Mitä JOS sinut näkisin
Kävin Hartaassa Harrastuksessa hakemassa itselleni kirjaimen, jotta tänä salaisuuksien aikana saisin vähän eloa tähänkin blogiin. J minulle tyrkättiin, ja sanakirjan selailun jälkeen päädyin seuraaviin sanoihin. Olisin kyllä paljon mieluummin ottanut sen T:n tai U:n :D
Jumala
Minä uskon Jumalaan. Asian sanominen ääneen vaan tuntuu olevan äärimmäisen vaikeaa. Viime aikaisten tapahtumien takia uskoni on vahvistunut, vaikka edelleen järki ja usko joutuvat välillä kaksinkamppailuun keskenään. Mut joo, ilman en osaisi olla.
Joulu
RRRakastan joulua. Rakastan joulun odotusta ja valmistelua, mutta ei siitä mihinkään pääse, että jouluaatto on edelleen se kohokohta. Joulupukin kuumalle linjalle pitää naureskella, siis nimenomaan sille pukille ja ohjelmalle, ei niille lapsille, jotka soittaa sinne. Sitten lounaaksi riisipuuroa, joulusauna, hautuumaakierros ja jouluateria. Ja tietenkin ne lahjat. Mutta viime vuosina odotus on muuttunut toisenlaiseksi ja enemmän jännittää se, mitä saajat pitävät lahjoistani kuin se, mitä itse saan. Ja joulusaunasta on nyt pakko kommentoida, kun se tuli puheeksi korridoorikamraatin kanssa ja huvitti häntä suuresti. Ruotsalaiset eivät selvästikään ymmärrä hyvän päälle;)
Järvi
Ja mökki järven rannalla. Ja maailmaan mahtuu ainoastaan yksi oikea järvi ja se on Tarjannevesi. Vielä jos tarkennetaan, niin Monoslahti on ykköskohde. Lapsena laulelimme serkkujen kanssa erään huvittelukeskuksen mainoksesta tutun sävelen mukaan: M"onoslahti, Monoslahti, siinä on kesäloman tahti. Ota suunnaksi Monoslahti". Ja paikkansahan tuo pitikin, kun joskus lapsuudessa tuli vietettyä kokonaisia kesiä mökillä järven rannalla.
Juuret
Ihmisellä on kai tarve tuntea kuuluvansa johonkin. Itselläni on suunnattomia vaikeuksia vastata, kun joku kysyy, mistä olen kotoisin. Olen syntynyt Tampereella (ja asunut siellä ensimmäiset puoli-puolitoista vuotta, tästä on käyty kotona keskustelua, eivätkä vanhempani muista kunnolla, käsittämätöntä), lapsuuteni olen viettänyt Kangasalan puolelle aivan Tampereen kyljessä, ekaluokankin kävin Vatialan koulussa. Sitten kutsui Pohjois-Kymenlaakso, jossa olen asunut suurimman osan elämästäni. Silti koen itseni hyvin vahvasti pirkanmaalaiseksi. Johtunee myös siitä, että sekä äitini että iskäni ovat kotoisin ylä-Pirkanmaalta, jonne kaikki jo tämän maailman jättäneet sukulaisetkin on haudattu. Tulevaisuudessa toivon, että töitä löytyisi juuri Pirkanmaalta.
Järki
ja tunteet. Jane Austen on yksi kestosuosikeistani. Järki on kuitenkin myös hyvin vahva osa ajatteluani, vaikka myönnettävä on, että joskus tuntuvat ne tunteet tuntuvat vievän voiton. Osaan myös synnyttää tunteita järjen avulla, mikä ei välttämättä ole erityisen hyvä asia. Ajattelen paljon ja kysyn myös miksi. Yritän ymmärtää, miksi ihmiset toimivat niinkuin toimivat, kaikkeahan ei voi hyväksyä, mutta järjen avulla pystyy ymmärtämään syitä ja sitä kautta myös niistä seuraavaa toimintaa.
Jalankulkija
Jos olen kätevä ihminen, olen myös kävelevä ihminen. Tykkään täällä Uppsalassa erityisesti siitä, että kaikkialle pääsee kävellen. Myös liikuntaharrastukseni on toistaiseksi rajoittunut erittäin nopeaan kävelyyn, jota täällä Ruotsissa kutsutaan Powerwalkiksi. En varmaan selviäisi sellaisessa yhteiskunnassa, jossa käveleminen paikasta toiseen olisi vaarallista. Mieluummin kävelen tupla-ajan kouluun, kuin odotan bussia kolme minuuttia.
Juna
Toinen kulkuväline, jota ilman en osaisi olla. Pitkät junamatkat ovat parhautta. Muki kahvia, matkakarkkeja, neule ja kirja ja monta tuntia aikaa neuloa tai lukea ilman, että tarvitsee tuntea syyllisyyttä siitä, että pitäisi olla tekemässä jotain muuta. Yksi parhaista rentoutumismuodoista.
Jugend
Lempparityylikausi. Koristeellista, mutta simppeliä ja paljon kasviaiheita. Me likes.
Jazz
Viime aikoina musiikkimaku on muuttunut jazzahtavaan suuntaan. Bo Kaspers Orchestra on yksi tämän hetken suosikeista.
Jos
Sana, jota huomaan käyttäväni aivan liian usein. Pitäisi opetella elämään enemmän hetkessä, ettei tarvitsisi koko ajan jossitella. Mutku se on jotenkin niin helppoa.
Seuraavalla kerralla ehkä jotain neuleaiheista, ehkä. Ja nyt mulla soi sitten päässä Maija Vilkkumaa.
Jumala
Minä uskon Jumalaan. Asian sanominen ääneen vaan tuntuu olevan äärimmäisen vaikeaa. Viime aikaisten tapahtumien takia uskoni on vahvistunut, vaikka edelleen järki ja usko joutuvat välillä kaksinkamppailuun keskenään. Mut joo, ilman en osaisi olla.
Joulu
RRRakastan joulua. Rakastan joulun odotusta ja valmistelua, mutta ei siitä mihinkään pääse, että jouluaatto on edelleen se kohokohta. Joulupukin kuumalle linjalle pitää naureskella, siis nimenomaan sille pukille ja ohjelmalle, ei niille lapsille, jotka soittaa sinne. Sitten lounaaksi riisipuuroa, joulusauna, hautuumaakierros ja jouluateria. Ja tietenkin ne lahjat. Mutta viime vuosina odotus on muuttunut toisenlaiseksi ja enemmän jännittää se, mitä saajat pitävät lahjoistani kuin se, mitä itse saan. Ja joulusaunasta on nyt pakko kommentoida, kun se tuli puheeksi korridoorikamraatin kanssa ja huvitti häntä suuresti. Ruotsalaiset eivät selvästikään ymmärrä hyvän päälle;)
Järvi
Ja mökki järven rannalla. Ja maailmaan mahtuu ainoastaan yksi oikea järvi ja se on Tarjannevesi. Vielä jos tarkennetaan, niin Monoslahti on ykköskohde. Lapsena laulelimme serkkujen kanssa erään huvittelukeskuksen mainoksesta tutun sävelen mukaan: M"onoslahti, Monoslahti, siinä on kesäloman tahti. Ota suunnaksi Monoslahti". Ja paikkansahan tuo pitikin, kun joskus lapsuudessa tuli vietettyä kokonaisia kesiä mökillä järven rannalla.
Juuret
Ihmisellä on kai tarve tuntea kuuluvansa johonkin. Itselläni on suunnattomia vaikeuksia vastata, kun joku kysyy, mistä olen kotoisin. Olen syntynyt Tampereella (ja asunut siellä ensimmäiset puoli-puolitoista vuotta, tästä on käyty kotona keskustelua, eivätkä vanhempani muista kunnolla, käsittämätöntä), lapsuuteni olen viettänyt Kangasalan puolelle aivan Tampereen kyljessä, ekaluokankin kävin Vatialan koulussa. Sitten kutsui Pohjois-Kymenlaakso, jossa olen asunut suurimman osan elämästäni. Silti koen itseni hyvin vahvasti pirkanmaalaiseksi. Johtunee myös siitä, että sekä äitini että iskäni ovat kotoisin ylä-Pirkanmaalta, jonne kaikki jo tämän maailman jättäneet sukulaisetkin on haudattu. Tulevaisuudessa toivon, että töitä löytyisi juuri Pirkanmaalta.
Järki
ja tunteet. Jane Austen on yksi kestosuosikeistani. Järki on kuitenkin myös hyvin vahva osa ajatteluani, vaikka myönnettävä on, että joskus tuntuvat ne tunteet tuntuvat vievän voiton. Osaan myös synnyttää tunteita järjen avulla, mikä ei välttämättä ole erityisen hyvä asia. Ajattelen paljon ja kysyn myös miksi. Yritän ymmärtää, miksi ihmiset toimivat niinkuin toimivat, kaikkeahan ei voi hyväksyä, mutta järjen avulla pystyy ymmärtämään syitä ja sitä kautta myös niistä seuraavaa toimintaa.
Jalankulkija
Jos olen kätevä ihminen, olen myös kävelevä ihminen. Tykkään täällä Uppsalassa erityisesti siitä, että kaikkialle pääsee kävellen. Myös liikuntaharrastukseni on toistaiseksi rajoittunut erittäin nopeaan kävelyyn, jota täällä Ruotsissa kutsutaan Powerwalkiksi. En varmaan selviäisi sellaisessa yhteiskunnassa, jossa käveleminen paikasta toiseen olisi vaarallista. Mieluummin kävelen tupla-ajan kouluun, kuin odotan bussia kolme minuuttia.
Juna
Toinen kulkuväline, jota ilman en osaisi olla. Pitkät junamatkat ovat parhautta. Muki kahvia, matkakarkkeja, neule ja kirja ja monta tuntia aikaa neuloa tai lukea ilman, että tarvitsee tuntea syyllisyyttä siitä, että pitäisi olla tekemässä jotain muuta. Yksi parhaista rentoutumismuodoista.
Jugend
Lempparityylikausi. Koristeellista, mutta simppeliä ja paljon kasviaiheita. Me likes.
Jazz
Viime aikoina musiikkimaku on muuttunut jazzahtavaan suuntaan. Bo Kaspers Orchestra on yksi tämän hetken suosikeista.
Jos
Sana, jota huomaan käyttäväni aivan liian usein. Pitäisi opetella elämään enemmän hetkessä, ettei tarvitsisi koko ajan jossitella. Mutku se on jotenkin niin helppoa.
Seuraavalla kerralla ehkä jotain neuleaiheista, ehkä. Ja nyt mulla soi sitten päässä Maija Vilkkumaa.
6 kommenttia:
Erittäin hyvä lista! Sait niin paljon syvällisempää tekstiä aikaan ku mä. Vähän mietin, että j on aika vaikee, mutta toisaalta mikä tahansa kirjain voi olla ongelma noin viimesen neljän kohdalla :).
Joulusta oon samaa mieltä, ja lahjoista varsinki, mutta juurien kanssa mulla on hassusti päinvastoin: oon asunu vähän siellä sun täällä (eli oon kohtalaisen juureton), mutta Tampereesta on tullu koti.
Ihanan syvällinen postaus J kirjaimesta, moni asia kuulosti myös tutulta :)
Lotta: No en mä nyt tiiä tosta syvällisyydestä..sattu semmonen kirjain, et oli vähän vaikea arvioida, kuinka henkilökotasuuksiin haluan mennä. Tuli sit aika henkilökohtaistakin tekstiä mut joo.
Ää, tahtoo kans Tampereelle. Mut On jo vuosien ajan vallannut muutaman kerran Tampere-ikävä, jonka seurauksena oon kerran jos toisenkin tehnyt extempore-junamatkoja Tampesteriin. Täältä sveanmaalta se ei ihan noin vaan onnistu. Mut enää kakskyt päivää ja pääsee tervehtimään Tamperettakin:)
Jaana: Kuten jo Lotalle kirjoitin, niin en mä nyt tiedä tosta syvällisyydestä. Et haluais kirjainta;)
Ihan hymyilytti tuo Jalankulkija kohta, kun heti tuli mieleen äitisi, jota näen harva se päivä kävelemässä reippaasti reppuselässä :) Ai lomalle olet tulossa?? Kiinnostaisko Nancy Bushin uusin huivikirja? Mulle on sitä tulossa piakkoin yksi kappale ylimääräistä USA:sta päin.
Ultsi: :D Päivän naurut sain. Nään sieluni silmin meijän äidin "hiihtämässä" eteenpäin. Se sen kävelytyyli kun on vähän sellainen hiihtävän huvittava.
16. päivä myöhään illalla pitäis olla jo Kausalan maisemissa. Mietin kirja-asiaa vielä, vaikka houkuttelevalta se kyllä kuulostaa..
Oho! Nyt vasta huomasin tuon j:n aiheuttamat samat sanat meidän kesken... Vaikkakin Järki ja tunteet oli mulla Jane Austen. Juuret on aikamoinen yhteensattuma, vaikka eipä noita j-sanoja taida ihan pilvin pimein ollakaan.
Taisit kirjoittaa mua ennen, mutta vannon, etten käynyt nappaamassa täältä ideoita etukäteen! :)
Lähetä kommentti