Kulmiopeitto

Se on valmis! Päällimmäisenä tunnelmana on ihmetys ja pieni ylpeys. Olinpas kerrankin kärsivällinen ja sain osista kootun peiton valmiiksi.Koko: n.122cmx90cm(9x11 kulmiota)
Malli: Alkuperäisidea Erika Knightin Koukussa virkkaukseen -teoksesta (Essential Crochet). Idea kuitenkin muotoutui omannäköiseksi kiinteiden silmukoiden avulla. Alkuperäisohjeessa on käytetty vain pylväitä.
Lanka: Puuvillaa. Sekalaisia ja tunnistamattomia kirppalöytöjä, Novitan Tennessee, Novitan Alabama, Idena Cotton lux, Gjestal Baby Bomull(kaksinkert.), Pirta Merssi, Novitan Virkkauslanka(Kaksinkert.), Esiton Virkkauslanka, Gjestal Flox, Novita Mini (keltainen), SandnesGarn Mandarin petit(ruskea). Paino yht. 916g, josta 162g kulmioden yhdistämislankaa Mandarin petitiä
Koukku: 3mmTorkkueiton virkkausprojekti jakaantui kolmeen päävaiheeseen. Ensimmäinen vaihe oli sinisten ja sinivalkoisten keskustilkkujen virkkaus. Nämä tilkut virkkasin jo viime keväänä Project Spectrumin sinivalkoisen kauden aikana. Innostus lopahti ja tilkut hautautuivat reiluksi puoleksi vuodeksi kassinpohjalle odottamaan kohtaloaan.

Toinen vaihe sijoittui joululomaan. Siivousta tehdessäni tilkkukassi osui silmiini ja sain päähäni ottaa tilkut uudestaan käsittelyyn. Tein erilaisia sommitelmia tilkkujen mahdollisesta loppusijoituksesta. Aluksi vahvoilla oli torkkupeiton sijasta lattiatyyny. Päädyin kuitenkin peittoon. Siniset ja sinvalkoiset kuusikulmiot tuntuivat liian sinisiltä, vaikken peittoa aluksi itselleni aikonutkaan. Niinpä kaivoin varastoistani sekalaisia vihreitä puuvillalankoja. Sitten vielä vähän keltaista ja ruskeaakin. Joululoma loppui ja innostuin yhdistelemään tilkkuja luennoilla.

Kolmas vaihe alkoi noin viikko sitten, kun helmikuun loppu alkoi kolkutella ovella. Yhdistin viimeisen kaitaleen ja virkkasin kerroksen pylväitä ja kiinteitä silmukoita peiton reunan huolitteluksi. Aloitin langanpäättelyurakan. Suurimman osan langanpäistä olin onneksi päätellyt jo virkatessani. Ruskeita langanpäitä oli kuitenkin jäljellä ihan kiitettävästi. Viikon ajan, joka päivä kymmenkunta, joskus enemmänkin, pääteltyä langanpäätä ja peitto valmistui ennen kuin helmikuu vaihtuu maaliskuuksi. Olen iloinen ja ylpeä.Sinisyytensä takia en aluksi ajatellut pitää peittoa itselläni. Projektin edetessä kolmanteen vaiheeseen pyörsin päätökseni ja päädyin pitämään sen ihan itse. Oman soluhuoneeni sisustukseen se ei sovi. Minun onkin myönnettävä, että peitosta tuli vähän sellainen "sitten jos mulla on joskus lapsia"-peitto. Solukämppämme yhteiseen tilaan peitto sopisi enemmän kuin hyvin. En vain taida raaskia säilyttää sitä siellä, koska en käytä tilaa kovinkaan usein.

Serkun seeprainen Clapotis

Se on valmis! Huivi meinasi hautua muutamaankin otteeseen muiden töiden alle. Projektin alku oli nopea ja innostava. Puolivälin jälkeen into lopahti, kun huivi alkoi olla jo liian pitkä ja painava bussineuleeksi.Malli: Clapotis by Kate Gilbert (pidempi ja kapeampi tosin)
Lanka: Novita Wool 100g ja Wool Neliraita 96g
Puikot: 3,5mm

Minulla oli selkeä visio huivin värityksestä. Projektin alkumetreillä aloin epäillä alkumielikuvaani, mutta jatkoin kuienkin sitkeästi. Kannatti. Olen tyytyväinen väritykseen, joka sopii serkulleni hyvin. Toisin kuin itselleni, kuten kuvista ehkä huomaa. Neuloin huivin joululahjabaskerin seuraksi, joka sekin edelleen odottaa antamistaan. Minulle ja serkulleni on muodostunut perinteeksi antaa joululahjat vasta paljon joulun jälkeen. Setti kaipaakin selkeästi vielä tumppuja.

Virkattua

Täällä on valmistunut pieniä virkattuja töitä. Eilen päätin vihdoin kokeilla japanilaisen kirjan virkkausohjeita ja virkkasin tällaisen Paavo-Nalleksi (n-kirjain on tarkoituksella iso vrt. Paavo-Ville) ristityn karhunpojan. Malli: Japanilaisesta amigurumi-kirjasta

Lanka: Novita Palma 32g ja Novita Panda Palma 36g
Koukku: 3,5mm

Ohje oli yllättävän selkeä ja joutuisa. Jalkojen ja käsien virkkaaminen tosin oli työlästä ja hermoja raastavaa pienen silmukkamäärän ja epämääräisen langan takia. Silmukoita oli vaikea laskea, kun niitä ei karvan joukosta erottanut.Äitini kerää nalleja, joten Paavo-Nalle pääsi heti tutustumaan kaukaisiin sukulaisiinsa.

Kaunis kuvaussää innoitti virkkaamaan kaksi keskeneräistä päähinettä valmiiksi. Äiti sai viimein korvaläppäpipon itse neulomansa kaulahuivin kaveriksi. Tumput jäivät vielä tilaukseen. Malli: Omasta päästä kirjovirkaten

Lanka: Novita Aino harmaa 54g ja kirjava 36g
Koukku: 6mm

Itsellini virkkasin vielä Nuuskamuikkusmais- ja yömyssymäisen löysän version Nubby Brim Clocheesta. Uuden etukäteissynttärilahjaksi iskältä saamani villakangastakin kanssa olo on aika tätykkä. Tykkään. Karvahuivi kuvausrekvisiittaa äidin kätköistä. Malli: Nubby Brim Cloche

Lanka: Novita Mambo 100g
Koukku: 7mm

Viimeistelijän paluu

Olen jo pitkään kärsinyt viimeistelyhuvittamattomuudesta. Psyykkauksen jälkeen tartuin keskiviikkona vihdoin neulaan ja saksiin ja viimeistelin vuoden vaihteessa neulomani päähineen ja tumput. Myös syksystä asti paria kerrosta vaille valmiina ollut Kellokukka päätyi viimeinkin pingotukseen. Keskeneräisten tilanne näyttää pitkästä aikaa valoisammalta.Malli: Mielityn Kellokukka
Lanka: Wetterhoff Sivilla 100g
Puikot: 4mm

Tästä tuli ihana! Saan taas toistaa itseäni ja ihmetellä, miksen saa aikaiseksi viimeistellä neuleita heti, vaan vasta neljän kuukauden jälkeen. Ohje oli selkeä, siitä hidasteluni ei todellakaan johtunut. Pidän langan värin ja huivin kuvion muodostamasta kokonaisuudesta.Suurin osa kolmiohuiveistani on kaulahuivikäytössä. Tämä jäi kuitenkin vanhaan huoneeseeni, vanhempieni luokse odottamaan pikkuveljen ylioppilasjuhlia. Huomenna menen äidin kanssa katsomaan Lahteen kankaita vaatteisiin. Opiskelukiireiden takia en uskalla jättää ompelu-urakkaa aivan viime tippaan, vaan haluaisin tehdä pikku hiljaa.

Vuoden eka settiViime vuoden viimeisenä päivänä aloitettu Urchin ja tämän vuoden ensimmäisenä aloitetut kirjotumput odottelivat päättelemistä puolitoista kuukautta. Tarttis varmaan tehrä jotain. "Vuoden eka setti" -työnimellä kulkeneet asusteet eivät nimestään huolimatta saaneet olla tämän vuoden ensimmäiset valmistuneet neuleet. Kahden päivän käyttökokemusen perusteella olen tyytyväinen lopputuloksiin, hidasteluuni sen sijaan en.Malli: Urchin Knittystä
Lanka: Schachenmayr Nomotta Two in one, Novita Teddyä muutama gramma runavirkkaukseen
Puikot: 6mm

Malli: Kirjotumput omasta päästä
Lanka: Scachenmayr Nomotta Two in one rusk., Novita florica kolminkertaisena vihr. ja kelt., Riihivillan kasvivärjätty kaksinkertaisena orans., Novita Isoveli itse elintarvikeväreillä värjätty sin.
Puikot: 4,5mm

Tykkään setin värimaailmasta todella paljon. Jopa vihertävä sininen miellyttää värisilmääni kovasti, vaikken mikään sinisen ystävä olekaan. Tosin viime aikoina olen huolestuttavasti ihastellut useitakin vihreän, harmaan ja sinisen välimaastoon sijoittuvia värejä. Two in one on itsessään upean väristä. Ruskealle pohjalle on kuin hillitysti maalattu eri värejä.

Pidän Urchin -ohjeesta todella paljon. Virkkasin tähänkin päähineeseen vielä muutaman kerroksen kiinteitä silmukoita tukevoittamaan ja antamaan neuleelle ryhtiä. Viimeisenä on vielä kerros rapuvirkkausta ulkonäön antajana. Pisteen i:n päälle tekee virkattu kukkanen. Toivottavasti, et Mielitty pahastu, sillä tajusin vasta, että kukan keskusta muistuttaa kovasti riemupyöriäsi.

Tällä hetkellä neulonta-ajasta kilpailevat serkun Clapotis ja Tangeled Yoke Gardigan. Menetin hermoni neljä kuukautta koskemattomana maanneeseen Bergenin talot -takkiin ja purin neuleen viime viikon keskiviikkona. Tiheys täsmäsi TYC:in kanssa, joten langat hyppäsivät uudestaan puikoille. Hihat on kohta valmiit ja vartalo-osastakin resori. Sininen tämäkin, pelottavaa. Olen yrittänyt kuvata tätä väriä täydellisesti onnistumatta.

Mamma on minulla par´aikaa kylässä ja kun esittelin neuletta hänellä, kertoi hän, että lapsuudessani pyysin häntä tekemään neuleita itselleni murretusta sinisestä, eivätkä muut siniset tulleet kysymykseen:D Taitaa olla siis peruja lapsuudesta ihastukseni juuri tähän tiettyyn sinisen sävyyn. Ravelryn Rauma Finullgarnin lankakuvana olevassa kuvassa sävy on kohtalaisen oikein.

Jos olisin ja tunnelmointia

Minusta on mukava pohtia hassuja ja turhanpäiväisiäkin asioita, joten en voinut olla matkimatta Mielittyä. Jos olisin siis:

...puu, olisin saarni
...kukka, olisin ojakellukka
...juoma, olisin lämmin iltamaito
...eläin, olisin joutsen, linnuthan on eläimiä;D
...ääni, olisin tänään Ikävöi ihminen
...väri, ruusuoliivi
...vaate, liian iso, värikäs villapaita
...hedelmä, olisin kiiwi
...ruoka, lanttulaatikko
...mauste, olisin sitruunapippuri
...lelu, olisin itse piirretty paperinukke

Tästä äänestä innostuin niin kovin, että tahdon linkittää tähän muutaman ikisuosikkini. Listaan kuuluvat ehdottomasti myös Teleksin Päivät kuin haaveet ja Siniharmaasilmäinen, Juha Tapion Syksy sekä Ohikiitävää albumi.
-Amélien elokuvamusiikki
-Rajaton Butterfly
-Pettävällä jäällä Juha Tapion esittämänä
-Memory
-Myrskyluodon Maija
-Tuulen värit

Musiikki makuni on varmaan monenmielestä tosi tylsä. Pidän melodisesta, mutta voimakkaasta musiikista. Kansanmusiikkimaisuus vetoaa yleensä aina. Sanoitukset merkitsevät useasti enemmän kuin itse musiikki, ehkä siksi suosikkiartistini ovat melkein kaikki suomalaisia. Rakastan tätä kieltä ja ihailen suunnattomasti ihmisiä, jotka osaavat käyttää sitä luovasti. Näiden piirteiden ohella olen huomannut, että surulliset tarinat lauluissa koskettavat. Synkistelymusiikista en kuitenkaan pidä, vaan surunkin takaa pitää paistaa toivo.

Eilen kävin humputtelemassa Tampereella. Tein heräteostoksia ja tapasin mukavan ihmisen. Kivaa oli:)