Sukkia ja huiveja

Toisten fufoilu innoitti minuakin saattamaan muutaman keskeneräisen tekeleen valmiiksi asti. Ensin söderat, joista tosin edelleen puuttuu satiininauhat. Kassatäteily on vienyt kaiken aikani, joten en ole vielä saanut raahauduttua Kouvolaan tai Lahteen nauhaa hakemaan.Malli:Söderat
Lanka:Novita kotiväki
Puikot:2,5mm
Sukkien viimeistely vaiheessa paljastui ikävä yllätys. Novitan värinkestovaatimukset eivä viisi vuotta sitten ilmeisesti olleet kovinkaan korkeatasoiset, sillä sukista lähti kastellessa paljon sinistä väriä. Valitettavasti kaikki väri ei valanut veden mukana viemäriin, vaan sukkien terät värjäytyivät ilkeästi. Pesen varmaan sukat vielä pesukoneessa, jos suttu vaikka huuhtoutuisi sillä keinoin pois.Söderoiden jälkeen tartuin kauan hapsuja odotelleeseen simpukkahuiviin. Huivi ei valmistunut kirjan lupausten mukaan yhdessä illassa, kahdessa kyllä. Hukkasi vain vajaan lankakerän jonnekin ja löysin vasta toissa päivänä, siksi huivi sai odottaa hapsujaan niin kauan.

Virkkasin huivin Mandarin petitistä, joka on huomattavasti ohjeen lankaa ohuempaa. Huivista tulikin melko pikkuruisen kokoinen. Totuttelen siihen kauluhuivina vielä pari päivää, ja jos se edelleen tuntuu aivan liian pineltä lahjoitan sen juhannuksena 11-vuotiaalle serkkutytölle, jolle se on ehkä sopivamman kokoinen. Liian pieni tai ei huivi on kuitenkin ensimmäinen project spectrum- työni kesä- heinäkuun väreissä.Huivista on toistaiseksi vain lähikuva, koska kaikki ottamani kuvat, joissa huivi näkyi näyttävät enemmän tai vähemmän epäilyttäviltä. Yritän saada serkun poseeraaman juhannuksena.
Malli: Simpukka- huivi Happy Hookerista
Lanka: Mandarin petit
Koukku: 3mm

Project spectrumilla jatketaan. Joululahjaksi saamani step- kerää säästelin tarkoituksella kesäkuulle, koska värit sopivat niin hyvin spectrumiin. Eihän harmaa suoranaisesti metalliväri ole, mutta jotenkin assosioin sen kuitenkin teräkseen ja hopeaan. Onhan väri oikeastaan sama, jos siitä otetaan metallin kiilto ja materiaalintuntu pois.Neuloin sukat jälleen varpaista ylöspäin. Olen erityisen mieltynyt tähän tekniikkaan, koska langan riittoisuutta on helppo tarkkailla ja varren pituutta säädellä huvittamisen mukaan, niin tein nytkin. Aluksi olin ajatellut neuloa niin pitkälle kuin lankaa riittää. Lanka ei kuitenkaan olisi riittänyt polvisukkiin asti, vaan se olisi loppunut typerästi keskellä pohjetta. Siksi päädyin päättelemään sukat jo nilkkasukkavaiheessa.

Mallineuleena on perinteinen feather and fun. Pidän feather and fun- mallineuleesta kovasti, varsinkin raitojen kanssa. Harkitsin ensin neulovani perussuka sileää neuletta, mutta lanka paljasti rumimman puolensa, kun siinä alkoi ilmetä ruskeita läikkiä. Sukkainsinöörin älynväläys ei ollut eikä ole edelleenkään mieleeni, joten päädyin mallineuleeseen, johon täplät hieman hukkuvat.

Viime päivinä olen myös kaivanut äidin äitienpäivälahjan uudestaan aktiiviseen käsittelyn. Tulossa Midwest moonlight vaaleanvihreästä novitan bambusta. Kaksi kerää olen kohta neulonut. Vielä kun löytäisin kolmannen jostain, saisin huivin valmiiksi. Äiti sitä jo vähän kyselikin.Eilen illalla, kun yritin päivittää, mutta blogger ei tahtonut päästää minua sisään, aloitin paremman tekemisen puutteessa(ai, mitkä mökin verhot ja siivoaminen)uuden pitsihuivin. Luulen, että siitä tulee oikein kiva:)