Joulupukki, joulupukki ja jos saisin mitä vaan

Koska tänään on ensimmäinen adventti ja joululoman alkuun on enää 16 päivää ja jouluunkin 24, ajattelin kirjoittaa joulupukille. Havahduin viime viikolla siihen tosiasiaan, ettei minulla tänä jouluna ole joululahjatoiveita lainkaan. Sitten kävelin koulusta kotiin ja näin erään kenkäkaupan ikkunassa täydelliset kengät. Päätin sekunnin murto-osassa, mihin veronpalautukseni tulen sijoittamaan. Tänään pikkuveljeni kaveri alkoi kaupitella digijärkkäriään. Houkuttaa kovasti sekin, enkä olekaan enää varma siitä sijoituskohteesta.

Siksipä ajattelin listata asioita, jotka tahtoisin, jos saisin mitä vaan.

1. Ah, täydelliset kengät. Mun sanat ei vaan riitä. En ole korko-ihmisiä jo ihan siitä syystä, että kävelen todella kovaa, ja korkokengät jalassa kiitäminen on sekä vaikeampaa että näyttää vähemmän asialliselta. Olen jo pitkään haaveillut saappaista ja olen haaveillut punaisista kengistä. Näissä yhdistyvät molemmat. Toiveissa on, että näitä olisi nahkapaikassa, koska silloin budjettini saattaisi sallia näiden hankkimisen.

2. Jos edellä mainitut olivat täydelliset kengät, niin tämä on täydellinen käsilaukku. Jos siis olet hiljattain voittanut lotossa ja tahdot tehdä tämän tytön onnelliseksi, osta tämä käsilaukku. Siis minulle, älä itsellesi, sillä siitä seuraa vain vihreyttä.

3. Se järkkäri. Nyt olisi tarjolla Nikon D60 ja hintatarjous 400e. Jos jollain on kokemuksia tai muita arviota kaupan kannattavuudesta, ne otetaan ilolla vastaan. Joululomalla tuota olisi kuitenkin tarkoitus päästä testailemaan.

4. Colinetten Jitterbugia Vincent´s Appronina ja ainakin sormikkaiden verran, miksei enemmänkin. Siitä ei vaan pääse mihinkään, että Vincent´s Appron on tän hetken hittivärini. Kivoissa keltaisissakin on eroja, ja omasta mielestäni juuri tämä on se sävy, joka passaa mun naamaan parhaiten. Myös villapaidallinen One cerota kelpaisi. Tai oikeastaan ihan mitä tahansa Colinetten lankaa tässä sävyssä.

5. Koska oon kahden vuoden tauon jälkeen innostunu taas liikkumaan melkein aktiivisesti, tarvitsisin kovasti kunnon kerraston ja fleecetakin kuoritakin alle. Nää on kyllä ihan oikeita tarpeita, jos oisin järkevä, oisin ostanu nää jo kuukaus sitten, enkä varsinkaan haaveilis niistä kengistä tai kamerasta. Asioiden tärkeysjärjestys voi riippua niin monesta seikasta.

6. Kirjoja. Älykkäitä ja ennakkoluulojani murtavia, mut ei liian paksuja, koska jään koukkuun enkä pysty laskemaan kirjaa aloitettuani käsistäni. Siks luen mieluiten sellasia parisataasivusia. Lyhyemmät tuntuu yleensä aina loppuvan kesken ja pidempien seurauksena lamaantuu pariks päiväks koko muu elämä. Tää on ihan perinnöllinen juttu. Iskä valitti yks päivä, et on väsyny ja sit selvis, et se oli menny joskus kahen jälkeen yöllä nukkuun, kun ei ollu malttanu lopettaa lukemista. Mä oon kans monet kerrat kukkunu pitkin yötä ja lukenu. En oo ikinä nukahtanu kesken lukemisen, mitä taas äiti harrastaa ja se herättää mussa hilpeyttä:D

7. Yöpaita. Toinen perinteinen, joka kuuluu joka jouluun. Uudet villasukat on sama juttu, vaikka mulla ei kyllä oo kauheesti kokemuksia lahjasukkien saamisesta. Muutamana jouluna oon sukat saanu, kun oon erikseen niitä mammalta toivonu. Yleensä oonkin neulonu itelleni uudet, jotka voi sitten jo joulusaunan jälkeen sujauttaa puhtaisiin jalkoihin. Nyt tuli taas ihan kauhea saunaikävä.

8. ÖÖ, tahdonko mä enään muuta. En kai, paitsi lunta ja että mun tärkeimmillä on hyvä mieli ja että öö. Mä pidän joulun perinteistä ja tahdon tehdä kaiken niin kuin aina ennenkin:) Ja tahtoisin myös kovasti, et se joululoma alkais nyt eikä viidestoista päivä.

Jos joku muu tahtoo listailla toiveitaan, tehköön sen, sillä mä ainakin lukisin niitä enemmän kuin mielelläni:)

Mitä JOS sinut näkisin

Kävin Hartaassa Harrastuksessa hakemassa itselleni kirjaimen, jotta tänä salaisuuksien aikana saisin vähän eloa tähänkin blogiin. J minulle tyrkättiin, ja sanakirjan selailun jälkeen päädyin seuraaviin sanoihin. Olisin kyllä paljon mieluummin ottanut sen T:n tai U:n :D

Jumala
Minä uskon Jumalaan. Asian sanominen ääneen vaan tuntuu olevan äärimmäisen vaikeaa. Viime aikaisten tapahtumien takia uskoni on vahvistunut, vaikka edelleen järki ja usko joutuvat välillä kaksinkamppailuun keskenään. Mut joo, ilman en osaisi olla.

Joulu
RRRakastan joulua. Rakastan joulun odotusta ja valmistelua, mutta ei siitä mihinkään pääse, että jouluaatto on edelleen se kohokohta. Joulupukin kuumalle linjalle pitää naureskella, siis nimenomaan sille pukille ja ohjelmalle, ei niille lapsille, jotka soittaa sinne. Sitten lounaaksi riisipuuroa, joulusauna, hautuumaakierros ja jouluateria. Ja tietenkin ne lahjat. Mutta viime vuosina odotus on muuttunut toisenlaiseksi ja enemmän jännittää se, mitä saajat pitävät lahjoistani kuin se, mitä itse saan. Ja joulusaunasta on nyt pakko kommentoida, kun se tuli puheeksi korridoorikamraatin kanssa ja huvitti häntä suuresti. Ruotsalaiset eivät selvästikään ymmärrä hyvän päälle;)

Järvi
Ja mökki järven rannalla. Ja maailmaan mahtuu ainoastaan yksi oikea järvi ja se on Tarjannevesi. Vielä jos tarkennetaan, niin Monoslahti on ykköskohde. Lapsena laulelimme serkkujen kanssa erään huvittelukeskuksen mainoksesta tutun sävelen mukaan: M"onoslahti, Monoslahti, siinä on kesäloman tahti. Ota suunnaksi Monoslahti". Ja paikkansahan tuo pitikin, kun joskus lapsuudessa tuli vietettyä kokonaisia kesiä mökillä järven rannalla.

Juuret
Ihmisellä on kai tarve tuntea kuuluvansa johonkin. Itselläni on suunnattomia vaikeuksia vastata, kun joku kysyy, mistä olen kotoisin. Olen syntynyt Tampereella (ja asunut siellä ensimmäiset puoli-puolitoista vuotta, tästä on käyty kotona keskustelua, eivätkä vanhempani muista kunnolla, käsittämätöntä), lapsuuteni olen viettänyt Kangasalan puolelle aivan Tampereen kyljessä, ekaluokankin kävin Vatialan koulussa. Sitten kutsui Pohjois-Kymenlaakso, jossa olen asunut suurimman osan elämästäni. Silti koen itseni hyvin vahvasti pirkanmaalaiseksi. Johtunee myös siitä, että sekä äitini että iskäni ovat kotoisin ylä-Pirkanmaalta, jonne kaikki jo tämän maailman jättäneet sukulaisetkin on haudattu. Tulevaisuudessa toivon, että töitä löytyisi juuri Pirkanmaalta.

Järki
ja tunteet. Jane Austen on yksi kestosuosikeistani. Järki on kuitenkin myös hyvin vahva osa ajatteluani, vaikka myönnettävä on, että joskus tuntuvat ne tunteet tuntuvat vievän voiton. Osaan myös synnyttää tunteita järjen avulla, mikä ei välttämättä ole erityisen hyvä asia. Ajattelen paljon ja kysyn myös miksi. Yritän ymmärtää, miksi ihmiset toimivat niinkuin toimivat, kaikkeahan ei voi hyväksyä, mutta järjen avulla pystyy ymmärtämään syitä ja sitä kautta myös niistä seuraavaa toimintaa.

Jalankulkija
Jos olen kätevä ihminen, olen myös kävelevä ihminen. Tykkään täällä Uppsalassa erityisesti siitä, että kaikkialle pääsee kävellen. Myös liikuntaharrastukseni on toistaiseksi rajoittunut erittäin nopeaan kävelyyn, jota täällä Ruotsissa kutsutaan Powerwalkiksi. En varmaan selviäisi sellaisessa yhteiskunnassa, jossa käveleminen paikasta toiseen olisi vaarallista. Mieluummin kävelen tupla-ajan kouluun, kuin odotan bussia kolme minuuttia.

Juna
Toinen kulkuväline, jota ilman en osaisi olla. Pitkät junamatkat ovat parhautta. Muki kahvia, matkakarkkeja, neule ja kirja ja monta tuntia aikaa neuloa tai lukea ilman, että tarvitsee tuntea syyllisyyttä siitä, että pitäisi olla tekemässä jotain muuta. Yksi parhaista rentoutumismuodoista.

Jugend
Lempparityylikausi. Koristeellista, mutta simppeliä ja paljon kasviaiheita. Me likes.

Jazz
Viime aikoina musiikkimaku on muuttunut jazzahtavaan suuntaan. Bo Kaspers Orchestra on yksi tämän hetken suosikeista.

Jos
Sana, jota huomaan käyttäväni aivan liian usein. Pitäisi opetella elämään enemmän hetkessä, ettei tarvitsisi koko ajan jossitella. Mutku se on jotenkin niin helppoa.

Seuraavalla kerralla ehkä jotain neuleaiheista, ehkä. Ja nyt mulla soi sitten päässä Maija Vilkkumaa.

Shedir ja suuri pudotus

Äidillä on syntymäpäivä marraskuun loppupuolella. Viime vuosien aikana minulle on vakiintunut tapa lahjoa häntä jotenkin. En muista, koska ja miten tämä perinne syntyi. Mutta koska pidän niin kovin ihmisten lahjomisesta äidin synttäri on muodostunut vähän sellaiseksi henkilökohtaiseksi pikkujouluksi tai varaslähdöksi jouluun. Yleensä joulunodotuskin on alkanut äidin synttäripäivästä ja kiihtynyt kohti itsenäisyyspäivää. Liekö tämän länsinaapurissa majailemisen syytä, mutta tänä vuonna joulunodotus alkoi jo marraskuun ensimmäinen päivä ja tällä menolla on jo itsenäisyyspäivän aikoihin sietämätöntä. Juu, olen jouluihmisiä.

Men, takaisin asiaan. Äiti saa siis tänä vuonna punaisen, villaisen Shedirin. Tämä päähinehän oli tarkoitus toteuttaa jo äitienpäivälahjaksi, mutta yhteistyö vihreän Bambun kanssa ei ottanut sujuakseen, jotain lahjus vaihtui silloin kaupalliseen. Äiti ihastui Yll o Tyllissä tähän punaiseen Shetlannin villaan ja lupasin tehdä siitä hänelle pipon synttärilahjaksi. Aivan täysi yllätys tämä lahja ei siis ole, malli vain ja nuo herkut. Toivottavasti hattu on mieleinen.Kuvan villapaita on jonkun tuntemattoman tuotantoa, kirpputorilöytö siis.
Malli: Shedir
Lanka: Yll o Tyll Shetlands ull 33g
Puikot: 3mm

Langankulutuksesta langan varastointiin. Kuten useimmat varmaan tietävät kuulun Ravelryn lankalaatikkoon, joten uuden langan hankkiminen on kiellettyjen tekojen listalla. Tämänkin uhalla lähdin perjantaina seikkailemaan Kistaan (pohjois-Tukholmassa) ja löysin itseni Syfestivalenista. Ja senhän tietää, mitä seuraa, kun yhdistää minut ja käsityömessut: lankaostoksia tietenkin. Hienosta ja suomalaiselle erilaisesta lankatarjonnasta huolimatta selvisin mielestäni kohtuullisen hyvin, enkä sortunut ostomaniaan. Osittain toinen tarina on sitten se, kun eilen marssin Yll o Tylliin kera 15% kanta-asiakas rabatin. Lankaa tarttui mukaan enemmän kuin messuilta, mutta kaikki ostokset voidaan laskea luvallisiksi, jos lankalaatikon sääntöjäni luetaan vähän rivienvälistä. Lankaa tarttui siis vain lahjaneuleisiin ja vinsentti-setin tumpuiksi.

Muutamia poimintoja uusista langoista:

Mirasol yarns Hacho. Sain tämän ilmaiseksi kiltiltä Garnhärvanin tädiltä, kun uskalsin avata suuni ja kertoa, että olin saanut väärää väriä tilatessani lisälankaa tulipunatakkiin. En viitsinyt tuolloin valittaa, koska paperiin oli kirjoitettu, että tilaamani väri on loppu. Ystävällinen täti, jonka mies muuten on suomalainen, sanoi, että virhe on hänen ja käski valita jotain lankaa tilalle:) Valitsin sitten tämän, koska en tod.näk. ikinä tulisi tätä itse ostaneeksi kauniista väreistä huolimatta.
Venäläistä ohuttakin ohuempaa pellavaa. Ilmiselvä Rowanin Butterfly eikö vain. Nyt vain toivotaan, että tämä 3x360m riittää. Saattaa mennä aika tiukoille nimittäin.
Ja vielä Yll o tyllin ostoksista esittelyyn pääsevät tulevat Vinsentti-tumput. Päädyin sitten tavisvillan ja Colinetten Mohairin yhdistämiseen, kun one zeron löytäminen tuntui liian monimutkaiselta.