sunnuntaina, lokakuuta 22, 2006

Lahjoja

Viime postauksessa lupailemani parempi kuvausaika ei ehtinyt ilmaantua ennen lahjomisajankohtaa. Eiköhän huivin tunnista tästäkin kuvasta shetland triangeliksi (Wrap Style). Lankana on petrooli värinen wool. Etsin oikeaa sävyä muidenkin kehräämöjen värikartoista, koska hieman ohuempi lanka olisi varmasti sopinut malliin paremmin. Woolin sävy osui kuitenkin lähimmäksi kämppikseni lempiväriä. Myönnettäköön, että tarjoustalon tarjoushinnallakin oli osuutta asiaan.Kun maanantaina valmistui myös Onnenlehti, jota ei laiskuuden vuoksi ole vielä pingotettu, eikä siksi kuvattukaan, olen kärsinyt koko viikon akuutista bussineulevajeesta. 25 minuutin bussimatka on tuntunut vähintäänkin kaksinkertaiselta. En viitsinyt näin joulun lähestyessä aloittaa itselle mitään uutta, ja kun joulupukin listaltakaan ei tuntunut löytyvän mitään bussineuleeksi kelpaava, jäi kohtalokseni istua toimettomana. Koska en halua tuhlata hyvää neulomisaikaa 50 min/päivä enää ensi viikolla, päädyin aamusella tutkimaan lankavarastojani inspiraation löytämiseksi. Siellähän se mokoma oli koko ajan piileskellytkin.

Olin jo aivan tyystin unohtanut kaverini ponchon, jota varten varatut langat ostin jo maaliskuussa Tallinnasta. Muutaman project spectrumin hengessä tehdyn yrityksen jälkeen olin tyrkännyt kerät laatikkoon odottamaan uutta inspiraatiota. Nyt se löytyi.

tiistaina, lokakuuta 17, 2006

Iloisia lankayllätyksiä

Oma ei- salainen neuleystäväni pääsi yllättämään. Tallinnan tuliaisia riitti minullekin kolmen, herkullisen, vihreän alpakkakerän muodossa. Valitettavasti tontun tehtävät kuitenkin kutsuvat, joten en viitsi aloittaa uutta työtä ihan vielä, vaikka langat kovasti houkuttaisivatkin. Onkin varmaa, että nämä ihanuudet pääsevät puikoille heti sopivan hetken tullen.
Toinen lankayllätys liittyy tähän kuvaan. Toinen kämppiksistäni viettää 20- vuotis syntymäpäiväänsä torstaina. Teimme toisen kämppikseni kanssa diilin: Maksamme langat puoliksi ja minä neulon huivin. Kuvasta näkyy, kuinka tarkasti kerä loppui, kun huivikin loppui. Minulla ei ole koskaan ennen käynyt näin hyvää tuuria langanriittoisuuden kanssa. Jäipä minulle vielä vaivan palkaksi yksi kerä, jonka olin varannut mahdollisia hapsuja varten. Se kerä päätynee muodonmuutoksen jälkeen pukinkonttiin ja sieltä tulevan huivinomistajan päätä lämmittämään. Huivista lisää sitten, kun minulla on mahdollisuus kuvata hieman paremmassa valossa:)

sunnuntaina, lokakuuta 15, 2006

Kambja ja Lobodka
Malli: jotain omaa ja jotain lainattua
Lanka: kirpputorilta löytyneitä turhan kirkkaita villasekoitteita
Puikot: ruusupuiset kolmepuoloset

Vihdoin jotain valmistakin.Syksyinen ilma puskee seiniän läpi huoneeseeni. Kädet ovatkin kaivanneet pikaista lämmikettä, koska vilu kulkee käsistä muuhun vartaloon. Onnenlehti sai siirtyä tylysti syrjään.

Samalla ajattelin aktivoida kirjoneuleminänä. Vilu lähtee usein liikkeelle ranteista, joten paksumpi lankakerros ranteissa tuntui toimivalta ratkaisulta. Vaihtelun vuoksi päädyin käyttämään ranneosuuksissa erilaisia kirjoneulemalleja. Sekä Kambja että Lobodka löytyvät Kirikindad ykkösestä.

Kämmenosuudesta halusin joustavan. Pidän kovasti Kristelin Lyyra- sukkien joustimesta. Nappasin ohjeen Ullasta ja apinoin. Se lienee sallittua.

Yläreunat huolittelin vielä Picot edge- reunuksella. Suomenkielinen nimi liittyy jotenkin hiiriin, mutta en nyt juuri muista sitä:)

Monet ylistävät bambupuikkojaan. Tämä pikkuprojekti vahvisti mieltymystäni ruusupuisiin puikkoihin. Jos en olisi köyhä opiskelija, vaihtaisin kaikki sukkapuikkoni ruusupuisiksi, sillä niiden jäykkyys ja luisto sopivat käsialalleni muita puikkoja paremmin.