Tapojeni mukaan olen viime aikoina neulonut vuoroin sitä, tätä, ja tota. Keskeneräisten määrä on paisunut valtaisaksi, eikä viimeistelykeijuakaan ole näillä nurkilla juuri näkynyt. Tänään lopulta ryhdistäydyin, ja valokuvasin Midwest moonlight- huivin, sekä neuloin loppuun, päättelin ja laitoin pingotukseen kasari- Kirin.
MM tuli loppuun neulotuksi heinäkuun alkupäivinä, jonka jälkeen se lojui noin viikon odottamassa pingotusihmettä. Sitten se kaiken kiireen keskellä unohtui pingotukseen noin puoleksitoista viikoksi. Eilen lopulta päättelin langanpäät ja tänään kuvasin.
Onnekseni sain houkuteltua huivin saajan mallikseni.Malli: Midwest Moonlight Scarf stylestä
Lanka: Novita bambu, vaaleanvihreä reilu kaksi kerää
Puikot: Muistaakseni 5,5mm
Novitan bambu tuli kokeiltua, ja se osoittautui oikein mukavaksi langaksi. Pitsineuleesta tuli ilmava, mutta kuitenkin ryhdikäs. Suunnittelenkin jo pientä bambunmetsästysmatkaa Korialle kera henkilökunta-alennuksen. Malli itsessään on todella simppeli ja ehkä jopa hieman pitkästyttävä, Tv-neuleeksi siis oikein sopiva. Neulomisvaiheessa mallin ulkonäkö kuitenkin epäilytti minua kovasti, se tuntui jotenkin suttuiselta, arkiselta. Pingotus teki onneksi ihmeitä, ja voisin ehkä harkita tekeväni toisenkin MM:n.
Kiri puolestaan. Noh, lankainventaarioni houkutti minut tuhoamaan karmivanvärisen kasarimohairin pois nurkista. Katselin mohairmetsän mohairista tehtyjä huiveja samalla viikolla ja aloin kokea pakottavaa tarvetta neuloa prima mohairista Kiri.
Lankaa en omistanut kuin kaksi kerää, ja kuten arvata saattoi lanka otti ja loppui neljä kerrosta liian aikaisin. Hätäratkaisuna, koska prima mohairin purkaminen on oikeasti lähes mahdotonta ja koska halusin todella päästä langasta kokonaan eroon, päädyin neulomaan viimeiset kerrokset tummanruskealla Kitten mohairilla.
Yhdistelmä toimii yllättävän hyvin ja vähän jo suunnittelin neulovani huivin seuraksi pipon ja tumput samansävyisistä langoista, joita minulta löytyy ainakin nallen ja seiskaveikan muodossa. Ajatus saattaa vielä muuttua, sillä en ole aivan varma huivin saajasta. Karmaisevasta väristä huolimatta saajaehdokkaita on enemmän kuin tarpeeksi, mamma vai joku kolmesta ystävästä. Se on kuitenkin varmaa, että tähän talouteen se ei värinsä takia missään nimissä jää.
Kuvassa huivi odottaa vielä pingotukseen pääsyä. Ehkä jo huomenissa voin esitellä huivin koko sähkönsinisessä loistossaan.Ps. Lisäsin vironvillojen kuvat edelliseen kirjoitukseen.
3 kommenttia:
Hellou! Onko samettilankaetsinnät tuottaneet tulosta? Jees pliis, kyllä mä oisin edelleen niistä kiinnostunut, mutta ei toki tartte ruveta kesäänsä pilaamaan niitä hakiessa. Ja edelleen esitän vastakysymyksen: minkäväristä mä etsisin sitten vastalahjaksi?
Niin ja hihatinsysteemi on hauska ja hyvän värinen - näyttäisi sopivan tosi hyvin saajalleen.
Juu, löytyivät ja ehkä hukkuivat uudelleen, mutta löytyvät kyllä äkkiä, koska en vain tarkalleen muista, mihin lankalaatikkoon ne laitoin. Etsin ne vaikka huomenna käsiini.
Vastavaihdokkina voisin huolia jotain tummanruskeaan, ja oliiviin/ompunvihreään mätsäävää (ehkä jotain hiekkaan/kaurapuuroon vivahtavaa, koska sellaista ei löydy omista varastoista, mutta jos sulla ei ole, niin sitten mikä tahansa oletettavasti mätsäävä käy)lankaa, jota vois neuloa kimppaan Kitten mohairin kanssa (eli samaa paksuusluokkaa).
Beautiful knitting!
Lähetä kommentti