuitenkin käyttöön ja vasta sen jälkeen päätän, onko siitä tuleva slipoveri.

Hauskin asia neuleessa on ehdottomasti se, että sitä voi pitää mielensä mukaan oikea- tai nurjapuoli ylöspäin.

2008-01-22T05:57:00.000+02:00

Aloitusvimman seuraukset

Viikonloppuni täyttyi pääasiassa neulomisesta. Olin tehnyt päätöksen (tämä on jo huono merkki), etten aloita mitään uutta ennen kuin Potter-huivi tilaus on täytetty. Lisäksi suunnitelmiini kuului purkaa joulun alla neulomani Urchin ja neuloa langasta jotain muuta.Kuten arvata saattaa suunnitelma ei toteutunut, enkä neulonut potteriin viikonloppuna kerrostakaan. Eilen huippumallia katsoaessa sain sentään vajaan raidan aikaiseksi, joten nyt raitoja puuttuu enää kaksi ja puoli. Raita päivässä olkoon tavoitteeni.Urchinin kohtalo jäi Potterin tavoin ratkeamatta. Urchin on neulottu viime kesänä Tallinnasta ostamastani Love Garn Cocoonista. Väri on just eikä melkein silmieni korostusväri, joten se saa muuten niin siniharmaat silmäni säihkymään sinisinä. Valitettavasti en vain osaa pitää näin vaaleaa hattua. Olenkin ajatellut, että neuloisin langasta kaulurin. Sellaiselle olisi tarvetta ja olisihan järkevää hyödyntää tuota korostusominaisuutta ja neuloa joku lähelle kasvoja tuleva asuste.

Mitä viikonloppuna sitten syntyi? Olin luvannut virkata parhaalle ystävälleni hatun, jossa on pieni lieri. Inspiraatio iski ja Nubby Brim Clocheen ohjetta noudattaen syntyi oikein soma hattu. Juuri sopiva runoilijalle. En ole ennen virkannut englanninkielisestä ohjeesta, mutta yllätyksekseni ongelmia ei ollut. Termitkin löytyivät kätevästi Garnstudion hyvästä taulukosta. Tässä hieman esimakua hatusta. Yritän suostutella saajan malliksi, joten toinen kuva saattaa olla luvassa.Malli: Nubby Brim Cloche
Lanka: Novita mambo t.rusk. 100g
Koukku: 7mm

Innostuin hatusta niin kovin, että eilen minun oli haettava kerä vihreää mamboa omaa hattua varten.

Hatun jälkeen mielessäni alkoi poltella jo vuoden suunnitteilla ollut keeppi hartioita suojaamaan. Luonnostelin ja aloittelin mallitilkkuakin. Suunnittelemani joustinneuleen ulkonäkö ei kuitenkaan miellyttänyt odotetulla tavalla, joten suunnitelma sai jäädä. Ravelrystä löysin Garnstudion kaulurikeepin, jota jatkamalla saattaisi syntyä tavoittelemani tunnelma. Jätin idean hautumaan.Kaiken tämän jälkeen aloituskuume oli edelleen kova. Noin neljän aikaan lauantaina tartuin viime syksyn käsityömessuilta ostamaani 200 grammaan Noro Blossomia ja aloitin bolerontapaisen. Olin lankaa ostaessani suunnitellut tekeväni siitä slipoverin, mutta epäilin lankaa olevan liian vähän, enkä uskaltanut toteuttaa suunnitelmaa. Jälkiviisaana voin todeta, että olisihan se riittänyt vallan mainiosti. Riittoisaa lankaa. Bolerontapainen makoilee parhaillaan pingotuksessa ja vaikuttaa sekä hyvältä, että hitaasti kuivuvalta. Rakastan näitä värejä.

2008-01-20T15:19:00.000+02:00

Swallowtail ja Gretel
Mielitty torui minua torstaina liian laiskaksi päivittäjäksi, joten ei kai tässä muu auta kuin päivittää.

Minua vaivasi vuoden ensimmäisten viikkojen ajan yhden työn -syndrooma ja viimeistelyhuvitus. Tilanne normalisoitui eilen, kun aloitusvimma alkoi takoa takaraivossa. Tässä kuitenkin viimeistelyhuvituksen tuloksia, kun tänään vihdoin oli vähän kirkkaampi päivä, joten kuvista tuli kelvollisia. Puhuin mammani kanssa puhelimessa ja viikon päästä 74 täyttävä mammani sanoi, ettei ole tällaista tammikuuta ennen nähnyt. No en ole minäkään. Kun ei ole valoa, niin olis ees lunta. Taitaa sekin vaan olla liikaa pyydetty.Takaisin oikeaan asiaan, eli Swallowtail shawlin ja Gretelin. Molemmat neuloutuivat valmiiksi jo viime syksynä. Swallowtail valmistui 15.9.2007 ja Gretelkin heti viikon päästä 22.päivä syyskuuta. Miksi nämä sitten ovat esittelyssä vasta nyt?

Swallowtail jäi kiireiden jalkoihin ja lopulta ihan unohtui odottamaan pingotusta neulekoriin. Gretel oli samassa paikassa odottamassa Swallown pingottumista. Eihän ole järkevää ottaa vain yhtä asustekokonaisuuden osaa käyttöön.
Ohje: Swallowtail Shawl by Evelyn A. Clark
Lanka: Angorinan ihanaa käsinvärjättyä(, jonka koostumusta en valitettavasti enää muista), reunuksessa paksua pirkkalankaa
Puikot: 5,5mmJa näin se mytätään kaulahuiviksi

Huivi on tarkoitettu pääasiallisesti kauluhuivikäyttöön. Lanka on upean väristä, kiitos Angorinan ja sopii enemmän kuin hyvin ruskean syystakkini kanssa, jota voi säästä johtuen pitää talvellakin. Huivia varten varaamani 90g loppui kesken reunuksen. Onneksi olin huiviin mätsäävät tumput mielessäni ostanut Tampereen Taitoshopista vanhan roosan sävyistä paksua pirkkaa, jolla sitten neuloinkin reunuksen loppuun. Lankojen paksuus- ja rakenne-ero on selkeä. Pirkka sopii väriltään niin hyvin huivilankaan, että kaulahuivikäytössä paksumpi reunus ei häiritse. Tästä tuli ihan lempikaulahuivi.

Tämä kirjoitus menee pelkäksi hehkutukseksi, sillä Greteliinkin olen erittäin tyytyväinen. Syynä tähän ovat kaunis malli ja todella miellyttävä lanka. Toissa syksynä Helsingin käsityömessuilta ostamani Aracaunian Atacama on 100% alpakkaa, pehmoista ja ennen kaikkea täydellisen väristä. Kuulostaa aika tyhmältä, mutta tämä kuivuneen veren väri on yksi ehdottomista suosikeistani. Palmikot hukkuvat hieman pätkävärjätyn langan väritykseen, mutta eivät minua häiritsevästi kuitenkaan. Ainahan hattuja tarvitsee, joten seuraavan Gretelin voisin tehdä ihan yksivärisestä langasta.Malli: Gretel by Ysolda Teague
Lanka: Aracaunia Atacama
Puikot: 3,75mm, 4,5mm
Ensi viikolla asiaa aloitusvimman seuraamuksista.

2008-01-14T18:44:00.000+02:00

TOP 5

Mielitty heitti minua meemillä. Luvassa on siis viisi lankasuosikkiani. Lempilankojen valitseminen ei ollut helppoa. Päädyin listaamaan suosikeikseni eri kuiduista valmistettuja lankoja. Jokaiseen kategoriaan löytyi monta kilpailevaa lankalaatua. Valitsin lopulta vain sellaisia lankoja, joita olen oikeasti kokeillut, vaikka varastossa muutama tuleva suosikki saattaa odottaakin. Tästä tuli Suomi-Norja-maaottelu, jonka voitto meni valitettavasti Norjalle. Kyllä norjalaiset osaavat.

1. Rauma Finullgarn. Bergenin tuliainen, johon olen ihastunut ikihyviksi. Mukavan villaista. Laaja värikartta vaikutti myös valintaan. Miksei tätä saa Suomesta?

2. Garnstudio Drops Alpaca. Tätä ei liene tarvitse perustella. Sopiva paksuus ja upea värikartta ovat pääperusteet. Pehmoisuus on tietenkin plussaa.

3. Gjestalin Maija. Hyvä villa-polyamidi-sekoite kulutukselle alttiisiin asusteisiin. Pehmoistakin vielä, eikä värikarttakaan ole hullumpi.

4. Kitten Mohair. Mukavin mohairlanka, jota olen testannut. Värikarttakin on kohtalainen.

5. Esiton Virkkauslanka. Epätavallisen hyvä värikartta, vaikka kyseessä on puuvillalanka. Miellyttävä tuntu.

Näiden lisäksi haluaisin listata muutaman vielä kokeilemattoman, mutta lupaavalta vaikuttavan langan. Tähän listaan pääsevät: Garnstudion Silke-tweed, safran, cotton viscose ja muskat, Onlinien Goby, Rowanin Kid Silk Haze ja Per Tryving PT2. Viimeksi mainittua ja Gobya löytyykin jo omasta takaa. Mutta koska langat ovat vielä testaamatta, en viitsinyt listata niitä suosikkeikseni suurista odotuksistani huolimatta.

Minä puolestani haluaisin tietää jaanan, nejan, hanna-h:n, Ultsin ja mewrilin suosikit:)

2008-01-11T18:06:00.001+02:00

Äidille asusteita

Ennen joulua neuloin äidille uusia asusteita. Keltakulta -setin neulominen ajoittui pahimpaan lahjaneulonta-aikaan, joskus on kuitenkin pakko toteuttaa visio heti tuoreeltaan. Huopahatun sen sijaan ei ollut tarkoitus päätyä äidin, vaan mamman käyttöön.Malli: Urchin sovellettuna
Lanka: Virolainen hahtuva
Puikt: 7mm

Neuloin hatun virolaisesta hahtuvasta Urchinin ohjetta soveltaen. Ainaoikean sijaan neuloin sileää neuletta. Lopullisen muotonsa hattu sai pesukonevanutuksessa. Pesukone teki tepposet, ja hattu kutistui aivan liikaa. Rajusti venyttämällä sain siitä kuitenkin äitini päähän sopivan. Baskeriksi sitä ei kuitenkaan voi kutsua.Keltakulta -setti
Malli: Peukalokiilalliset tumput omasta päästä, peruspipo somistettuna silkkinauhalla
Lanka: Tumpuissa Red Heart Las Vegas ja Novita 7veljestä ruskearaita, Pipossa Red Heart Mozart Colour ja 7veljestä ruskearaita
Puikot: 4,5mm
Keltakulta -setti sisältää tumput ja pipon. Äiti on neulonut joskus itselleen jo vanhan kullan värisen pörrökaulahuivin, joten nyt on setti täynnä.

2008-01-11T15:34:00.000+02:00

Hurja muodonmuutos ja joululahja katsaus

Olisi pitänyt siivota. Kuten arvata saattaa sain kuitenkin päähäni muokata blogin ulkoasun enemmän itseni näköiseksi. Vielä kun keksisin jostain, miten nuo harmaat kulmat ja reunukset saa pois, olen täysin tyytyväinen.

Mutta sitä neuleasiaa. Tässä pieni joululahjakollaasi.Ylärivissä vasemmalta:
1. Virkattu pipo pikkuveli kakkoselle
Malli: Ihan perus muistin mukaan
Lanka: Novita Teddy harmaa, Novita Teddy Galaxi Musta-harmaa-kirjava
Koukku: 6mm
2. Harkkapipo iskälle
Malli: 3o, 2n, 1 kiertäen o, 2n
Lanka: Garnstudio Drops Alpaca väri 2919 kaksinkertaisena
Puikot: 3,75mm pyörö
3. Virkattu pipo pikkuveli ykköselle
Malli: Ihan perus muistin mukaan
Lanka: Novita Teddy metsänvihreä, Novita Teddy ruskea
Koukku: 6mm

Keskirivissä vasemmalta
1. Tumput pikkuveli ykköselle
Malli: perustumppu ilman kiilaa selkäytimestä
Lanka: Atelje Zitron Turmalin, Novita Teddy musta
Puikot: 6mm sukkikset
2.&3. Baskeri ja huivi mammalle
Baskeri
Malli: Ysolda Teaguen Urchin. Omana lisäyksenä virkattu reunus
Lanka: OnLinie Mystic, reunuksessa lisäksi Novita Teddyä Kanervakirjavana ja Asa Gjestal Maijaa ruskeana
Puikot+koukku: 6mm
Huivi
Malli: Poikittain virkattu omasta päästä pylväitä ja kiinteitä silmukoita
Lanka: OnLinie Mystic, Novita Teddy kanervakirjava ja Asa Gjestal Maija ruskea
Koukku: 6mm
4. Tychus -huivi iskälle
Malli: Ainaoikeaa kahden kerroksen raitoina ja poikittain
Lanka: Drops Alpaca t.rusk. ja musta kaksin kertaisena
Puikot: 3,75mm

Alarivissä vasemmalta:
1. December Lights Tam serkulle
Malli: December Lights Tam, IK Holiday Special 2007
Lanka: Novita Wool Nelirata, Novita Wool musta
Puikot: 3mm
2.&3. Palmikko tumput ja pipo äidille
Tumput
Malli: Omasta päästä. Kämmenselässä palmikoita, alapuolella joustinta
Lanka: Novita Kid Mohair sammaleenvihr., Asa Gjestal Maija sammaleenvihr.
Puikot: 3,5mm
Pipo: Omasta päästä, palmikoita ja nurjaa
Lanka: Novita Kid Mohair sammaleenvihr., Asa Gjestal Maija sammaleenvihr.
Puikot: 3,5mm
4. Pitsiponcho äidille
Malli: Shirley Padenin Wrapped in Tradition
Lanka: Emmebi Kiddy
Puikot: 4mm

Uusi käsityövuosi on lähtenyt liikkeelle virkkauksen merkeissä. Viikon ahkeran virkkauksen jälkeen olen jo päässyt palojen yhdistämisvaiheeseen. Tässä kuva viikontakaisesta tilanteesta.

2007-12-31T20:11:00.000+02:00

Taas on aika

Nyt on se aika vuodesta, kun pitäisi istahtaa miettimään, mitä on kuluneen vuoden aikana tullut tehtyä, mitä olisi pitänyt tehdä ja mikä jättää tekemättä. Mä en ala. Olen palannut joulun vietosta Ylä-Pirkanmaan perukoilta. Lyhyesti kerrottuna jouluni sisälsi hyvää ruokaa, mukavia lahjoja, viikon verran kommuunieloa kahden pikkuveljen (18 ja 14)kanssa, huumoria ja yllättävän vähän neulomista. Lisäksi mukaan mahtui myös yksi hulluksi tekevä sukulaisvierailu. Uuden vuoden lupaukseni olkoonkin, että vierailu oli osaltani viimeinen sitä lajia. Aikansa kutakin.

Tästä vuodesta. Vuosi oli valehtelematta elämäni vaikein. Opettelin sanomaan mamman ja papan sijasta pelkkä mamma. Siinä kaikki.

Ensi vuonna. En erityisemmin odota uutta vuotta. Tiedän, että ensi vuosi tuonee tullessaan paljon suuria muutoksia. Jostain pitäisi kerätä rohkeutta mahdollista vaihto-oppilasvuotta varten. Pitäisi löytää mies. Pitäisi aloittaa kandintyötä. Pitäisi opiskella ahkerammin. Pitäisi.

Neule asiaa sitten, kun löydän piuhan jostain ja saan oman koneeni nettiin.

2007-11-22T07:32:00.000+02:00

Edistystä osa 136
Kiireestä huolimatta olen ehtinyt saada jo kaksi joululahjaa valmiiksi ja aloittaa taas yhden uudenkin. Serkun baskeripipo valmistui ensimmäisenä.Piposesta tuli pienehkö. Päähänmahtumisongelmia ei ole, mutta ei liioin liikaa lörpötystäkään. Toivon, että olisi serkulle mieluinen. Ajattelin neuloa hatun kaveriksi vielä samanhenkiset tumput, koska lankaa jäi yli enemmän kuin tarpeeksi. Minulla on ilmeisesti nuhan lisäksi krooninen baskerin langankulutuksen yliarviointitauti.
Pikaneuleena valmistui myös iskän Tychushuivi kaulaa lämmittämään. Huivista tuli onnekseni pelättyä suurempi, joten säästyin jatkamissäätämiseltä. Olin oikein ylpeä itsestäni, kun jaksoin neuloa näinkin pitkän kappaleen pelkkää ainaoikeaa. Syynä tähän oli alpakkalangan pehmeys, joka korostui ainaoikeaa neulottaessa.Aloitusrintamalla jatkuu sama teema. Tulossa alpakkainen harkkapipo iskälle. Pipo syntyy syvästä turkoosista ja 3o, 2n, 1o, 2n-joustinneuleesta.Äidin pitsiponcho on edennyt ihan mukavasti. Vielä pitäisi kehitellä "pikku"veljille (mokomat ovat molemmat kasvaneet ohi)jotain pehmoista pakettiin. Minulla on ollut jokavuotinen pipotusperinne. Tänä vuonna emmin kuitenkin hieman, koska en haluaisi tehdä pipoihin (kammottavia)tupsuja. Tiedän kuitenkin, että aattoiltana kuulen ihmettelyä/valitusta, jos tupsut puuttuvat. Voi, muotia.

2007-11-18T17:02:00.000+02:00

Väsyneet maan
Viikonloppu on loppumaisillaan. Perjantain ja lauantain hengasin Turussa. Lauantain kohokohta oli Juha Tapion konsertti. Miehellä on maailman paras ääni, jos minulta kysytään. Hienosta keikasta huolimatta reissuväsymys on tänään vaikeuttanut ahkerointia. Huoneeni ikkunasta näkyvä maisemakin näytti tänään tavallista väsyneemmältä, joskin oudon kauniilta. Miksiköhän väsymys koetaan yleensä negatiivisena?
Hengailun ja musiikin kuuntelun ohessa aloittelin serkun joululahjaa. Mustasta ja neliraita woolista pitäisi syntyä December Lights Tam. Kovin se näyttää pieneltä, mutta ensi sovituksen perusteella uskallan toivoa, että siitä syntyy ihan päähän mahtuva kappale.Pimeässä jäähallissa neulominen oli melko haasteellista. Tumma ja vaalea lanka erottuivat kyllä toisistaan, mutta ohjeen punaviherruudutusta oli paikoitellen mahdoton seurata.Laskosverho odottaa vielä jatkajaansa. Pitää tästä varmaan suoriutua ompelemaan, että ehtii maajusseja seuraamaan kasilta.

2007-11-15T18:44:00.000+02:00

Pientä edistystä pukinpajalla

Tämä joulunalusaika tulee olemaan tässä blogissa vähän tylsää aikaa, koska postaukset käsittelevät yhtä ja samaa aihealuetta, tonttuilua. Käsityskykyni ylittävän opiskelukiireen lisäksi, kun ei aika tahdo riittää edes joululahjojen neulomiseen, joten itsellle neulominen on asetettu pannaan. Akuutti säärystin- ja kauluritarve jää taka-alalle tässä hulinassa. Tiistaina pitäisi palauttaa laskosverho ja torstain tenttiinkin lukea jossain välissä. Joululoma tuntuu tämän jälkeen luksukselta. Enää neljä viikkoa!Äidin pitsiponcho on kiireestä huolimatta hyvällä mallilla. Junassa, luentojen välissä ja luennoilla olen ehtinyt neulomaan kohtalaisesti. Seuraavaksi vuorossa on kavennuskerros ja toiseksi viimeinen pitsineuleosuus. Ihan hyvältä näyttää tässä vaiheessa. Ensimmäisessä kerässä oli paikoitellen kohtia, joissa ei ollut lainkaan mohairkuitua. Valkoiset tekokuituläikät eivät miellytä silmääni. Jälkiviisaus ei ajanpuutteen ja langan riittävyyteen liittyvien epäiyjeni takia auta, joten laikut saavat jäädä. Toivottavasti ne eivät häiritse äitiänikään ratkaisevasti.

Tänään aloitin bussineuleeksi iskälle poikittain neulottavan ainaoikein -kaulahuivin. Tästä tulee pari viime jouluna antamalleni Tychukselle. Ruskeaa ja mustaa alpacaa kaksinkertaisena siis. Huivista tulee aika lyhyt, joten jotain säätöä on varsinaisen neuleosuuden jälkeen luvassa.Nyt juomaan glögiä ja lukemaan ympäristöpsykologiaa. Onneksi tenttikirjat sentään käsittelevät mielenkiintoista aihetta.

2007-11-09T18:47:00.000+02:00

Joulupaja on aloittanut toimintansa

Vaikka tämän päivän sään perusteella ei oikein uskoisi, että talvi ja joulu tekevät tuloaan, aloitin alkuviikosta viimeinkin toteuttamaan ensimmäistä joululahjaneuletta. Pelkään pahoin, että tänä vuonna tulee enemmän kiire kuin edellisinä vuosina. Opiskelukiireet näyttävät kasautuvan ikävästi joulunalusaikaan. Onneksi keväällä ja kesällä tuli neulottua jo muutama neule tulevaisuuden varalle.Alkuviikosta aloitin äidille Shirley Padenin Wrapped in Tradition -ponchon Wrap style -kirjasta. Malli on todella kaunis ja addiktoiva. Reunuksen mallikerrassa mallineuletta neulotaan sekä oikealla että nurjalla, hidasta, mutta hauskaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun neulon tuollaista pitsiä, ja varmasti kokeilen toistekin. Itse asiassa samanlainen poncho olisi tarkoitus tehdä joululahjaksi yhdelle ystävälle suurikokoisempana. Lisäksi päässä pyörii monenlaisia huivi-, hame- ja paitasuunnitelmia.

Huomenna menen kotikotiin käymään ja suoritan varastoselvityksen muita joululahjoja ajatellen. Sen tiedän jo nyt, että iskälle suunniteltu Linux -huivi vaatii alpacatäydennystä. Yritän tänä vuonna kuitenkin selvitä mahdollisimman pienin hankinnoin, sillä materiaalia löytyy ennestään jo kaapin täydeltä.

Ohimennen voisin vielä huomauttaa, että aloitin aloitin myös Mystic Waters Shawlin, jota voi käydä Ravelryssä vakoilemassa. Siitä tulee joululahja ystävälleni, jonka tiedän lukevan tätä, joten jätän siksi huivin näyttämättä. Hän siis tietää saavansa huivin ja värinkin valitsi itse, joten ehkä on ihan hyvä, että edes ulkonanäkö on yllätys, vai miten on Pihvi;)

2007-10-21T08:28:00.000+03:00

Violetti hetki

Kamerattoman aikani tuotoksia jälleen. Tämän jälkeen ne alkavat onneksi olla aika vähissä, reaaliaikaan palaaminen tapahtuu lähiaikoina.

Norjassa oli raitasukkien lisäksi mukana ohuen ohut Kirin alku. Tämä oli taktinen veto. Miksi raahata mukanaan lankaa, jossa on 100m/100g, kun voi yhtä hyvin valita työhönsä langan, jossa on 240m/25g. Varsin kätevää ainakin minusta.

Kiri ei aktiivisesta neulomisesta huolimatta valmistunut Bergenissä, vaan vasta Helsingin kamaralla. Sillä ei oikeastaan ole mitään merkitystä, koska huivi on odotellut valmistumisestaan asti baskeria ja tumppuja seurakseen. Todennäköisesti saa odotella vielä tovin.Malli: Kiri
Lanka: Emmebi Kiddy n.66g
Puikot: 4mm
Tämän Kirin neulominen ei ollut hetken mielijohde. Siitä asti, kun viime vuoden kevättalvella näin mielityn ohuenohuen sinivioletin kirin olen haaveillut omasta, ohuesta, violetista Kiristä. Saman vuoden maaliskuun lopulla ostin langat Tallinnasta. Nyt sitten vajaan puolentoista vuoden päästä sain huivin vihdoin neulottua.Huivista tuli juuri sellainen kuin toivoin. Olen edelleen sitä mieltä, että malli toimii parhaiten juuri violettina. Tämä omani on esikuvaansa tummempi ja punaisempi. Se on hyvä, sillä vastustan täydellistä kopiointia. Yritänkin aina neuloa kaikki mallit erivärisinä kuin ohjeessa tai mallikuvassa. Lisäksi valitsemani punertava violetti sopii minulle paljon paremmin kuin muut violetin sävyt.

Toinen violettiin hetkeen viittaava neule oli Ruoholaukan Maaritille lähettämäni Pumpulihuivi (ulla 1/07).Neulomani huivi ei tosin ole aivan ohjeen mukainen, sillä laiskana ohjeenlukijana, en huomannut, että perusmallikerran väliin tulee aina välillä pidempiä osuuksia sileää. No, ihan kaunis siitä tuli näinkin. Malli toimii mielestäni todella hyvin pätkävärjätyllä langalla, vai pitäisikö sanoa pikemminkin, että pätkävärjätty lanka toimii mallilla tosi hyvin. Lopputulos on molemmissa tapauksissa sama: Ei häiritsevää lätäköitymistä. Langan sävyt toivat mieleeni Maaritin, joten halusin neuloa siitä hänelle jotakin lämmittävää. Saajan blogissa on viehättävämpiä kuvia.

2007-10-19T09:20:00.000+03:00

Raitoja ja (Minna-)Liisan lilja

Päätinpä ryhdistäytyä ja päivittää vähän tätäkin. Syyskuun puolella valmistui pari pipo-tumppu-settiä. Äiti sai etukäteissynttärilahjaksi ohuita raitoja seiskaveikasta ja mohair luxista. Itselle valmistui paksumpiraitainen pipo ja tumput Marks&Kattensin Top woolista.Malli: Pipo Jaanamaan kautta bongattu Beginner´s hat(Lisäsin myssymäisyyden korostamiseksi n-määrän silmukoita resorin jälkeen). Tumput omasta päästä
Lanka: Marks&Kattens Top wool
Puikot: pipossa 4mm, tumpuissa 3,5mm
Muuta. Lanka oli todella mukavaa neuloa.

Ostin Top woolit viime syksynä Neuletikistä. Yritin neuloa niistä baskerin jo silloin, mutta siitä tuli jättimäinen. Ai, mikä mallitilkku. Toinen kerta sanoi onneksi toden, ja sain hatun vihdoin käyttööni. Reunaan pitäisi tosin lisätä vielä vähän kuminauhaa, koska pipo valahtelee melko helposti väärään asentoon.

Äiti sai pipon ja lapaset samalla mallilla. Pipon tein tällä kertaa täysin ohjeen mukaan, enkä lisännyt silmukoita joustinneuleen jälkeen. Tämä pipo pysyykin päässä paljon paremmin kuin omani.Äidin settiin neuloin lisäksi Liisan liljan, joka oli odotellut vuoroaan "to do" -listallani jo vuoden päivät. Huivista tuli kaunis ja ilmava. Kiitos kuuluu Mielitylle ja hänen loistavalle ohjeelleen.Tällä hetkellä puikoilla on kellokukka, neuletakki ja hyväntekeväisyystumppuja itä-Euroopan lapsille. Tumppuprojekti on osoittautunut hyväksi jämälangan tuhoamiskeinoksi. Viidennen parin kohdalla on tosin havaittavissa pieniä hiipumisen merkkejä.

Opiskellakin pitäisi. Viikonloppuna luvassa kasvatustiedettä kotitentin ja esseen muodossa. Ensi viikolla alkaa perusharjoittelu, iik!

2007-10-09T07:34:00.000+03:00

Sukkajuttu

Sain lauantaina kamerani takaisin. Siitä asti olen pohtinut, missä järjestyksessä esittelin valmstuneet neuleeni. Päätin, että aloitan sukista.Keskeneräisten hävitysprojektini aikana sain lopultakin valmiiksi Turkasen turkoosit. Lankoina 7veikka (vaalein turkoosi) ja Smart. Sukat menevät tonttulan kautta lämmittämään jonkun ystäväni jalkoja. Saaja ei ole vielä selvillä.Toinen sukkapari on itselleni, vaikka värityksestä sitä ei ehkä heti arvaisi. Nämä olivat Bergenin matkan lentokonekäsityönä. Vaikka väritys on täysin lempivärieni vastainen, pidän siitä jostain syystä kovasti. Asiaan vaikuttaa todennäköisesti se, että "Tahtoo muuttaa Ruotsiin" -kuumeeni on laajentunut käsittämään myös Norjan. Minulla on vahva pohjoismaalaisen identiteetti. Langanvärityksestä tulee mieleeni juuri pohjoismaalaisuus.Sukat on neulottu jälleen kerran kärjestä alaspäin. Tämä siksi, että sain kulutettua langan viimeistä metriä myöten. Kumpikin sukka painaa siis noin 50 grammaa. Lanka on Regia 6fädig:iä.Sukat taisivat olla tässä. Seuraavaksi voisin esittää huivijutun, hattujutun tai tumppujutun. Aiheista ei siis ainakaan ole pulaa:)

2007-10-03T20:19:00.000+03:00

Vihreä Sointu

Keitin juuri vihreää teetä. Mieleeni juolahti, että voisin vihdoinkin kirjoittaan Sointu -huivin kakkosversiosta, joka valmistui jo reilu puolitoista kuukautta sitten. Kameran puute on ajanut yllättävään bloggausinspiraation puutteeseen. Neuleita täällä on valmistunut enemmän kuin tarpeeksi. Siihen nähden siis, etten saa tekeleitä arkistoitua kuvallisesti. Onneksi piinaviikkojen pitäisi olla kohta ohitse ja kameran palautua korjauksesta millä hetkellä hyvänsä.

Varsinainen asiani oli Sointu -huivin kakkosversio, eikä blogihiljaisuus ja rikkinäinen kamera. Olen edelleen innoissani tästä "uudesta" huivistani. Lankana käytin seitinohuen mohairin sijasta Garnstudion Alpacaa. Alpaca ja metalliaddit olivat melko liukas yhdistelmä. Juuri tästä syystä unohdin huivin keskeneräisteni joukkoon reiluksi kuukaudeksi. Seuraavalla kerralla kun neulon Alpacaa, käytän taatusti bambupuikkoja metallisten sijaa.Parasta huivissa on värin ja mallin yhdistelmä. Pidän kovasti siitä kontrastista, joka syntyy herkän pitsin ja voimakkaan, kirpeän omenan värisen langan yhdistelmästä. Tulevan opettajuuteni kannalta olen ajatellut, että juuri näin minä esittelisin pitsineuleen. Räikeä väri ei anna mummomaisuudelle tilaa.Huivin väri käy yksi yhteen vuoden takaisen ylioppilasmekkoni korentojen siipien värin kanssa. Siitä huolimatta huivi päätynee kaulahuivikäyttöön, sillä eihän näin ihanaa huivia voi pitää komerossa 364 päivää vuodesta.

2007-09-06T18:26:00.000+03:00

Vaan kuinkas sitten kävikään

Tervehdys. Päivitykset ovat olleet vähän vähässä viime aikoina, ihan olosuhteiden pakosta. Norjan matkalta kun kotiutui mukavien muistojen ja langan, gröhöm, lisäksi rikkinäinen kamera. Olin tsuumaamassa upeaa maisemaa, kun kamera vain luiskahti käsistäni. Kuvauskiireessä, en pujottanut kameraa narusta ranteeseeni, vaan hosuin suotta. Jälkiviisaana voin todeta, että tuskin se maisema olisi mihinkään karannut. Onni onnettomuudessa oli kuitenkin gigantin happy care- vakuutus. Uusi kamera on takuukuitin etäisyydellä. Niin lähellä, mutta niin kaukana. Minä olen niitä ihmisiä, jotka laittavat tärkeät tavarat "parempaan talteen". Pitäisi siis vielä jatkaa etsintöjä, mikäli haaveilen joskus näyttäväni kuvia tässä blogissa. Pitäkää peukkuja, tai mielummin vain yhtä, koska kahdesta seuraa huonoa onnea.

Otsikko viittaa kameratapauksen lisäksi keskeneräisten hävitysprojektiini. Ajatus oli hyvä, ajoitus ei niinkään. Norjan matkaa varten piti keksiä sopiva lentokonetyö ja sopiva iltapuhde. Keskeneräiset eivät tietenkään tulleet kysymykseen, kun jotain kevyttä oli saatava puikoille. Lentokone käsityöksi valikoituivat pohjoismaisväriset sukat ja iltapuhteeksi Kiri Tallinnan mohairista. Molemmat ovat viittä vaille valmiita nyt. Tässä olisi kuvat, jos omistaisin sen toimivan kameran.

Ja kun alkuun pääsin, aloitin äidille synttärilahjaksi Liisan liljaa mohair luxista, joka jo kerran yritti muotoutua roosaksi.

Koneen syövereistä löytyy muutaman valmiiksi saadun keskeneräisen kuvat. Yritän lähipäivinä kirjoittaa jotain niistäkin.

2007-08-01T18:12:00.000+03:00

Keskeneräiset valmiiksi osa II

Tältä näyttää nyt.

Keltainen kehys tarkoittaa edistymistä, vihreä valmistumista. Yksi neljäsosa urakasta takana, enkä ole vielä aloittanut mitään uutta! Tämä on ennätys:D Tänään olen siis saanut pingotuskuntoon Turkasen turkoosit ja Fortissiman. Koska päivää on vielä jäljellä, ajattelin kokeilla, josko saisin vielä muutaman muunkin selätettyä. Seuraavaksi vuorossa on Baby bonnetin viimeistelyn loppuunsuorittaminen. Vähän sitä jo pari päivää sitten aloittelin. Varastoistani ei kuitenkaan löytynyt tarpeeksi silkkinauhaa, joten projekti jäi silloin kesken. Eilen kävin ruokkiksella ostamassa lisää.

Olen hieman miettinyt myös Feather and fanin kohtaloa, ja luulen, että puran tekeleen, ja kokeilen virkata langoista joko kaulahuivin tai tyynynpäällisen. Mietin myös, tyydynkö vain purkamaan raitabaskerin ja ruutupuuvillan, vai pitäisikö minun lisätä tämän keskeneräisprojektini vaikeusastetta ja määrätä itseni tekemään myös puretuista töistä välittömästi jotain uutta. Ruutupuuvillan oranssiväri sopisi niin hyvin juuri alkaneeseen uuteen spectrum jaksoonkin.

Ja lopuksi pakolliseksi muodostunut bloggerkummastelu. Viimeisen kolmen päivän aikana olen säännöllisesti päässyt boggeriin noin kello 15.00-16.00 ja 21.00-23.00, muuhun aikaan päivästä kommenttien lukuyrityksiäni on seurannut yhteyden aikakatkaisu. Yllätyinkin iloisesti äsken koneelle tullessani, kun huomasin, ettei yhteys jumita.

2007-07-30T20:31:00.001+03:00

Taikaraita- tumput

Tallinnasta ostamastani Anchor Magicline no1:stä aloittamani kesätumput valmistuivat tänään. Näistä tuli ihan perustumput työmatkapyöräilyä varten. Aamulla sormeni tahtovat jäätyä ilman käsineitä. Villatumput ovat kuitenkin liian kuumat ja näyttävät vähän turhan huvittavilta, joten puuvillaisille oli tarvetta.
Pidän lopputuloksesta. Itseraidoittuvaksi langaksi tämä on minusta harvinaisen harmonisen väristä lankaa. Säästyin suuremmilta langanpätkimisiltä, kun aloitin toisen tumpun kerän sisältä ja toisen ulkoa. Kärjissä jouduin katkaisemaan langan ja vaihtamaan kerät päikseen koska muuten tumppujen kärkiin olisi tullut rumannäköisesti kaksi kerrosta uutta väriä. Kertaakaan en kuitenkaan joutunut etsimään oikeaa raitaa pidemmältä kerästä, varsin taloudellinen raitalanka siis ainakin näin neulottuna.

Kun olin neulonut ja päätellytkin jo ensimmäisen lapasen purin vielä toisen lapasen ranneketta pari kerrosta, koska värinvaihto(Näkyy ufokollaasissa) häiritsi minua. Neuloin yhden kerroksen lisää punaisella, jotta sain rannekkeista symmetriset. Olisi tietenkin pitänyt tehdä se jo heti aluksi. Onneksi uudelleen neulominen sujui helposti myös jälkikäteen.

Ensimmäinen keskeneräinen projekti on täten valmis. Seuraavaksi ajattelin suunnata mielenkiintoni Turkasen turkooseihin ja fortissimaan. Shetland trianglekin saanee ruokatunnilla pari kerrosta lisää.

2007-07-29T21:15:00.000+03:00

Kirjaisaa iltaa
1.Elegant ribbed socks/Favorite sock2.A curved shawl/Victorian lace today3.Fit-n-flare trumpet skirt/Knitting lingerie style4.Waterbeach/200 Ripple Stitch Patterns5.Lace Blouse/Beads, Buttons and Lace6.Short-Sleeved Gardigan with ribbing/Fitted Knits7.Show-off ruffle skirt/Lace style8.Wallflower/Nicky Epstein´s Knitted Flowers9.Ultsin japanilaisen kirjan kansi

Ensin kuitenkin kiitokset Minervaa kommentoineille. Ohjetta en toistaiseksi voi luvata, sillä juuri nyt minulla ei riitä energia asiaan paneutumiseen.

Torstai oli hyvä postipäivä. Adlibris toimitti kotiini kolme opusta ja henkilökohtainen kuriirini Ultsi viestitti Bookdepositoryn paketin saapuneen. Sain vielä Ultsilta lainaksi valloittavan japanilaisen virkkauskirjan, joten ihasteltavaa on viime päivinä riittänyt.

Kaikki kirjat ovat ihania. "Tahtoo tehdä"- listani paisuikin kerta heitolla hallitsemattoman suureksi. Yritin valita kollaasiin yhden suosikin jokaisesta kirjasta. Tehtävä osoittautui mahdottomaksi, sillä jokaisessa kirjassa on vähintään kaksi, osassa jopa kaksi kymmentä mallia, jotka tahtoisin toteuttaa. Ensin tosin pitäisi saada nuo edellisen postauksen ufot selätettyä.

Loppukaneetti: Blogger ei edelleenkään suostu yhteistyöhön, ja tämä on ensimmäinen kerta kahteen vuorokauteen, kun pääsin kirjautumaan sisään. Inhottavaa, kun en voi kommentoida kenenkään kirjoituksia(ja ennen kaikkea kuvia), tämän ongelman vuoksi.

2007-07-26T17:44:00.000+03:00

Keskeneräisyydet

Ensin pieni tiedoitus: Postaus punaisesta huivista löytyy tämän kirjoituksen alapuolelta

Olen ihan ihastunut tähän uhoavan gnuun ufotaulukkoon, joten ylitin itseni tietoteknillisesti ja tein oman. Oma taulukkoni ei ole aivan yhtä laaja. Keskeneräisiä on kuitenkin kertynyt nurkkiin sen verran paljon, että jotain on tehtävä. En ole koskaan ollut täysin yhdentyön ihminen. Minun on saatava vaihtaa käsityötä, jos kyllästyn tekeillä olevaan. Jos vuorottelutyötä ei ole hillun vain netissä tai pelaan miinaharavaa, eli toisin sanoen silloin ei ainakaan valmistu yhtään mitään.

Yritän saada nämä keskeneräiset nyt lähiaikoina valmiiksi asti, jotta pääsisin käsiksi uusiin haasteisiin. Parin viikon päästä olisi tarvetta ainakin jollekin kevyelle, lentokoneessa suvaittavalle käsityölle, sillä tämä tyttö matkaa kämppiksen kanssa lomalle Bergeniin.

Raitabaskeri

Top woolista
Purkuun ja uutta tilalle sitten kun huvittaa

Ruutupuuvilla

Tenneesseestä
Purkuun ja uusi aloitus paremmin laskelmin

Shetland Triangle

Sisusta
1,5/3kerää neulottu

Turkasen turkoosit

Smart+seiskaveikka
Kantapäissä, pitäis vain tahkota loppuun

Puuvillatumput

Anchor Magicline no1
Kärjet ja peukut puuttuu

Virkattulaukku

Kotiväki
Purkuun ja paremmalla ajalla uusi yritys

Sointu

Reunuskaaviossa

Mökin kynnysmatto

Helen ja vesa- sukkalanka
11/35 virkattu

Palmikkopaita

Fritidsgarn
Vartalo-osa neulottu

Baby bonnet

Samos
Viimeistely

Fortissima

Fortissima socka colori
Olkainten muokkaus ja viimeistely

Feather and fan

Ohut pirkka, alpaca yms.
Mitähän tästäkin tekis

2007-07-26T17:04:00.000+03:00

Minerva- huivi

Malli: Minerva, omasta kynästä
Lanka: Novita virkkauslanka
Langankulutus: 114g (yksi mallikerran toisto vähemmän ja tämä olisi one skein wonder)
Puikot:4,0mm
Nyt kun blogger vihdoin ja viimein suostui yhteistyöhön on aika esitellä uusin valmistunut käsityö. Minerva- nimeä kantava huivi syntyi Project Spectrumin hengessä Novitan punaisesta virkkauslangasta. Tavoitteenani oli luoda Pavonistakin pitsisempi huivimalli. Suunnittelun lähtökohtana oli myös pyrkimys yksinkertaiseen mallineuleeseen, joka olisi helppo oppia ulkoa.Valmis huivi täyttää asettamani tavoitteet. Siitä tuli juuri niin kevyt ja hentoinen, kuin toivoinkin. Lisäksi opin mallineuleen ulkoa muutaman toiston jälkeen. Langankulutustavoite ei aivan toteutunut, sillä hieman jouduin korkkaamaan toista kerää. 100g, eli yksi kerä riittää kuitenkin jo mukavan isoon huiviin.Minerva on mallineuletta myöten kokonaan omaa käsialaa. Olen tyytyväinen aikaansaannokseeni, ja todennäköisesti neulon tulevaisuudessa vielä ainakin toisen Minervan. Huivi näyttäisi varmasti upealta jostain Kid silk hazen kaltaisesta seitinohuesta mohairista neulottuna. Nyt olisi hyvä syy hankkia jo keväällä kuolaamaani tummanharmaata hazea..Pääsin siis omasta kerästäni eroon, mutta sain hanna-h:lta kaksi kerää lisää:DNiistä olisi tarkoitus taikoa joku yksinkertainen toppi (kaksinkertaisesta langasta)huivin seuraksi. Sitten puuttuukin enää sopiva alaosanvaate.
Nimi Minerva on suoraa jatkoa Onervalle. Huivi kulki ensin työnimellä Raquel, juu seuraan seko-serranoita, mutta suomalainen nimi vei loppukilpailussa voiton. Pidän sarjoista ja en pidä epätäydellisistä sarjoista, siksi olen jo hieman hahmotellut Kanerva- huivin mallikuviota ruutupaperille.

Bloggerin jumittamisesta johtuen(en pääse lukemaan kommentteja, enkä postaamaan, koska verkkoyhteys tilttailee, eikä tykkää bloggerista), en päässyt eilen kirjoittamaan tätä postausta. Asiaa minulla olisi vielä ainakin kahden postauksen verran (yksi ufoista ja toinen kirjoista), mutta ne joutuvat ehkä odottamaan. Pahoittelen, etten välttämättä pysty vastaamaan kommentteihinne, tai kirjoittamaan muiden blogeihin, ei siis kannata ihmetellä, miksi täällä on hiljaista.

2007-07-24T21:35:00.000+03:00

Kasari- Kiri ja väläytys tulevasta

Kiri oli oikein reipas ja pingottui hyväksi yhdessä yössä. Jostain syystä tykkään siitä kovasti, siis jos deletoin sähkönsinisyyden. Huivin mallineule on yksinkertaisen kaunis. Tämä oli jo toinen neulomani kiri. Minulla on lankaa varattuna ainakin vielä yhteen, joten neuleunian viimeiseksi Kiriksi tämä tuskin jää.
Malli: Kiri
Lanka: Novita Prima mohair 100g+ Kitten mohairia vähän reunukseen
Puikot: 7mm

Sitten se väläytys.Eilen illalla sain neulottua viimeiset kerrokset tähän punaiseen huiviin. Aamulla otin Kirin pois pingotuksesta ja tänään iskin uuden huivin pikkuveljen sänkyyn pingottumaan. Olen ihan superinnoissani. Siitä tulee niin kaunis. Oma kehu tuoksahtaa taas naapurikortteliin asti:D En silti voi olla sanomatta, että en malttaisi odottaa huivin kuivumista. Äsken kävin kokeilemassa, ja se oli työpäiväni aikana jo melkein kokonaan kuivunut. Ehkä aamulla..

Mulla olis nyt ihan kauheasti ideoita, mutku keskeneräisiä on näidenkin valmistuneiden jälkeen vielä ainakin yhdeksän kappaletta. Yritän tahkota ainakin osan niistä loppuun, jotta pääsisin aloittamaan uusia töitä, ei kiva. Toisaalta ideoita tulevista neuleista on niin paljon, että en oikein osaa aloittaa mitään. No, on mullakin ongelmat.

2007-07-23T13:56:00.000+03:00

Midwest Moonlight ja Kiri

Tapojeni mukaan olen viime aikoina neulonut vuoroin sitä, tätä, ja tota. Keskeneräisten määrä on paisunut valtaisaksi, eikä viimeistelykeijuakaan ole näillä nurkilla juuri näkynyt. Tänään lopulta ryhdistäydyin, ja valokuvasin Midwest moonlight- huivin, sekä neuloin loppuun, päättelin ja laitoin pingotukseen kasari- Kirin.

MM tuli loppuun neulotuksi heinäkuun alkupäivinä, jonka jälkeen se lojui noin viikon odottamassa pingotusihmettä. Sitten se kaiken kiireen keskellä unohtui pingotukseen noin puoleksitoista viikoksi. Eilen lopulta päättelin langanpäät ja tänään kuvasin.Onnekseni sain houkuteltua huivin saajan mallikseni.

Malli: Midwest Moonlight Scarf stylestä
Lanka: Novita bambu, vaaleanvihreä reilu kaksi kerää
Puikot: Muistaakseni 5,5mm

Novitan bambu tuli kokeiltua, ja se osoittautui oikein mukavaksi langaksi. Pitsineuleesta tuli ilmava, mutta kuitenkin ryhdikäs. Suunnittelenkin jo pientä bambunmetsästysmatkaa Korialle kera henkilökunta-alennuksen. Malli itsessään on todella simppeli ja ehkä jopa hieman pitkästyttävä, Tv-neuleeksi siis oikein sopiva. Neulomisvaiheessa mallin ulkonäkö kuitenkin epäilytti minua kovasti, se tuntui jotenkin suttuiselta, arkiselta. Pingotus teki onneksi ihmeitä, ja voisin ehkä harkita tekeväni toisenkin MM:n.

Kiri puolestaan. Noh, lankainventaarioni houkutti minut tuhoamaan karmivanvärisen kasarimohairin pois nurkista. Katselin mohairmetsän mohairista tehtyjä huiveja samalla viikolla ja aloin kokea pakottavaa tarvetta neuloa prima mohairista Kiri.

Lankaa en omistanut kuin kaksi kerää, ja kuten arvata saattoi lanka otti ja loppui neljä kerrosta liian aikaisin. Hätäratkaisuna, koska prima mohairin purkaminen on oikeasti lähes mahdotonta ja koska halusin todella päästä langasta kokonaan eroon, päädyin neulomaan viimeiset kerrokset tummanruskealla Kitten mohairilla.

Yhdistelmä toimii yllättävän hyvin ja vähän jo suunnittelin neulovani huivin seuraksi pipon ja tumput samansävyisistä langoista, joita minulta löytyy ainakin nallen ja seiskaveikan muodossa. Ajatus saattaa vielä muuttua, sillä en ole aivan varma huivin saajasta. Karmaisevasta väristä huolimatta saajaehdokkaita on enemmän kuin tarpeeksi, mamma vai joku kolmesta ystävästä. Se on kuitenkin varmaa, että tähän talouteen se ei värinsä takia missään nimissä jää.
Kuvassa huivi odottaa vielä pingotukseen pääsyä. Ehkä jo huomenissa voin esitellä huivin koko sähkönsinisessä loistossaan.

Ps. Lisäsin vironvillojen kuvat edelliseen kirjoitukseen.

2007-07-21T06:59:00.000+03:00

Terveisiä Tallinnasta

Kuten Mielitty jo muutama päivä sitten raportoi, vietimme tiistaina oikein rattoisan lankashoppailupäivän Tallinnassa. Lankaa ja tarvikkeita löytyi edullisesti. Edellisviikolla tekemäni lankainventaario hieman hillitsi ostohaluja, ainakin aluksi. Ensimmäisestä kohteesta (Liann löngad) tarttuivat mukaan vain nämä ihanuudet:
Kaksi vyyhteä Titan woolin Merinos extraa terran värisenä. Ihana väri! Suunnitelmissa pyöreä huivi A Gathering Of Lace- kirjasta
Kolme pikkuruista kerää Love Garnin Cocoonia (100% villaa) hennon vaaleanvihreänä. Värin kuvailu sanoin on mahdotonta, koska väri näyttää toisaalta hyvinkin vihreältä ja toisaalta siinä on vahva vivahdus hiekanväriä. Tykkään!
Karnaluks tukussa itsehillintä ja lankainventaarion karut lukemat katosivat mielestä. Ostoskärryyn päätyi paljon puuvillaa ja vähän mohairia. Lisäksi sijoitin vetoketjuihin, nappeihin ja muuhun tarpeelliseen käsityösälään.

Tsekkiläistä Katka- puuvillaa 10 kerää. Keräkoko on kummallinen 75grammaa. Jos merinos extran väri oli ihana, niin tämän puuvillan on täydellinen.
Anchor magicline puuvillatumppuihin noukin 4 kerää. Näitä aloitinkin jo kotimatkalla bussissa. Pidän langasta hirmuisesti. Väritys on kiva, erityisesti vihertävä raita, ja langan tuntu on pehmeä, mutta napakka. Paksuuskin on juuri sopiva. Ihanaa lankaa!
Mielityn tavoin sijoitin Pure cottoniin, jonka väri myöskin hipoo täydellistä, 10 kerän verran
Ja Austermannin Defilee mohairiin. Vihreää 8kerää, viininpunaista 2
Äidille ostin vielä kerän terran väristä virkkauslankaa, jonka vyöte ehti jo hukkua kassin pohjalle.
Karnaluksia vastapäätä olevasta Abakhan Fabricsista selvisin ulos vain yksi mohairkerä mukanani. Love garnin mohair päässee kimppaan muutaman yksinäisen kitten mohair keräni kanssa ja muuttunee huiviksi joskus syssymmällä, niin kuin täällä päin Suomea sanotaan.
Viimeinen lankakohteemme oli sadamarketin myymälä, jonka myyjätäti oli erityisen epäasiakaspalvelullinen. Ostin sieltä kuitenkin kolme vyyhteä liukuvärjättyä virolaista huivilangoiksi.

Matka oli kaikin puolin onnistunut. Kiitän erinomaista matkaseuraa, erinomaista säätä sekä erinomaista matkakohdetta. Tämä ei varmasti ollut viimeinen reissu. Seuraavalla kerralla varustaudun kuitenkin antihistamiinilla, jotta vältyn hengenahdistuskohtaukselta.

2007-06-28T19:14:00.000+03:00

Juhannuksesta
Juhannus oli ja meni. Huomasin taas, miten ihanaa on olla mökillä. Mökkimme taitaa olla maailman kaikkeuden ainoa paikka, jossa en stressaa. Siellä vierähtää päivä helposti kelloon katsomatta. Aika tavallaan pysähtyy. Säätkin olivat mahtavat joten nautiskelin ja neuloin pihakeinussa. Sanotaan, että siellä koti, missä sydän. Sanonta pitää kohdallani täysin paikkansa. Piilopirttimme Tarjanteen rannalla, Pyhävuoren juurella on ehdottomasti maailman paras paikka.

Mökkiä muistellessa sain idean virkatusta kynysmatosta. Kymmenen palaa on valmiina, 25 puuttuu. Lankana joskus yläasteikäisenä haalittua novitan heleniä (100% akryyliä) ja maailmankaikkeuden kamalinta lankaa, vesa- sukkalankaa. Näiden päälle viitsii astua vaikka kuraisilla saappailla.Vesan hankinta osoittaa, kuinka visuaalinen langanostaja olen. Olen ostanut langan värin takia. Kaamea jäykkyys ja karkeus ovat olleet toissijaisia. Olen huomannut muutenkin, että lankahankinnoissani tärkeintä on juuri langan väri ja ulkonäkö, pehmeys ja ylellisyys ovat toissijaisia (kineesteettisyys). Luulen, että suurin osa neulojista valitsee langan visuaalisista tai kinesteettisistä syistä. En ole toistaiseksi kuullut, että kukaan olisi ostanut lankaa sen neuloessa muodostuvan äänen perusteella.

Mm. täällä voi käydä testaamassa omaa suuntautuistaan. Itse sain tällaisen tuloksen:
Visuaalisuus 26
Auditiivisuus 18
Kinesteettisyys 16