torstaina, helmikuuta 15, 2007

Ei mitään järkevää

Kiirettä.

Veljen wanhojen tanssit on katsastettu. Komea oli:)

Katsomossa vilkkui tutunnäköinen kiri.

Huomiseksi pitäisi kirjoittaa vielä yksi kesätyöhakemus.

Aamulla pitäisi matkata takaisin Helsinkiin. Juna lähtee 06.51. Ei kiva.

torstaina, helmikuuta 08, 2007

Käsiin ja jalkoihin

Minun on pitänyt lauantai- illasta lähtien kirjoittaa tänne. Kaiken tohinan keskellä se on kuitenkin jäänyt. Ensimmäinen spectrum- viikko on takana, ja jotain täällä on valmistunutkin kiireestä huolimatta.
Ensimmäinen PS- merkintä tulee perinteisistä pitsisukista, jotka tosin aloitin jo Virtain reissulla. Nämä sukat ajautuivat kuitenkin projektiksi, jota tuli neulottua kerros silloin, toinen tällöin. Langan sain syksyltä tädiltäni, joka oli viemässä turhia lankoja kierrätykseen. Minä sain ensin valita parhaat päältä. Jussit ilmoittivat heti haluavansa juuri tällaisiksi pitsisukiksi. Olen sukkiin tyytyväinen, sillä jotenkin lanka tuntuu sopivan juuri oikealla tavalla mallineuleen henkeen.Sitten ensimmäisiin täysin spectrumin aikana alkunsa ja loppunsa saaneisiin neuleisiin. Ranteenlämmittimet serkulle erinäisistä ongelmalangoista, joista tahtoisin kovasti päästä eroon. Selätys on aloitettu. Koska en neulomista aloittaessani ollut ajatellut suunnitteluprosessia aivan loppuun asti, olisi minulle jäänyt langanpätkiä pääteltäviksi enemmän kuin tarpeeksi.Langanpäiden päättely olikin estettevä. Ensimmäinen kokeilu olivat letit, jotka eivät kuitenkaan näyttäneet kovinkaan hyviltä. Lopulta päädyin solmimaan reunaan pienet hapsut. Olen hiukan kahden vaiheilla, pidänkö lopputuloksesta vai en. No parempi ainakin, kuin se langanpiden päättelyurakka, joka olisi ollut muutoin tiedossa.
Serkun ranteenlämmittimien jälkeen päätin tuhota ällöttävän tummansinisen samettilangan, joka jossain lankavaihdossa kotiutui minulle. Minulla oli lankaa kaksi vajaata kerää, ja ajattelin, että saan ne kulutettua tähän kämmekäsprojektiin. Vielä mitä, lankaa kului vaivaiset 15g per kämmekäs, joten pikaisen laskutoimituksen perusteella saisin langoista neulottua kolme paria kämmekkeitä yhden parin sijaan. Auts. No katsotaan, riittääkö kärsivällisyys. Tämän yhden valmiin parin lisäksi kolmas kämmekäs on jo puikoilla.
Malli: Fingerless mitts from Weekend knitting
Lanka: Novitan joku samettilanka
Puikot: 4,5mm
Kulutus: n. 15g per tumppuKämmekkäiden jälkeen päätin siirtyä jalanlämmitinten kimppuun. Aloitin jaywalkereita joulupukinpussiin. Aloituksessa kävi kuitenkin pieni kämmi, ja noh ei tullut sukkia, olisi voinut tulla säärystimet, mutta epäilen, ettei yhdelläkään saajaehdokkaalla olisi niille käyttöä. Langat ovat olleet jo pari päivää takaisin kerällä. Kohta voisin kokeilla uudestaan vähän pienemmällä silmukkamäärällä.

Eilen sain älynväläyksen, kun olisi pitänyt siivota. Ajattelin ommella spectrumin hengessä penaalin. Pitihän se arvaa, ettei hetken mielijohteelle pitäisi antaa valtaa. Ei tullut penaalia, eikä mitään muutakaan, kun kyllästyin jo kymmenen minuutin kuluttua aloituksesta. Idea, tai lähinnä materiaalivalinnat, eivät tuntuneet enää yhtä hyviltä.

perjantaina, helmikuuta 02, 2007

Pohdintaa väreistä

Kävin lukaisemassa Mielityn mielenkiintoisen jutun ja innostuin kirjoittelemaan hänen kommenttilaatikkoonsa oikein urakalla. Tajusin sitten, että jututhan voisi kirjoittaa ihan omaankin blogiin ja jättää kommenttilootan terrorisoinnin väliin. Tänään pohdinkin, mitä sininen, valkoinen ja harmaa minulle merkitsevät.

Sininen

Ala- asteella sininen oli lempivärini ja olenkin luultavasti saanut siitä jonkin asteisen yliannostuksen. Nyt helmikuussa 2007 pidän sinisistä sävyistä kuitenkin enemmän kuin muutamia vuosia takaperin. Edelleenkään en voi sietää sähkön-, partion- enkä useimpia vaaleansinisiä.

Tummansininen talvitakki on ainoa omistamani sininen vaate.
Sinisiä puuvillakankaita minulla sen sijaan on varastossa enemmän kuin tarpeeksi johtuen juuri ala- asteiän innostuksesta.
Halusin etsiä myös eniten käytössä olevan sinisen esineeni. Löysinkin yhden sijasta neljä( hyvä on, arabia muki ei ole käytössä, mutta se sopi niin hyvin joukkoon mukaan, etten tohtinut jättää sitä kuvasta). Kuvaan tahtoi mukaan myös kaunein omistamani sininen asia. Kaulakoru, joka on värinsä tähden jäänyt liian vähälle käytölle. Pidän korun väristä, mutta se ei sovi kovinkaan moniin vaatteisiini.

Tunnetasolla sinineen on minulle rauhoittava väri. Joskus isona haluaisin mummonmökkiini tornihuoneen, joka olisi sisustettu vain ja ainoastaan tummahkoilla sinisillä ( ei sähkönsinistä kiitos). Siellä voisin köllötellä tyynyvuoren päällä, lukea hyvää kirjaa, kuunnella Leonard Cohenia ja torkahtaa.

Valkoinen ja harmaa

Värit joutuivat yhteiskäsittelyyn, koska ne eivät herätä minussa samanlaisia tunteita kuin sininen. Pidän valkoisesta luonnossa, lumena, pilvinä, kasvien kukintoina. En kuitenkaan osaa käyttää valkoista, en ole koskaan osannut. Syynä voivat osaltaan olla äitini kiellot hankkia vaaleita, saatika vitivalkoisia vaatteita. Menevät kuulemma likaiseksi. Äitini harmistukseksi olen saanut kummitädiltäni paljon valkoisia vaatekappaleita tuliaisina maailmalta. En ole oikein niissäkään viihtynyt. Viime aikoina olen alkanut suhtautua valkoiseen aivan uudella tavalla. Valkoinen on arvokasta, koska sen voi aina värjätä, ellei se sitten ole täyttä tekokuitua.

Harmaata inhosin pitkään ilman, että olisin osannut kertoa, miksi. Viime syksystä lähtien olen ihmetellyt, kuinka olen alkanut ihastella yhä useampia harmaita lankoja juuri niiden värin vuoksi. Orastavaa kiinnostusta häiritsee hieman sama ongelma, kuin harmaata kohtaa tuntemaani inhoa, en tiedä, miksi yhtäkkiä useimmat harmaat näyttävät minusta hyviltä. Jos en olisi langanostolakossa, ja jos minulla olisi joku vaate, jonka kanssa voisin harmaata käyttää, hankkisin just-nyt-heti kid silk hazea värissä smoke, just perfect.

torstaina, helmikuuta 01, 2007

Sinistä, valkoista ja vähän harmaatakin

Tästä sen pitäisi lähteä. Alkua tosin jarruttaa fortissima, joka ei suostunut muotoutumaan myöskään hameeksi. Hätä ei ole tämännäköinen, sillä uusi olomuoto on jo alkanut hahmottua. Viimeistään viikonloppuna tekele antaa tilaa uusille sinisille tai valkoisille projekteille. Aloitin tänään karkkilakon ennalta määräämättömäksi ajaksi. Eilen otin kuitenkin jo pienen varaslähdön PS:ssään ja nautiskelin fazerin sinivalkoisella, nam. Harmi, ettei sitä saa leveny, tai oikeastaan se on ihan hyvä.

Spectrum suunnitelmia on paljon, kuten sinisiä lankojakin, vaikken sinisestä oikeastaan edes välitä. Neuleita luvassa serkulle, kummitädille ja parille kaverille. Ja jotten itse aivan unohtuisi ajattelin neuloa harmaista seiskaveikan jämistä raitasukat viluvarpaitani lämmittämään.

Haluaisin ryhtyä kokopäiväiseksi spectrumneulojaksi. Totuus kuitenkin on, että suurin osa ajastani kuluu tällä hetkellä opiskeluiden parissa. Konkreettiset tehtävät, stressi tai ainakin väsymys täyttävät vapaa-aikanikin, joten on melko todennäköistä, etteivät kaikki neulesuunnitelmani toteudu. Maaliskuun lopussa nähdään, kuinka onnistuin viidessä osatavoitteessani:

1. Neulontakurssin mallineuletilkut ( Tämä tavoite tulee pakostakin täytetyksi)
2. Ns. ongelmalankojen pois neulominen
3. Serkulle bolero novitan sinikirjavasta tahitista ( Muista kysyä mitat)
4. Joululahjoja (kämmekkäitä, sukkia, huiveja jne.)
5. Kummitädille kid mohairista joko voguen villis tai hartianlämmitin/keeppi (kutiavuus ja koko selvitettävä)