Olympiatunnelmia

Noin viikon ajan olen päivittäin käynyt kirjoittamassa luonnosta ystäväni sukista. Jostain syystä en saa mieleistäni tekstiä aikaiseksi, joten jääkööt selittelyt tällä kertaa tavallista lyhyemmiksi. Kyseessä ovat kuitenkin Canada-sukkien pelkistetty versio ystävälle, joka oli lukioaikana Kanadassa vaihto-oppilaana. Jonossa ohje keikkui useita vuosia, kunnes viimein pääsi toteutukseen asti ja valmistuikin helmikuun keskeneräisenä.

Kaisan Canada -sukat
Malli: Canada (Knitting on the Road by Nancy Bush)
Lanka: Sandnesgarn Sisu musta 68g, valk. 12g, pun. 10g
Puikot: 2,5mm, kirjoneuleessa 2,75mm

Olympialaisten innoittamana päätin ottaa osaa Ravelympicseihin. Viime lauantaina aloitin Laminarian Colinetten Parisiennesta. Alkuinnostuksen jälkeen huivi on jäänyt hitautensa takia muiden töiden varjoon, mutta onneksi tässä on vielä reilu viikko määräaikaan jäljellä.

Reipas -setti

Pari viikkoa sitten vierailin ystäväni luona ja vein samalla syksyllä neulomani pienelle tytölle syksyllä neulomani porkkanapipon. Paukkupakkasviikolla myssy tuntui kovin ohuelta ja yhtäkkiä huomasinkin suunnittelevani paksumman myssyn tekemistä.

Olin jo syksyllä ihastunut virkatun Herne-pipon ohjeeseen ja lisäksi saanut jostain päähäni, että karkkiraitaveikka ja ruskearaitaveikka voisivat näyttää vinkeiltä yhdessä. Toissa viikonloppuna otinkin koukun käteen ja virkkasin pienelle tytölle vähän pakkasen kestävämmän myssyn.

En erityisemmin pidä tupsujen tekemisestä, mutta tämä pipo tuntui suorastaan vaativan päälaelleen keikkumaan tupsua. Siispä uhrauduin ja väkersin tupsun.

Reipas pipo

Ohje: Herne by Lilia Mankki
Lanka: Raitaveikka ruskea 40g ja karkki 51g
Koukku: 3mm, nauhoissa 3mm sukkapuikot

Koska lankaa jäi melko paljon yli, neuloin myssyn seuraksi vielä raidalliset tumput, jotka valitettavasti osoittautuivat aika nafteiksi. Pitkät varret saivat sentään kehuja. Näiden pikkuruisten neuleiden koon arvioiminen on minulle kyllä edelleen täysi mysteeri.

Reippaat tumput
Ohje: Osviittaa Novitan lapastaulukosta
Lanka: Raitaveikka ruskea 8g ja karkki 22g
Puikot: 3mm

Welsh Country Mittens

Sain viime viikolla kuulla, että veljeni tyttöystävällä on vain yhdet tumput. Omat sormeni palelivat paukkupakkasilla jopa kaksissa hanskoissa, joten huomasin ohimennen lupaavani neuloa hänelle toiset käsineet.
Lupaus oli vähällä aiheuttaa ensimmäisen sortumisen langanostolakkoni aikana. Kerä Novitan Luxus Alpacaa pääsi Itäkeskuksen Prismassa ja ostoskoriini asti, kunnes päätin vielä kerran tarkistaa hesan lankalaatikkoni.

Tarkistus kannatti. Hetken ajan pohdin jo säärystimiin varaamani ruskean maijan uhraamista tähän projektiin, kunnes yhden lankapussin alta paljastuivat harmaat Gjestalin Sildret. Olin ostanut yhdet kerät harmaata ja tummanharmaata Sildreä veljen joululahjasukkia ajatellen. Lanka, joiden kaveriksi Sildrejä aioin olikin hivenen paksumpaa kuin muistin, joten Sildret joutuivat laatikkoon odottelemaan, jos keksisin niistä joskus jotakin. Nyt löysin ne kuin tilauksesta.

Welsh Country Mittens

Ohje: Inspiroiduttu Nancy Bushin Welsh Country Stockings -sukista
Lanka: Gjestal Sildre harm. 26g ja t.harm. 39g
Puikot: 3mm

Harkitsin ensin neulovani paksuin raidoin raidoitetut tumput, mutta idea ei tuntunut aivan saajansa tyyliseltä. Sitten muistin Lotan ja Mirzun hienot Welsh Country Stockings -sukat joista sain hyvän idean tumppuihin. Neuloin siis pitkähköt ranneosat tavallisella harmaalla ja katsoin kirjoneulekuvion Ravelryn sukkaprojekteista, koska en omista tarvittavaa kirjaa. Kämmenosat puolestaan neuloin tummanharmaalla.

Olen oikein tyytyväinen tumppuihin. Niistä tuli mielestäni klassiset ja kirjoneulekuvio ranteen kohdalla näyttää kuin korulta. Lanka oli mukavaa neulottavaa rakenteensa ja värinsäkin puolesta. En ole pitkään aikaan neulonut mitään harmaata, koska se ei kuulu lempiväreihini, vaikka sopisikin hyvin perusväriksini ruskean rinnalle.

Vihreitä lahjoja

Tammikuussa neuloin kaksi vihreää huivia lahjaksi ja sain kaksi vihreää lahjaa. Viime syksynä veli "tilasi" tyttöystävälleen vihreän kolmiohuivin. Lupasin neuloa huivin joululahjaksi ja koska saaja oli joulun ajan muilla mailla vierahilla, sain mukavasti lisäaikaa tämän vuoden puolelle. Tammikuun alkupäivinä laitoin Kitten mohairit puikoille ja neuloin Adamas Shawlin ennätys ajassa, kahdessa päivässä!

Neulontanopeuteen vaikutti myönteisesti mukava lanka ja todella helppo ohje, eikä kotikotona saadusta täysihoidostakaan tietenkään ollut mitään haittaa:D Huivin mallineule oli helppo oppia ulkoa ja muutenkin mukava neuloa. Voisin kuvitella neulovani joskus toisenkin huivin tällä ohjeella.

Ohje: Adamas Shawl by Miriam L. Felton

Lanka: Sandnes Garn Kitten mohair 104g
Puikot: 5mm

Myös Lacy Baktus mammalle syntyi vihreästä mohairista. Tällä kertaa lankana oli jämäkerä Novitan Kid mohairia, joka tarkasta punnituksesta huolimatta loppui lähes kohtalokkain seurauksin kesken. Onneksi Ravelryssä huutelu auttoi ja sain Marjutilta tarvitsemani neljä grammaa lankaa huivin valmiiksi saattamiseen ajallaan, ja mamma sai yllätyssynttärilahjansa.

Ohje: Lace Baktus by Terhi Montonen

Lanka: Novita Kid mohair 28g
Puikot: 4,5mm

Huivin mukana postitin myös kirjaston poistomyynnistä löytämäni lasten kirjan, jonka oli kuvittanut Marja-Liisa Pitkäranta. Mamma keräilee hänen piirtämiään postikortteja ja myös muita kuvituksia.

Joululaulussakin sanotaan, että hän lahjat antaa ja lahjat saa. Näin kävi myös minulle, kun Mewril piristi päivääni myöhäisellä joululahjalla. Sain kerän Nalle aloeveraa nätin vihreänä ja kauniin rintaneulan. Vihreästä nallesta haaveilin jo vähän syksyllä, mutta onnistuin kuitenkin jättämään sen ostamisen väliin. Nyt saan joskus neuloa haaveilemani polvisukat vihreiden talvisaappaitteni kaveriksi.

Sain myös tuliaisia veljeni tyttöystävän joulumatkalta Australiasta. Teemaan sopivin, ja mieluisin tuliainen oli vihreä kaulakoru.

Helmikuu haltuun

Tammikuusta tuli hyvä neulekuukausi, kun sävelet olivat selvät jo kuun alusta sen suhteen, mitä haluan saada aikaiseksi. Helmikuussa ajattelin noudattaa samaa periaatetta ja tällä kertaa jopa kirjoittaa ylös, mitä toivoisin saavani tässä kuussa valmiiksi. Lähtökohtani tänä vuonna on neuloa vähintää 800 grammaa kuussa, niin että saavuttaisin vuoden lopussa 10 kilon kokonaistavoitteeni.
Toiveissani oli aloittaa kuukausi puhtaalta pöydältä, mutta viikonloppuna sainkin viettää aikaa tärkeiden seurassa, joten viime hetken neulominen jäi hyvästä syystä odotettua vähemmäksi. Ensitöikseni neulonkin valmiiksi veljen tyttöystävän tumput ja vasta sitten siirryn alkuperäisen suunnitelman mukaiseen neulomisjärjestykseen. Villeimmissä haaveissani olin toivonut saavani tammikuussa neulottua myös Little Birds -tumput, jotka ovat keikkuneet ravelryjononi kärjessä jo pari kuukautta. Tumput saattavat kuitenkin joutua odottamaan jopa maaliskuuhun ennen kuin pääsevät puikoille.

Helmikuun teemaksi valikoituivat vaivihkaa olympialaiset. Siksi kuukauden keskeneräinenkin on kämppisystävän Canada-sukat, joita jo aloittelin joululomalla. Huikea kymmenen sentin mittainen aloitus, menee kuitenkin purkuun ja otan uuden yrityksen 0,25mm suuremmilla puikoilla. Miten se onkin niin vaikea uskoa, että käsialani on tiukahko. Lisäksi jätän varren kierrereunan todennäköisesti tekemättä, koska se miellytä silmääni.
Toinen olympialaisiin liittyvä neule on iskän Hero Pullover, jonka ajattelin aloittaa kisaneuleeksi. Iskälle on pitänyt neuloa paita jo kohta kolme vuotta. Viime syksynä viimein ostin langat ja löysin sopivan ohjeen. Suunnittelin aloittavani paidan joululomalla, mutta inspistä ei löytynyt vielä silloin. Nyt tuntuu, että hetki olisi sopiva.


Helmikuun kolmas haave on neuloa äidille ensi jouluksi helmineuleinen Clapotis Novitan pätkävärjätystä Ainosta. Olen neulonut itselleni helmineulekaulahuivin samasta langasta ja mielestäni lanka näyttää harvinaisen siedettävältä helmineuleena. Tämän projektin toivon saavani alulle heti Kaisan sukkien jälkeen, koska jos iskän sankaripaita ei valmistu helmikuun loppuun mennessä saavutan Clapotiksen avulla langankulutukseni tavoite grammat myös helmikuussa, koska tammikuun jäljiltä helmikuun tavoitteesta puuttuu vain 434 grammaa.

Valkopalmikkotumput

Sain viime syksynä mammalta vyyhdin Virtain 2-säikeistä villalankaa, jonka hän puolestaan oli saanut tuttavaltaan. Heti oli selvää, että langasta syntyisi tumput. Ensin suunnittelin yksinkertaisia huovutettuja tumppuja, mutta lopulta päädyin käyttämään käsineiden pohjana Karismalapasten ohjetta.

Valkopalmikkotumput
Ohje: Iida Glumoffin Karismalapaset tuplana ja omin muokkauksin
Lanka: Virtain villa 2-säikeinen villalanka 84g
Puikot: Päällitumppu 3,75mm, sisätumppu 3,5mm

Olen ennenkin huomannut, että valmiiden tumppuohjeiden käyttäminen ei kohdallani tuota kovinkaan hyviä tuloksia. Tämä tuli todistettua myös Karismalapasten kohdalla. Ensisijainen syy on varmasti isohko käteni ja toinen se, että pidän todella istuvista hanskoista. Joten säätämiseksihän tämäkin projekti meni ja siksi näiden neulominen tuntui vähän pakkopullalta.

Tälläkin kertaa jouduin vaihtamaan puikkokokoa kahdesti päätyen lopulta 3,75mm puikkoihin. Lisäksi neuloin toisen käsineen kokonaan kahteen kertaan ja vielä muokkasin tumppujen kärjet pidemmiksi kolmesti. Kämmenpuolen nurjaneulos ei miellyttänyt silmääni, joten vaihdoin sen sileäksi neuleeksi. Samoin neuloin peukalot sileänä oikeana sileän nurjan sijaan.

Koska lanka oli todella riittoisaa ja viime päivien kovat pakkaset nipistelivät epämiellyttävästi sormenpäitäni päätin tehdä tumpuista kaksinkertaiset.

Päällilapasten valmistuttua poimin varresta 3,5mm puikoilla 36s eli neljä silmukkaa vähemmän kuin päällilapasissa. Tumpuista tuli kaksinkertaisina todella paksut ja lämpöisen oloiset. Nyt pitäisi sormien pysyä lämpiminä. Taidankin lähteä tästä heti testaamaan.

Neulevuoden avaus 2010

Neuleunian päivittäminen on taas jäänyt paitsioon. Syynä ei ole esiteltävien asioiden puute vaan runsaus. Tammikuu on perinteisesti ollut tuottoisa neulekuukausi, eikä tämäkään vuosi ole tehnyt poikkeusta. Puikot ovat suihkineet ahkerasti ja valmista on syntynyt.


Suurin innoittajani on ehdottomasti ollut pieni muistikirjani, jonka otin käyttöön jo viime vuoden puolella. Pidän erilaisten luetteloiden ja taulukoiden pitämisestä. Valmiiden töiden ja langankulutuksen kirjaaminen muistikirjaani on sekä hauskaa että hyödyllistä. Kirjanpidon avulla pystyn kätevästi seuraamaan kuukausittaista langankulutustani ja se myös motivoi saamaan keskeneräiset työt valmiiksi.


Vuoden alussa niitä keskeneräisiä töitä oli kaksitoista. Siitä sainkin idean tämän vuoden henkolökohtaiseen neulehaasteeseeni. Joka kuukausi olisi tarkoitus neuloa yksi keskeneräinen valmiiksi. Muuten saan aloittaa uusia töitä Ravelryn jonostani, tietenkin niin, että teen edelliset ensin valmiiksi. Tarkoitus olisi, että vuoden lopussa olisi keskeneräisten töiden suhteen kerrankin nolla-tilanne.

Olkoon tämä virallinen blogivuoteni avaus. Niistä valmistuneista töistä yritän kirjoitella vähitellen, koska yhdeksästä työstä syntyisi jo aikamoinen maratonpostaus. Uteliaimmat voivat tietenkin käydä kurkkimassa etukäteen Ravelryssa:)

PS. Olisin iloinen, jos joku osaisi kertoa, mitä pitäisi tehdä, että blogilista ei joka kerta päivitettyäni väittäisi blogiani luetuksi.