perjantaina, maaliskuuta 16, 2007

Turkasen turkoosit

Viime viikonloppuna aloitetut sukat eivät ole edenneet ahkerasta neulomisesta huolimatta alkua pidemmälle. Ensin neuloin toisen sukan kärjen kahteen kertaan laskuvirheen takia. Seuraavaksi kompastuskiveksi muodostui mallineule. Kokeilin Jaywalkereita ja olgaa, ei kiva, joten purin. Päädyin tuttuun tasaraitaan, neuloin muutaman kerroksen ja kas sukastahan tulee liian leveä. Taas purkamista.

Tämän jälkeen luulin työn kääntyneen jo voitokkaaksi, mutta ei. Tein kantapään kolmeen kertaan. Ensin olin tehnyt liian löysää, sitten laskin väärin ja viimeisellä kerralla se onnistui. Sitten katsoinkin sukkaa vähän tarkemmin. Yksi raita oli jäänyt yhdenkerroksen korkuiseksi (oikeanpuolimaisen sukan yläosassa). Tätä kaipasinkin. Syynäsin sukan tarkemmin ja huomasin, että olin kärjestä asti neulonut vahingossa yhdellä puikolla yhden silmukan enemmän kuin muilla. Lopputulos: Ensimmäinen sukka purettu kärkeen asti. Toivottavasti sukat kohta suostuisivat yhteistyöhön. Mietin nimittäin, kuinkahan monta valmista sukkaa olisin saanut näihin tuhlatun neulonta-ajan aikana valmiiksi. Luultaasti liian monta.

7 kommenttia:

piua kirjoitti...

Oi joi! Poikkeuksellisen paljon vastoinkäymisiä yksille sukille. Toivottavasti saat kuitenkin koko parin aikaseksi etkä lannistu noista epäonnisista sattumuksista. Tsempppiä!

Maiju kirjoitti...

Mutta tärkeintähän on juuri se tekeminen, ei valmis tuotos.. ;) Tällä yritän ainakin itseäni motivoida, kun juuri parhaillaan neulon Todellisia Hidassukkia joiden tekemiseen työtunteja menee varmaan villatakillisen verran..

Työn iloa!
(Ja värit sukissa on herkut).

hanna-h kirjoitti...

Kunnioitettavaa sinnikkyyttä! Mä olisin varmaan viimeistään siinä vaiheessa antanut olla kun huomasit yhden silmukan puutoksen :P Mutta nätit sukat noista tulee. Hitaasti hyvä tulee :)

mennahuu kirjoitti...

No voi harmi tuotta sattumusten määrää! Toivottavasti saat intoa kerättyä riittävästi että saat sukat valmiiksi, sillä niistä tulee taatusti lämpimät kun olet uhrannut niihin noin paljon energiaa!

Matkustin eilen junassa yli neljä tuntia ja sain Pomatomuksen jalkaosaa tehtyä muutaman sentin kun alkoi takuta ihan kunnolla. Sitä ei edes uskalla purkaa kuin silmukka kerrallaan. Meinasi mennä hermot mutta illalla sitten sain parin valmiiksi.

Kyllä se vaivannäkö yleensä kannattaa.

särmä kirjoitti...

Kiitos kannustuksesta:)

Vähän nuo ovat neulo-pura-neulo tekniikan jälkeen jääneet paitsioon, mutta eivätköhän ne joskus valmistu. Kiirekään ei oikeastaan ole, koska niiden olisi tarkoitus matkata yhden ystäväni joulupakettiin:)

uhoava gnu kirjoitti...

Suloiset sukanalut! Ikävää että ovat tuottaneet niin paljon päänvaivaa..:/

Ultsi kirjoitti...

Sinut on bongattu!