Valmistautumista tulevaan
(Tiunulta pääsy kielletty;D)

1. Puolen tunnin mittainen, tahaton kippailuhetki Tampereella. Lauantaina, työpäivän jälkeen otimme pikkuveli kakkosen kanssa suunnaksi Tampereen, josta siirryimme pikkuveli ykkösen kyyditseminä Jukolan viestin kautta Monoskylän metsiin.
2. Erään haaveen toteutuminen. Joku saattaa muistaa, että listasin erään asian vuoden vaihteessa tämän vuoden tavoitteisiin. Asiasta on tulossa totta ja Uppsala kutsuu elokuun lopussa. Virittäydyin teemaan tilaamalla Kulkurin iltatähti -vyyhdin Ilulta. Väri ja nimi ovat just eikä melkein teemaan sopivat.
3. Häät Suomenlinnassa. Toinen läheisimmistä opiskeluystävistäni menee heinäkuun alussa naimisiin. Hääkutsun saavuttua toukukuun puolessa välissä alkoi mielessä vilkkua Babeten kuvat. Babette on saatava. Varustuksena paksua pirkkalankaa, bambuinen nelosen koukku, kuppi kaakao-cappuccinoa ja nenäliina. Mukin epäesteettisyys johtuu mamman kesätalon rajallisesta mukikapasiteetista. Kotioloissa suosin Teemaa. Tilkkujen virkkaus aloitettu iltamyöhällä 7.6.
Tilkkutilanne la 14.6. jälkeen
Tilkkutilanne su 15.6 jälkeen

Viimeisenkin kuvan jälkeen on tapahtunut kehitystä: nyt on kaikki tilkut valmiina ja suurin osa jopa ommeltu kiinni toisiinsa. Loppusuoralla ollaan siis. Juhannuksen tavoitteena on töiden teon ohella saada kaikki tilkut kiinni toisiinsa, jotta pääsen reunavirkkauksen kimppuun. Yritän saada tämän mahdollisimman nopeasti valmiiksi, jotta minulla olisi tilaa muullekin elämälle kuin kassatäteilylle ja babeten virkkaukselle.

Juhlakansaa

Veljen lakkiaiset ovat takana. Suurkiitokset seuraneideille, hulluksi tuleminen olisi muutoin ollut enemmän kuin lähellä. Vaatteetkin valmistuivat hyvissä ajoin, noh totuuden nimessä on mainittava, että viimeiset langanpäät tuli pääteltyä vasta perjantain ja lauantain välisenä yönä, ennen aamua kuitenkin. Veli näytti oikein komealta mustassa puvussaan. Mieleni teki laittaa tähän kuva päivänsankarista, mutta en viitsi, kun en ole lupaa kysynyt.

Itselleni ompelin paksuhkosta pellavasta olkaimettoman, kellohelmaisen mekon. Täydellisen värinen kangas löytyi aivan sattumalta kolmisen viikkoa ennen juhlia, vaikka olin jo melkein lakannut etsimästä sitä täydellistä.Ajan puutteen, oikeammin liian myöhäisen aloittamisen takia, en olisi saanut suunnittelemaani boleroa valmiiksi, joten päädyin kietoutumaan jo tammikuussa valmistuneeseen kellokukkaan. Väri sopi yllättävän hyvin yhteen mekkokankaan kanssa.Äidille valmistui toivottu kotelomekko. Käytin tosin tekijän vapauksia ja valitsin hieman perinteistä nuoreekkaamman mallin. Olkapäiden ja käsivarsien peitoksi neuloin Novitan boleron, jonka reunavirkkaukset jätin yhdentoista aikaan yöllä suosiolla alkuperäistä kapeammiksi. Onneksi bolero toimi niinkin, sillä ranne ja väsymystila ei olisi sallinut ainoankaan lisäkerroksen virkkaamista.

Eräs blogi-ihminen pääsi ylioppilaaksi veljeni luokalta. Koska rakastan ihmisten yllättämistä, ompelin ylioppilaalle laukun, jonne kätkin mukin ja neljä lankakerää.Koska tiesin saajan olevan kierrätyshenkinen, halusin käyttää jo olemassa olevia ja kierrätysmateriaaleja. Alaosan kukkakangas löytyi paikalliselta kirpparilta pienen pöytäliinan muodossa ja suorastaan huusi olevansa aivan tulevan saajansa näköinen, ainakin minusta:) Muut kankaat ja sisätaskun vetoketju löytyivät omista varastoista.
Vetoketjullisen sisätaskun lisäksi laukussa on molemmin puolin taskut. Jonne voi laittaa vaikka juna-aikataulun tai jotain muuta, joka pitää saada nopeasti käsille.