Sininen villapellavapuu

Joululahjaneulonta eteni asiallisesti joulukuun neljännen iltaan asti. Sitten iski hirvittävä himo neuloa jotain isoa, uutta ja ihan itselle, eikä kellekään muulle. Äkkiä Ravelryn jonon ensimmäistä sivua tutkimaan. Sen seurauksena mulla on nyt keskeneräisen villapellavapuuneule, jota en malttaisi laskea sivuun.Tämän neuleen langan tarina on vähän pidempi juttu. Aloitin muistaakseni ysiluokalla, tai sitten se oli jo kasin keväällä, neuloa Suuresta käsityölehdestä palmikkohupparia. Hupparin ollessa toisen hihan alussa kävi selväksi, ettei lanka tulisi riittämään huppuun. Opettaja yritti ehdottaa, että neuloisin hupun harmaasta, koska tätä muinaismuistolankaa sattui löytymään koulun varastosta myös harmaana.

Minä sitten kilttinä tyttönä mumisin jotain vastaukseksi, mutta sisälläni kuohui. Tummansininen palmikkohuppari vaaleanharmaalla hupulla. Karmea yhdistelmä. Edelleen puistattaa, kun ajattelen tätä vaihtoehtoa. Hupparin neulomishalut hävisivät sillä hetkellä ja siirryin muihin projekteihin. En ikinä neulonut hupparia valmiiksi, mutta ysin keväällä todistuksessani komeili 10 myös valinnaiskässän kohdalla. Poden asiasta edelleen hieman huonoa omaatuntoa, vaikka tiedän, että kaikki muut tekemäni käsityöt ja harrastuneisuuteni tekivät tuon numeron oikeutetuksi.

Joskus lukiossa sitten sain viimein purettua hupparin kappaleet, kun totesin, etten tule sitä koskaan valmiiksi neulomaan ja että en enää ole se sama alipainoinen ysiluokkalainen. Syksyllä 2006 muutin opiskelemaan Helsinkiin ja langat lähtivät mukaani. Joko silloin tai seuraavana keväänä, eihän sitä voi ihan kaikkea muistaa, aloitin langoista Hourglass sweateria serkulleni. Neuloin n. 20 senttiä ja huomasin, että neuleeseen olisi mahtunut kaksi serkkuani. Sekin viritelmä tuli siis purettua. Oikeastaan hyvä niin, koska jotenkin musta tuntuu, että lankaan liittyvien muistojen takia haluan tästä jotain nimenomaan itselleni.

Viime keväänä pongasin sitten Ravelryssä Tree Jacketin ja tämän Pompein kuvat alkoivat vilkkua silmissäni. Kesällä sain ohjeen käsiini ja siitä asti neule on ollut jonon kärkipäässä. Toissailtana sitten viimeinkin aloitin ja ah, sitä täydellistä ohjetta kannatti odottaa.Langan rouheus tulee hyvin esille mallissa ja tiheyskin täsmäsi ilman mallitilkkua. Koska lanka on kovin sinistä, suunnittelin värjätä valmiin neuleen. Sovitettuani tekelettä olen tullut hieman toisiin aatoksiin ja ymmärrän, miksi olen silloin ysiluokkalaisena valinnut tämän värisen langan. Olin puolittain järkyttynyt, kun tajusin, että tummansininen sopii mulle aikasta hyvin. Siniset ovat ilmeisesti tulleet jäädäkseen värikarttaani, pelottavaa.

Aloitin neuleen paita mielessäni, mutta nyt olen alkanut haaveilla mekkomittaisesta neuleesta. Muistikuvani mukaan minulla on lankaa reilu 600 grammaa. Hihat voisi periaatteessa typistää 3/4- mittaisiksi, jolloin helmasta saisi pidemmän. Katsotaan, kuinka käy. Haaveenani on saada pukeutua joulusaunan jälkeen uuteen neuleeseen.

Joulupukki, joulupukki ja jos saisin mitä vaan

Koska tänään on ensimmäinen adventti ja joululoman alkuun on enää 16 päivää ja jouluunkin 24, ajattelin kirjoittaa joulupukille. Havahduin viime viikolla siihen tosiasiaan, ettei minulla tänä jouluna ole joululahjatoiveita lainkaan. Sitten kävelin koulusta kotiin ja näin erään kenkäkaupan ikkunassa täydelliset kengät. Päätin sekunnin murto-osassa, mihin veronpalautukseni tulen sijoittamaan. Tänään pikkuveljeni kaveri alkoi kaupitella digijärkkäriään. Houkuttaa kovasti sekin, enkä olekaan enää varma siitä sijoituskohteesta.

Siksipä ajattelin listata asioita, jotka tahtoisin, jos saisin mitä vaan.

1. Ah, täydelliset kengät. Mun sanat ei vaan riitä. En ole korko-ihmisiä jo ihan siitä syystä, että kävelen todella kovaa, ja korkokengät jalassa kiitäminen on sekä vaikeampaa että näyttää vähemmän asialliselta. Olen jo pitkään haaveillut saappaista ja olen haaveillut punaisista kengistä. Näissä yhdistyvät molemmat. Toiveissa on, että näitä olisi nahkapaikassa, koska silloin budjettini saattaisi sallia näiden hankkimisen.

2. Jos edellä mainitut olivat täydelliset kengät, niin tämä on täydellinen käsilaukku. Jos siis olet hiljattain voittanut lotossa ja tahdot tehdä tämän tytön onnelliseksi, osta tämä käsilaukku. Siis minulle, älä itsellesi, sillä siitä seuraa vain vihreyttä.

3. Se järkkäri. Nyt olisi tarjolla Nikon D60 ja hintatarjous 400e. Jos jollain on kokemuksia tai muita arviota kaupan kannattavuudesta, ne otetaan ilolla vastaan. Joululomalla tuota olisi kuitenkin tarkoitus päästä testailemaan.

4. Colinetten Jitterbugia Vincent´s Appronina ja ainakin sormikkaiden verran, miksei enemmänkin. Siitä ei vaan pääse mihinkään, että Vincent´s Appron on tän hetken hittivärini. Kivoissa keltaisissakin on eroja, ja omasta mielestäni juuri tämä on se sävy, joka passaa mun naamaan parhaiten. Myös villapaidallinen One cerota kelpaisi. Tai oikeastaan ihan mitä tahansa Colinetten lankaa tässä sävyssä.

5. Koska oon kahden vuoden tauon jälkeen innostunu taas liikkumaan melkein aktiivisesti, tarvitsisin kovasti kunnon kerraston ja fleecetakin kuoritakin alle. Nää on kyllä ihan oikeita tarpeita, jos oisin järkevä, oisin ostanu nää jo kuukaus sitten, enkä varsinkaan haaveilis niistä kengistä tai kamerasta. Asioiden tärkeysjärjestys voi riippua niin monesta seikasta.

6. Kirjoja. Älykkäitä ja ennakkoluulojani murtavia, mut ei liian paksuja, koska jään koukkuun enkä pysty laskemaan kirjaa aloitettuani käsistäni. Siks luen mieluiten sellasia parisataasivusia. Lyhyemmät tuntuu yleensä aina loppuvan kesken ja pidempien seurauksena lamaantuu pariks päiväks koko muu elämä. Tää on ihan perinnöllinen juttu. Iskä valitti yks päivä, et on väsyny ja sit selvis, et se oli menny joskus kahen jälkeen yöllä nukkuun, kun ei ollu malttanu lopettaa lukemista. Mä oon kans monet kerrat kukkunu pitkin yötä ja lukenu. En oo ikinä nukahtanu kesken lukemisen, mitä taas äiti harrastaa ja se herättää mussa hilpeyttä:D

7. Yöpaita. Toinen perinteinen, joka kuuluu joka jouluun. Uudet villasukat on sama juttu, vaikka mulla ei kyllä oo kauheesti kokemuksia lahjasukkien saamisesta. Muutamana jouluna oon sukat saanu, kun oon erikseen niitä mammalta toivonu. Yleensä oonkin neulonu itelleni uudet, jotka voi sitten jo joulusaunan jälkeen sujauttaa puhtaisiin jalkoihin. Nyt tuli taas ihan kauhea saunaikävä.

8. ÖÖ, tahdonko mä enään muuta. En kai, paitsi lunta ja että mun tärkeimmillä on hyvä mieli ja että öö. Mä pidän joulun perinteistä ja tahdon tehdä kaiken niin kuin aina ennenkin:) Ja tahtoisin myös kovasti, et se joululoma alkais nyt eikä viidestoista päivä.

Jos joku muu tahtoo listailla toiveitaan, tehköön sen, sillä mä ainakin lukisin niitä enemmän kuin mielelläni:)

Mitä JOS sinut näkisin

Kävin Hartaassa Harrastuksessa hakemassa itselleni kirjaimen, jotta tänä salaisuuksien aikana saisin vähän eloa tähänkin blogiin. J minulle tyrkättiin, ja sanakirjan selailun jälkeen päädyin seuraaviin sanoihin. Olisin kyllä paljon mieluummin ottanut sen T:n tai U:n :D

Jumala
Minä uskon Jumalaan. Asian sanominen ääneen vaan tuntuu olevan äärimmäisen vaikeaa. Viime aikaisten tapahtumien takia uskoni on vahvistunut, vaikka edelleen järki ja usko joutuvat välillä kaksinkamppailuun keskenään. Mut joo, ilman en osaisi olla.

Joulu
RRRakastan joulua. Rakastan joulun odotusta ja valmistelua, mutta ei siitä mihinkään pääse, että jouluaatto on edelleen se kohokohta. Joulupukin kuumalle linjalle pitää naureskella, siis nimenomaan sille pukille ja ohjelmalle, ei niille lapsille, jotka soittaa sinne. Sitten lounaaksi riisipuuroa, joulusauna, hautuumaakierros ja jouluateria. Ja tietenkin ne lahjat. Mutta viime vuosina odotus on muuttunut toisenlaiseksi ja enemmän jännittää se, mitä saajat pitävät lahjoistani kuin se, mitä itse saan. Ja joulusaunasta on nyt pakko kommentoida, kun se tuli puheeksi korridoorikamraatin kanssa ja huvitti häntä suuresti. Ruotsalaiset eivät selvästikään ymmärrä hyvän päälle;)

Järvi
Ja mökki järven rannalla. Ja maailmaan mahtuu ainoastaan yksi oikea järvi ja se on Tarjannevesi. Vielä jos tarkennetaan, niin Monoslahti on ykköskohde. Lapsena laulelimme serkkujen kanssa erään huvittelukeskuksen mainoksesta tutun sävelen mukaan: M"onoslahti, Monoslahti, siinä on kesäloman tahti. Ota suunnaksi Monoslahti". Ja paikkansahan tuo pitikin, kun joskus lapsuudessa tuli vietettyä kokonaisia kesiä mökillä järven rannalla.

Juuret
Ihmisellä on kai tarve tuntea kuuluvansa johonkin. Itselläni on suunnattomia vaikeuksia vastata, kun joku kysyy, mistä olen kotoisin. Olen syntynyt Tampereella (ja asunut siellä ensimmäiset puoli-puolitoista vuotta, tästä on käyty kotona keskustelua, eivätkä vanhempani muista kunnolla, käsittämätöntä), lapsuuteni olen viettänyt Kangasalan puolelle aivan Tampereen kyljessä, ekaluokankin kävin Vatialan koulussa. Sitten kutsui Pohjois-Kymenlaakso, jossa olen asunut suurimman osan elämästäni. Silti koen itseni hyvin vahvasti pirkanmaalaiseksi. Johtunee myös siitä, että sekä äitini että iskäni ovat kotoisin ylä-Pirkanmaalta, jonne kaikki jo tämän maailman jättäneet sukulaisetkin on haudattu. Tulevaisuudessa toivon, että töitä löytyisi juuri Pirkanmaalta.

Järki
ja tunteet. Jane Austen on yksi kestosuosikeistani. Järki on kuitenkin myös hyvin vahva osa ajatteluani, vaikka myönnettävä on, että joskus tuntuvat ne tunteet tuntuvat vievän voiton. Osaan myös synnyttää tunteita järjen avulla, mikä ei välttämättä ole erityisen hyvä asia. Ajattelen paljon ja kysyn myös miksi. Yritän ymmärtää, miksi ihmiset toimivat niinkuin toimivat, kaikkeahan ei voi hyväksyä, mutta järjen avulla pystyy ymmärtämään syitä ja sitä kautta myös niistä seuraavaa toimintaa.

Jalankulkija
Jos olen kätevä ihminen, olen myös kävelevä ihminen. Tykkään täällä Uppsalassa erityisesti siitä, että kaikkialle pääsee kävellen. Myös liikuntaharrastukseni on toistaiseksi rajoittunut erittäin nopeaan kävelyyn, jota täällä Ruotsissa kutsutaan Powerwalkiksi. En varmaan selviäisi sellaisessa yhteiskunnassa, jossa käveleminen paikasta toiseen olisi vaarallista. Mieluummin kävelen tupla-ajan kouluun, kuin odotan bussia kolme minuuttia.

Juna
Toinen kulkuväline, jota ilman en osaisi olla. Pitkät junamatkat ovat parhautta. Muki kahvia, matkakarkkeja, neule ja kirja ja monta tuntia aikaa neuloa tai lukea ilman, että tarvitsee tuntea syyllisyyttä siitä, että pitäisi olla tekemässä jotain muuta. Yksi parhaista rentoutumismuodoista.

Jugend
Lempparityylikausi. Koristeellista, mutta simppeliä ja paljon kasviaiheita. Me likes.

Jazz
Viime aikoina musiikkimaku on muuttunut jazzahtavaan suuntaan. Bo Kaspers Orchestra on yksi tämän hetken suosikeista.

Jos
Sana, jota huomaan käyttäväni aivan liian usein. Pitäisi opetella elämään enemmän hetkessä, ettei tarvitsisi koko ajan jossitella. Mutku se on jotenkin niin helppoa.

Seuraavalla kerralla ehkä jotain neuleaiheista, ehkä. Ja nyt mulla soi sitten päässä Maija Vilkkumaa.

Shedir ja suuri pudotus

Äidillä on syntymäpäivä marraskuun loppupuolella. Viime vuosien aikana minulle on vakiintunut tapa lahjoa häntä jotenkin. En muista, koska ja miten tämä perinne syntyi. Mutta koska pidän niin kovin ihmisten lahjomisesta äidin synttäri on muodostunut vähän sellaiseksi henkilökohtaiseksi pikkujouluksi tai varaslähdöksi jouluun. Yleensä joulunodotuskin on alkanut äidin synttäripäivästä ja kiihtynyt kohti itsenäisyyspäivää. Liekö tämän länsinaapurissa majailemisen syytä, mutta tänä vuonna joulunodotus alkoi jo marraskuun ensimmäinen päivä ja tällä menolla on jo itsenäisyyspäivän aikoihin sietämätöntä. Juu, olen jouluihmisiä.

Men, takaisin asiaan. Äiti saa siis tänä vuonna punaisen, villaisen Shedirin. Tämä päähinehän oli tarkoitus toteuttaa jo äitienpäivälahjaksi, mutta yhteistyö vihreän Bambun kanssa ei ottanut sujuakseen, jotain lahjus vaihtui silloin kaupalliseen. Äiti ihastui Yll o Tyllissä tähän punaiseen Shetlannin villaan ja lupasin tehdä siitä hänelle pipon synttärilahjaksi. Aivan täysi yllätys tämä lahja ei siis ole, malli vain ja nuo herkut. Toivottavasti hattu on mieleinen.Kuvan villapaita on jonkun tuntemattoman tuotantoa, kirpputorilöytö siis.
Malli: Shedir
Lanka: Yll o Tyll Shetlands ull 33g
Puikot: 3mm

Langankulutuksesta langan varastointiin. Kuten useimmat varmaan tietävät kuulun Ravelryn lankalaatikkoon, joten uuden langan hankkiminen on kiellettyjen tekojen listalla. Tämänkin uhalla lähdin perjantaina seikkailemaan Kistaan (pohjois-Tukholmassa) ja löysin itseni Syfestivalenista. Ja senhän tietää, mitä seuraa, kun yhdistää minut ja käsityömessut: lankaostoksia tietenkin. Hienosta ja suomalaiselle erilaisesta lankatarjonnasta huolimatta selvisin mielestäni kohtuullisen hyvin, enkä sortunut ostomaniaan. Osittain toinen tarina on sitten se, kun eilen marssin Yll o Tylliin kera 15% kanta-asiakas rabatin. Lankaa tarttui mukaan enemmän kuin messuilta, mutta kaikki ostokset voidaan laskea luvallisiksi, jos lankalaatikon sääntöjäni luetaan vähän rivienvälistä. Lankaa tarttui siis vain lahjaneuleisiin ja vinsentti-setin tumpuiksi.

Muutamia poimintoja uusista langoista:

Mirasol yarns Hacho. Sain tämän ilmaiseksi kiltiltä Garnhärvanin tädiltä, kun uskalsin avata suuni ja kertoa, että olin saanut väärää väriä tilatessani lisälankaa tulipunatakkiin. En viitsinyt tuolloin valittaa, koska paperiin oli kirjoitettu, että tilaamani väri on loppu. Ystävällinen täti, jonka mies muuten on suomalainen, sanoi, että virhe on hänen ja käski valita jotain lankaa tilalle:) Valitsin sitten tämän, koska en tod.näk. ikinä tulisi tätä itse ostaneeksi kauniista väreistä huolimatta.
Venäläistä ohuttakin ohuempaa pellavaa. Ilmiselvä Rowanin Butterfly eikö vain. Nyt vain toivotaan, että tämä 3x360m riittää. Saattaa mennä aika tiukoille nimittäin.
Ja vielä Yll o tyllin ostoksista esittelyyn pääsevät tulevat Vinsentti-tumput. Päädyin sitten tavisvillan ja Colinetten Mohairin yhdistämiseen, kun one zeron löytäminen tuntui liian monimutkaiselta.

Vinsentti-setti
Tukholman reissulta kuukausi sitten mukaan tarttui kaksi vyyhtiä Colinetten Point 5:sta syysmyssy mielessä. Yll o tyllistä pongasin kivannäköisen kaulurilaitteen ja aloin haaveilla myös kaulanlämmittimestä. Iloiseksi yllätyksekseni sain 200 grammasta molemmat ja lankaa jäi jäljelle vielä ruhtinaallinen metri. Setti huutaa enää tumppuja. One zero olisi täydellistä, isoveikkakin saattaisi kelvata. Yhtä kaikki, kumpaakaan ei ole täällä ruotsinmaalla tarjolla. Onneksi kuitenkin jätin lankalakkooni setti-option.Malli: Vinsentti-myssy ja Vinsentti-kauluri, oma
Lanka: Colinette Point 5 Vincent´s Apron 100g + 100g
Puikot: 12mmTämä blogi on muuttunut nyt oikeaksi omakehu -blogiksi. Pahoittelen hajuhaittoja, mutta en voi sille mitään, että tästäkin setistä tuli tavattoman mieluinen. Ei kai kukaan tee tarkoituksella sellaisia asusteita, joista ei pidä, joten pidätän oikeuden hehkutella jatkossakin.Lanka oli mukavaa neuloa sen suuresta paksuusvaihtelusta huolimatta. Ja väri, tarvitseeko edes sanoa, että se on täydellinen. Kiitos Raglanan olen alkanut himoita tämän pikkusiskosta villapaitaa. Ehkä kuitenkin hillitsen itseni.

Mieluisan lopputuloksen lisäksi suunnatonta iloa tässä projektissa aiheutti se, että opin taikalenkin vahingossa. Olin yrittänyt sitä useampaan otteeseen aiemmin, mutta jostain syystä en vain tajunnut. Pyöröpuikkoni oli hieman liian suuri, kun aloitin myssyn neulomisen, joten sen siima muodosti vahingossa lenkin ja yhtäkkiä huomasin neulovani taikalenkillä. Jos olisin sarjakuvassa, tässä kohtaa pääni yläpuolelle syttyisi lamppu:D

Fiinit hienosteluhanskat
Nyt saa syksyn kirpeys tulla kaikella voimallaan, minulla on ihanat uudet käsineet. Olen näistä aivan lapsellisen ylpeä. Melkein yhtä ylpeä kuin viidesluokkalaisena neulomistani ensimmäisistä villasukista. Ja ensimmäisethän nämäkin ovat lajiaan.Malli: Fiinit hienosteluhanskat
Lanka: Drops Alpaca 83g
Puikot: 2mm

Neulominen sujui ohuenohuista puikoista huolimatta yllättävän nopeasti, enkä epäilyistäni huolimatta onnistunut katkaisemaan puikkoja edes pitsineuleen kavennuksissa. Hyvä niin. Olin suunnitellut varren pitsineuleeseen helmiä, mutta luovuin ajatuksesta, kun tunnin äherrettyäni olin saanut neulottua viisi helmeä ja noin viisitoista silmukkaa. Hankkimani helmet olivat hieman liian pieniä.
Sormikkaat istuvat käsiini todella hyvin. Olen suhtautunut sormikkaisiin hieman epäillen, sillä kaikki aikaisemmat sormikkaani, sekä käsinneulotut että tehdasvalmisteiset, ovat olleet jossain määrin vääränkokoisia ja epämukavia. Näiden hanskojen myötä olen valmis kääntämään kelkkani. Mieleni tekisikin jo aloittaa seuraavat sormikkaat. Jos ei olisi noita keskeneräisiä ja ne joululahjatkin pitäisi neuloa jossain välissä.

Tällä hetkellä puikoilla on mm. tällainen Carl Larsson -henkinen raitanuttu.

Lenkkikauluri ja mitä ihmettä

Lenkkimyssyn seuraksi valmistui simpukkavirkattu kauluri. Nyt kelpaa ulkoilla, kun asusteet sopii verkkatakkiin.Malli: Omasta päästä myssyn mallivirkkauksella
Lanka: Debbie Bliss Baby Cashmerino 103g
Koukku: 4mm
Mitäs tästä osaisi sanoa. Olen tyytyväinen. Kivannäköinen ja osoittautui koekäytössä oikein toimivaksikin.

Mutta sitten se ihmetyksen aihe. Sain äidiltä elokuussa Tarton tuliaiseksi Katian efektilankaa. Eilen aamulla kaipasin aamukahvin seuraksi ainaoikein neuletta ja yhtäkkiä huomasinkin neulovani kammotuslankaa. Sormi ei oikein tykännyt langan karheudesta. Nyt se on kuitenkin neulottu ja omaksi ihmetyksekseni saatan jopa kuvitella käyttäväni huivia joskus teatterissa tai muissa hienosteluriennoissa, vaikka se onkin tyyliini ehkä hieman liian blingbling.Malli: Like on old Lady, omasta päästä
Lanka: Katia Morocco 100g
Puikot: 6mm

Lenkkimyssy

Olen jo pari viikkoa kärsinyt akuutista lenkkimyssyn puutteesta. Verkkatakkini on haasteellisen värinen, eikä yksikään hatuistani näytä sen kanssa järkevältä. On ollut jotenkin ahdistavaa kulkua kadulla tietoisena siitä, että väriyhdistelmä on kaamea. Nyt tuli tilanteeseen vihdoin korjaus.Malli: Yll o tyllin Virkad basker i snäckmönster med stickad kant
Lanka: Debbie Bliss Baby Cashmerino 82g
Puikot ja koukut: 3,5mm pyörö, 4mm virkkuukoukku
Jouduin ostamaan tottumusteni vastaisesti varsin ylellistä lankaa. Olisin halunnut mieluummin jotain puuvillaista tai ainakin jotain halvempaa, mutta kyseinen lanka oli ainoa, josta löytyi verkkatakkiin sopiva siniharmaan sävy(kuten kuvassa näkyy, ei tämäkään ole ihan yksyhteen.)Muissa langoissa oli vain joko liian sinisiä tai liian harmaita sävyjä. Myssyn seuraksi olisi tarkoitus virkata vielä kauluri ja neuloa kulkurin iltatähdestä sormikkaat. Halutaan ostaa aikaa ja vetreämmät hartiat.

Kel-kel-keltasääret

Minulla on vimeinkin jotain näytettävää! Eilen puolenpäivän aikaan aloitettu muutaman tunnin mittaiseksi suunniteltu säärystin-projekti venyi vuorokauden mittaiseksi. Yksi puuttuva silmukka aiheutti toisen säärystimen re-neulomisen. Mut nyt ne on just hyvät.Malli: Omasta päästä omaan sääreen sopivat
Lanka: Opiskeluystävältä keväällä saatu Miss Helen Mohair Caresse (73%mohair,25%villa,2%polyamidi)95g
Puikot: 5mmPuhuin joskus talvella tarvitsevani keltaiset säärystimet. Ihana opiskeluystävä oli laittanut turinani korvan taakse ja tarjosi eräänä talvipäivänä minulle säärystin lankaa. Koska "to do"-listani on tunnetusti päättymätön, en aloittanut säärystinten neulomista heti. Syksy on kuitenkin tulossa ja aamut jo viileitä, joten säärystinten tarve palasi muutaman kuukauden viiveellä mieleeni.Lanka oli minulle uusi tuttavuus, varsin miellyttävä sellainen. Korkean villapitoisuutensa ansiosta neulepinta on paksua ja lämpöistä. Tykkään. Oikein ihanteellista säärystinlankaa siis. Sain tämän keltaisen lisäksi kaksi kerää oranssinruskeaa, joista taidan tehdä samanlaiset säärystimet. Noihin reikiin on tarkoitus pujottaa samettinauhat. Oon vaan niin tyytyväinen näihin, etten malta odottaa huomiseen, jolloin sais nauhaa, vaan tahdon esitellä nää nyt:)Näin lopuksi voitte vielä ihailla Varkauden Citymarketista löytyneitä pappakenkiäni, joihin olen aivan rakastunut. Olin etsinyt täydellisiä kävelykenkiä jo vuoden päivät, kunnes lopulta ohikulkumatkalla silmäni osui näihin. Erityisplussana se, että kolmeysit on just eikä melkein sopivat. Mulla on kauhea kanoottijalka pituuteeni verrattuna ja yleensä on vielä niin, että 39,5 ois se oikea koko, eli 39 on pienet ja 40 liian isot.

Lanka-asiaa
Blogger yritti kaksipäivää itsepintaisesti ladata kuvan kyljelleen käännettynä, siksi tämä lauantaina jo luvattu lankavarastoanalyysi tulee vasta nyt.

Lähtötilanne Suomessa:
Hallitsematon määrä lankaa ja suunnitelmia. Kaiken mukaan ottaminen ei tullut kysymykseenkään.

Lopputulos Ruotsissa:
Mukaan lähti kolme pahvilaatikollista lankaa. Kaksi kotilaatikkoa ja yksi kaupan paprikalaatikko. Kotilaatikkoihin säilöin lankoja, jotka olisi tarkoitus neuloa joululahjoiksi tai jotka ovat suunnitelman kera odottaneet neulotuksi tulemista jo vuoden, elleivät kauemminkin. Paprikalaatikko täyttyi Istéxin Létt-lopista, josta olisi tarkoitus neuloa kaarrokeneule. Nämäkin langat ovat odottaneet puikoille pääsyä jo kesästä 2006.

Tarkoitukseni oli, että en ostaisi yhtään lankaa, ennen kuin saisin ainakin yhden laatikon neulottua tyhjäksi. No, toisin kävi. Nyt olen asettanut ehdottomaksi takarajaksi sen että lankojen on mahduttava noihin kolmeen laatikkoon ja uutta ei saa ostaa ennen kuin vähinään yksi vanha kerä on neulottu pois.

Mitä varastosta sitten tarkemmin löytyy. Koska pidän arkistoinnista ja asioiden paloittelusta osatavoitteisiin möykkytavoitteiden sijaan, otin kuvan lankavarastostani. Sitä mukaa, kun saan lankoja neulottua voin rastia ne yli kuvasta. Vähän niinkuin käänteinen joulukalenteri:D Hyvät naiset ja herrat: Särmän sverigestash, langat ja suunnitelmat.

1. Marks & Katten Eco bomull, kaura, vauvanvaateaineksia ystävää ajatellen.
2. Marks & Katten Eco bomull, ruskea, vauvanvaateaineksia ystävää ajatellen
3. Marks & Katten Eco bomull, v.harmaa, vauvanvaateaineksia ystävää ajatellen

• 1., 2. ja 3., Tukholman löytöjä, joita olin katsellut täällä Uppsalassa jo . Onneksi en ostanut, kun sitten löysin langat 30% halvemmalla Stickan tarjouskorista.
  

4. Rowan Yarns Harris, keltarusk.meler., palmikkoasusteita.

• Wincentsgarnin halvennuskorista. Harvinainen ostos, koska tälle ei ole tarkkaa suunnitelmaa. Palmikoita tahdon ja ehkä myssyn ja tumput tai kaulahuivin. No, sen näkee sitten. Yleensä en tee tällaisia ostoksia, joista minulla ei synny jäsentynyttä kuvaa lopputuotteesta.
  

5. Novita 7veikka, kirpeä omena, Cropped cardigan with Leaf Ties

• Saatu Millalta joululahjaksi 2006. En tiedä, osaanko käyttää noin vaaleaa vaatetta, mutta katsotaan.

6. Novita 7veikka Raita, musta-harm., pikkuveli kakkoselle sukat.

• Varastoituminen tapahtunut tod.näk. 2005
  

7. Novita Kid Mohair, puolukka, ystävälle joululahjaksi Wrapped In Tradition

• Varastoitu syksyllä 2005. Silloin tästä oli tarkoitus tulla asusteita itselle, mutta pian huomasin värin olevan taydellinen eräälle ystävälle. Pitsiponcho piti neuloa jo jouluksi 2006:D
  

8. Istéx Létt-Lopi, t.rusk+rusk.+pun.+kelt.vihr, Kaarrokeneule itselle.

• Lanka ostettu ylioppilaslahjaksi saadulla lahjakortilla kesällä 2006. Silloin jo oli kaarrokeneule mielessä, mutta täydellistä mallia ei vielä löytynyt. Heinäkuussa viimein onnisti.
  

9. Aracaunia Nature Wool, vattu. Ihan selvää tumppuainesta Swallowtailin ja Gretelin seuraksi.

• Yksinäinen kerä hyppäsi mukaan Nystan alekorista. En ole vaaleanpunaisen ystäviä, mutta tällaista murrettua vatunväriä en voi vastustaa.

10. Miss Helen Mohair Caresse, sinappi. Säärystimet ja putkikauluri.

• Opiskeluystävä diilasi tämän viime keväänä omasta varastostaan minulle säärystinlangaksi, jospa vihdoin saisin ne säärystimet neulottua. Tarvettakin olisi jo.

11. Novita Tennessee, sähk.sin. + erinäisiä sinisiä jämäpuuvilloja. Näistä olisi tarkoitus neuloa neulatakki tahi paita tärkeälle ystävälle.

• Jämäkerät ovat peräisin kuusikulmiopeiton materiaaleista. Sähkönsiniset Tennesseet tämän kesän hankinta tätä nimenomaista projektia varten. Hankintapaikkana kesätyöpaikka.
  

12. Novita Nalle, elintarvikevärillä värjätty v.vihr ja turk.sin. Samaiselle ystävälle raidalliset polvisukat joululahjaksi.

• Tämäkin projekti on ollut suunnitteilla jo ainakin kaksi joulua. Nalle ostettu joskus pussilankana Korialta.
  

13. Gjestal Maija, lemmikinsininen. Mammalle baskeri ja kevyt kaulahuivi joululahjaksi.

• Lanka ostettu Priiman tarjouskorista syksyllä 2006. Baskeri+kaulahuivi-setti tästä langasta oli joululahjalistalla jo viime vuonna.
  

14. Rowan Tapestry, kaura. Baskeri.

• Ostettu lankakauppa Heinistä keväällä 2007. Silloin suunnitelmana oli neuloa serkulle baskeri, mutta nyttemmin olen alkanut himoita tästä langasta neulottua baskeria ihan itselle. Hieman epäilen, osaanko kuitenkaan käyttää näin vaaleaa väriä, mutta ainahan voin toteuttaa alkuperäisen suunnitelman, jos hattu ei tunnukaan omalta.
  

15. Visjögarn, liukuvärjätty. Argosy tai huovutettu pikkuolkalaukku tai kirjoneuletumput.

• Tukholman tuliainen. Hankintapaikkana Garnverket. Ihanat värit ja tälle onkin ihan liikaa ideoita. Laukkuna täydentäisi Swallowtail-settiä. Toisaalta argosy oli ostohetkellä ajatuksissa, ja tämä näyttäisi varmasti mukavalta myös kirjoneuleena..
  

16. Aade löng Artistic, pinkki. Revontuli Milla-ystävälle joululahjaksi.

• Saatu keväällä mammalta tuliaisena Virosta.
  

17. Sandnes Pompei, t.sin. Tree jacket.

• Tein tästä langasta palmikkoneuletakkia yläasteella (hyvänen aika onko siitä tosiaan jo KUUSI vuotta). Lopputulos ei miellyttänyt, joten purin mokoman. Sininen ei ole aivan omia värejäni. Valmiina päätyykin tod.näk. värjäykseen.
  

18. Schachenmayr nomotta Regia Design Line Kaffe Fassett, fog. Supervauvan polvisukat

• Hankittu lankakauppa Heinistä halvennuksella. Oliskohan ollu joskus tänä keväänä.
  

19. La Alpaca, t.rusk.+vihr. Keefely-tumput.
20. La Alpaca, kellanruskea. Keefely-tumput ja jonkin sortin myssykkä

• 19. ja 20. Ostettu keväällä näitä varten Sypressin kahden euron päiviltä.

21. Alvita Alpaca, omena. Keefely-tumput.

• Saatu Mielityltä Tallinnan tuliaisena. Huuhkajapiposta jäi yksi kerä yli ja siitä asti tästä on pitänyt syntyä jotain yhteensopivaa.
  

22. Anja Virta Liukuvärjätty villalanka, kaura. Chevalier mittens

• Hankittu talvella 2007 virtolaisesta naistenvaateliikkeesta, jonka takanurkassa myydään lankaa. Jos Virroilla liikutte suosittelen ehdottomasti käymään liikkeessä. Siellä on paljon omituisia lankoja, joita ei varmaan muualta saa. Putiikin nimeä en juuri nyt muista, mutta se on samassa talossa kuin raunon leipä ja lähetyskirpputori. Vierässä on lisäksi kukkakauppa.
  

23. Garnstudio Alpaca, sekalaisia värejä. Ystävän vauvalle vaatetusta

• Stickan poistokorista kilohinnan mukaan. Toinen lemmikinsininen Nystan tarjouskorista. Yllättäen molemmat kerät olivat samaa värierää, vaikka eri liikkeistä ne ostin.
  

24. Titan Wool Merinos Extra, terra. Spanish Peacock Shawl tai Shetland Tea Shawl

• Viime kesänä Mielityn kanssa tehdyn Tallinnan matkan tuomisia.
  

25. Colinette Parisienne, fire. Laminaria

• Kädentaito messuilta syksyllä 2006. Silloin mielessä oli Kiri. Sen jälkeen olen suunnitellut neulovani tästä myös Icaruksen ja Soinnun sekä Spring Things Shawl:in. Laminaria lienee kuitenkin langan lopullinen olomuoto sitten joskus.
  

26. Colinette Point 5, Vincent´s Apron. Syysmyssy!

• Katselin tätä jo Nystassa ja sitten pitkään Anntorps vävissä. En vain voinut vastustaa, täydellinen keltainen.
  

27. Online Java, oranssi. Äidille Wakame Lace Tunic.

• Ostettu syksyllä 2006 Vihreästä vyyhdistä. Tästä piti jo silloin tulla joululahjaneule äidille, niin kuin viime vuonnakin. Ehkä tänä vuonna sitten, ehkä.
  

28. Garnstudio Alpaca, luumu. Sormikkaat ja myssy Kirin kaveriksi.

• Lanka ostettu viime joulun alla. Silloin tästä piti tulla eräs joululahja, mutta aloinkin himoita tätä väriä itse, joten se joululahja jäi tekemättä.
  

29. Katia mikälie Glitter lanka. Käyttökohteesta ei aavistustakaan.

• Äiti toi tuliaiseksi Tartosta ja oli omatoimisesti myös pakannut nämä kerät mukaani tänne Uppsalaan. Mitä näistä teen, ei aavistustakaan.
  

30. Garnstudio Alpaca, kelt. Korinpohjaneule.

• Ollut suunnitteilla jo ainakin vuodesta 2005. Lanka ostettu seuraavan vuoden kesällä, mallitilkku neulottu syksyllä, mutta takki on jostain syystä edelleen neulomatta.
  

31. Garnstudio Alpaca, t.rusk. Palmikkoslipoveri, mahdolliset jämät parhaan ystävän Endpaper-settiin.

• Lähtötilanne sama kuin edellisessä. Tämä tarvitsisi kohtalaisen joutuisaa etenemistä, jotta näkisin, jääkö tästä jämälankaa vai ei.
  

32. Garnstudio Alpaca, vattu. Endpaper-setti.

• Jämäkerä Villivatusta.
  

33. Idena Mohair lux, pun. Airy Wrap-around Lace Sweater.

• Lanka ostettu syksyllä 2005 Turun käsityö-Elisasta. Silloin tästä piti tulla neuletakki, vaan en raaskinut aloittaa, kun tahdoin löytää täydellisen mallin.

Kuvassa piileskelee todennäköisesti myös kaksi pientä kerää mustaa merinosilkkiä, joista pitäisi neuloa tädille syntymäpäivälahjaksi kolmiohuivi. Kuvan ulkopuolelta stashiin laskettakoon myös Ilun Kulkurin iltatähti -sukkalanka, josta on tuleva Knotty Glovesit. Ja Nystan tarjouskorista löytyneet Silke-alpacatkin näyttävät piiloutuneen johonkin. Niistä piti tulla nahkahansikkaisiini varrenpidennykset, mutta lanka osoittautui liian paksuksi. Niistä tuleekin sitten Sunflower tam ja sitten piti tietenkin ostaa kerä oranssia Alpacaa niitä rannekkeita varten..

Joo, yritän rajoittaa langan hamstraamista, mutta en voi luvata onnistuvani:D Himoitsen nimittäin erittäin kovasti mm. Colinetten mohairia samassa Vincent´s apron sävyssä..

Itku pitkästä ilosta

Olin suunnitellut kirjoittavani mukavasta päivästä Tukholmassa. Päivä oli kyllä mukava, mutta se sen sijaan ei, että Uppsalaan palattua huomasin polkupyöräni tulleen varastetuksi. Kaikki ei valitettavasti mene aina suunnitelmien mukaan. Nyt sitten jossittelen, mitä jos olisin mennyt kävellen sinne asemalle. Tiedän, ettei jossittelussa ole mitään järkeä, mutku ja itku ja hammasten kiristys. Ja oli se sentään rakas Uljas Musta.

Tein Tukholmassa pienen lankakauppakierroksen ja tuhlasin liikaa rahaa lankaan. Tukholman lankakaupat tuli nähtyä. Valikoima oli aika ylellisyyspainotteinen suomalaisiin lankakauppoihin verrattuna. Tämän kyllä huomasin jo paikallisessa Yll o tyllissä vieraillessani. Tein pääasiassa tarjouskorilöytöjä, mutta myös jotain täyshintaista tarttui mukaan. Olin suunnitellut kirjoittavani tänään myös Ruotsin lankavarastostani, eli niistä langoista, jotka valtavasta varastostani valikoin tänne länsinaapuriin mukaan otettaviksi. Tämäkin suunnitelma meni siinä määrin uusiksi, että nyt sitä lankaa on sitten vähän enemmän kuin pari päivää sitten. Toivottavasti huomenna olisi aurinkoinen päivä ja saisin otettua uuden varastovalokuvan. Erittelen sitten yhden kertaa myös tämän päivän ostokset ja suunnitelmat.

Olen nyt asustellut täällä Ruotsissa kaksi viikkoa. Neulonut olen paljon. Illat on aika tylsiä ja yksinäisiä, kun en vielä tunne täältä oikein ketään, joten olen sitten istunut koneella ja neulonut. Ensimmäisen viikon olin netitön. Sen kokemuksen perusteella minun on myönnettävä, että olen kyllä varsin riippuvainen netistä. Elämä tai jotain. Mutta tämä kaupunki on ihana, suorastaan hurmaava, sitä pyöräroistoa ei nyt lasketa tähän, ja opiskelukin tuntuu pitkästä aikaa varsin motivoivalta.

Jotain valmista ja melkein valmistakin olisi, kahdesta tekeleestä on lanka loppumassa ja lisää pitäisi hankkia. Jos joku tietää, mistä saa Zitronin Prismaa (punaoranssina) alle seittemällä eurolla tieto otetaan ilolla vastaan.

Antaa inspiraation tulla

Eilen aamulla kello 06.00 se virisi. Inspiraatio nimittäin. Lueskelin Villivatun saamia kommentteja ja yhtäkkiä huomasin selaavani Ravelryn Stashiani huivilanka mieleessäni. Löytyi nelisen vuotta sitten kirpparilta kolmella eurolla ostamani lenkkimohairvyyhti.Lanka äkkiä kerälle ja Ravelryn jonoa tutkimaan. Sieltä Easy Lace Stolen mallineule ja puikon metsästykseen. Koska tilanne oli akuutti Prymin kasimilliset saivat kelvata. Yllättävän hyvin ovatkin toimineet.Nyt en malttaisi laskea neulomusta käsistäni. Mukava tunne:) Vaan haluaisiko joku tulla pakkaamaan puolestani, lähtöön on tasan viikko.

Villivattu

Kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina aloitettu huivi valmistui viimein viime sunnuntaina. Neuloin tätä "neulon vain silloin kun huvittaa" -periaatteella ja lopputulos on sen mukainen. Neulekäsialani on vaihdellut prosessin aikana huomattavasti. Lopulta tästä huivista tuli sellainen "ihan kiva".Malli: Zetor by Jatta
Lanka: Drops Alpaca 160g
Puikot: 4,5mm
Minua oikeastaan aivan ärsyttää, että tästä tuli vain ihan kiva. Huivi on kuitenkin parhaan ystäväni synttärilahja ja koska saaja on kaikkea muuta kuin ihan kiva, siis ihan paras parasystävä, haluasin antaa hänelle jotakin, johon olisin itse todella tyytyväinen. Suunnittelinkin jo uutta huivia. Toivottavasti tämä palvelee siihen asti.Kohta pitää lähteä töihin. Tämän kesän toinen ja viimeinen 6.45 alkava vuoro. Enää neljä päivää töitä! Uppsalakin kutsuu jo alle kahden viikon kuluttua. Tänään vietän läksiäisiä ystävieni kanssa ja yritän hillitä tätä kestohymyä, joka elämän omituisten sattumien seurauksena on liimautunut kasvoilleni.

Hattaraa -huivi

Keskeneräisten valmiiksi neulominen lähti hyvin käyntiin ja tänään valmistui jo toinen neule. Tästä tosin puuttui enää langanpäiden päättely.

Olen muutama vuosi sitten ostanut vaaleanpunaista Palmaa, pikaistuksissa ilmeisesti, josta tahdoin jo keväällä päästä eroon. Taktiikkana oli tällä kertaa ainaoikein-neule ja tulostavoitteena kaulahuivi ystävälle joululahjaksi. Ihan kaikkea lankaa en saanut kulutetuksi, mutta pohdin, jos tekisin ystävän pikkusiskolle samanlaisen huivin Barbien ja Shellyn tyyliin. Minulle tuli pienenä Barbie-lehti, jossa Barbie ja pikkusiskonsa, aika paljon ikäeroa neideillä muuten, Shelly olivat puettuina samanlaisiin asuihin. Näillä tosielämän sisaruksillakin on aika paljon ikäeroa ja molemmat täyttävät myös hiustenvärin puolesta Barbie-perheen vaatimukset.
Malli: Ainaoikeaa ihan omasta hatusta ja käsittämättömän hitaasti
Lanka: Novita Palma
Puikot: 6mm

Reno-setin jälkeen suuntasin mielenkiintoni Villivattuun, joka pääsi tänään pingotukseen. Tässä todistusaineistoa. Surkea kuva, jonka poistan hetikohta, mutta joka kuitenkin käy todisteena edistyksestä.

Toppi ja hihatin Renosta

Havahduin toissapäivänä ajan kulumiseen ja siihen, etten ollut saanut heinäkuussa juuri mitään valmiiksi. Siispä tartuin puikkoihin ja keskeneräiseen hihattimeen. Eilen illalla vielä vähän jännitti, ehtiikö neule valmiiksi heinäkuun puolella, ja ehtihän se lopulta. Viimeiset langanpäät päättelin n.22.30.Malli: Two-tone ribbed shrug by Stefanie Japel. Kolmanneksi pienin koko pidennetyin hihoin.
Lanka: Muinainen Novita Reno (60%viskoosi,30%villa,10%polyamidi) 166g
Puikot: 4,5mm ja 3,5mm

Idea hihattimeen lähti kesäheinäkuun vaihteessa neulomastani Razor camista. Äidin varastosta omaani siirtynyttä Renoa jäi reippaasti jäljelle topin jälkeen, joten hihatin tuntui järkevältä tavalta kuluttaa lanka loppuun. Tässä en tosin aivan onnistunut, sillä lankaa jäi jäljelle vielä 29 grammaa.

Razor jäi silloin esittelemättä, koska ajattelin tämän hihattimen olevan nopea projekti. Väliin tuli kuitenkin jännitysniska ja pieni neuletauko. Sitten tapahtui muuta yllättävää, eikä neuleeseen tullut tartuttua pariin viikkoon.
Malli: Razor Cami by Katie Marcus. Silmukoita paksumman langan takia vain 120. Koko s.
Lanka: Novita Reno 123g
Puikot: 4,5mmOlen molempiin neuleisiin todella tyytyväinen. Onnistuin kerrankin mitoituksessa täydellisesti! Yleensä onnistun neulomaan mittailuista ja mallitilkuista huolimatta kaiken liian isona itselleni. Toivottavasti näiden neuleiden myötä onneni on kääntynyt:)Nyt yritän tahkota muita keskeneräisiä valmiiksi, sillä Uppsalaan siirtyminen on jo kovin lähellä. Ainiin, ompelinhan minä itselleni pienenpienen lenkkeily/haahuilukäsilaukunkin.

Hyvä viikko

Peesailen nyt vähän Jaanaa ja kirjoitan tästä viikosta, joka on ollut ihan kelpo viikko. Toki ikäviäkin asioita on tapahtunut, tällä viikolla olen kuitenkin havahtunut tavallista useammin miettimään, miten mukavia asioita olen tehnyt. Hyvä viikko, siis.1. Maanantai - Löysin Lahden fidasta maailman kauneimmat lasiset kupit. 3 kahvikuppiparia ja yksi teekuppipari, kaksi eri sarjaan kuuluvaa lasilautasta. Ihan kuin lumpeenkukat. Rakkautta ensisilmäyksellä.

2. Kangaslöytöjä Eurokankaan palalaarista.

3. Kuuden euron käsityökirjat. Mm. neulemallikansio, josta löytyi muutama inspiraationlähde. A)Kirjoneuleraglan

B)Jos minulla olisi hovikuvaaja, neuloisin tällaisen. Ainaoikeaa.
C)Selvää mökkitakkiainesta.
D)Kai tällaiset melkein aikuisetkin saa tykätä ihan tosi paljon tällaisista tyttöjen pitsitakeista. Tahtoo ehdottamasti jotain tämän tapaista.

4. Tiistai - Paidan ompelua. Vaatii vielä säätöä, ja on toistaiseksi jäähyllä. Yleisfiilis hyvä.

5. Ravelryssä jo esillä olevan Razor camin kaveriksi One-tone ribbed shrug. Razor esittäytyy sitten yhdessä tämän kanssa.

6. Palma pois puikoilta. Viimeistelyä luvassa.

7. Ihanan impressionistista Sirdar Juniperia startitiksen vaivatessa. Mukautettu Urchin odottaa sitä mukautusosiota.

8. Kukkamekkohaaveita 20.7. ajatellen.

9. ja 10. Fritidsgarnia sävytettynä Dylonin Old goldilla.

11. Luonnovalkoinen Nalle pääsi myös Old gold kylpyyn.

12. Torstai - Lenkkikassi. Kävin pitkästä aikaa oikein hikilenkillä ja totesin tarvitsevani jotakin tällaista. Olen vasta alussa ja saatan ottaa vielä pakkia. Katsotaan, miten ja mihin langat vievät.

13. Perjantai - Lankayllätyspostia ystävältä Australiasta! Täydellinen yllätys. Kaikki värit ja tekokuitupitoisuus eivät olleet ihan mieleeni, mutta ajatus on kultainen. Sulho oli kuulemma halunnut valita minun näköisiäni lankoja, joten luulen, että ainakin tuon pahimman pätkärääkätyn voinee laittaa hänen piikkiinsä. Pikkuveli kakkonen kaipaa sukkia, joten enköhän saa senkin kulutettua.

14. Tänään - Uusi kultainen kolikkokukkaro. Sävysävyyn kesäkenkieni kanssa ja sehän riittää:)

15. Minä kokkipeukalo keskellä kämmentä oleva ihminen tein hyvää keittoa. 16. Vierailin Ultsilla ja sain ihania kirjoja lainaksi.

Kultakutrille ja tummalle hurmurille
Häät tanssittiin eilen, joten uskallan viimeinkin kirjoittaa babeten valmistumisesta. Peitto valmistuikin ennakoitua aiemmin jo juhannuksen vietossa. Kun aloitin projektia kesäkuun ensimmäiselle viikolla, pelkäsin joutuvani muistamaan hääparia valmiin peiton sijasta lahjakortilla. Onneksi en joutunut, sillä hääpari oli selvästi liikuttunut lahjastaan. Voiko ihminen parempaa kiitosta saada?Malli: Babette blanket
Lanka: Pirkanmaan kotityön paksu pirkka
Koukku: 4mm bambu

Pieni paluu projektin alkuun. Hääkutsun saadessani tiesin, että haluan lahjoa morsianta ja sulhasta torkkupeitolla. Ultsin ystävällisellä avustuksella sain Babeten ohjeen käsiini ja seuraavana vuorossa olikin peittoon sopivan langan valinta. Halusin peitosta alkuperäistä suuremman, joten langan oli oltava paksumpaa. Ei ollut muuten mikään helppo tehtävä löytää paksuhkoa lankaa, jossa on tarpeeksi vihreitä värisävyjä.

Lopulta päädyin paksuun pirkkaan, joka osoittautui ihan kelpo valinnaksi. En tosin ollut kotona enää aivan tyytyväinen valitsemiini sävyihin, mutta onneksi on keksitty keltainen dylon, jolla sitten kohentelin vihreitä sävyjä murretuimmiksi.

Idea peiton väritykseen lähti morsiamen, ystäväni, lempiväreistä ruskeasta ja vihreästä sekä pariskunnan sisustuksesta, joka sisältää myös paljon ruskeaa, vihreää ja vaaleita sävyjä. Mausteeksi valitsin vielä sulhasen lempiväriä ajatellen hieman sinistä. Sulhanen oli tästä valinnasta enemmän kuin otettu, suorastaan liikuttunut, joka tietenkin liikutti myös minua. Lisäksi peiton vaaleisiin ja tummiin sävyihin liittyi ajatus morsiusparista. Kultakutrisesta morsiamesta ja tummapartaisesta sulhasesta.

Onko maailmassa mitään parempaa, kuin tehdä kättensä työllä onnelliset ihmiset vielä hivenen onnellisemmiksi? En usko. Olen varma, että tämä tyttö muistaa läheisimpiään tulevaisuudessakin kättensä töillä ostolahjojen sijaan.