lauantaina, syyskuuta 06, 2008

Itku pitkästä ilosta

Olin suunnitellut kirjoittavani mukavasta päivästä Tukholmassa. Päivä oli kyllä mukava, mutta se sen sijaan ei, että Uppsalaan palattua huomasin polkupyöräni tulleen varastetuksi. Kaikki ei valitettavasti mene aina suunnitelmien mukaan. Nyt sitten jossittelen, mitä jos olisin mennyt kävellen sinne asemalle. Tiedän, ettei jossittelussa ole mitään järkeä, mutku ja itku ja hammasten kiristys. Ja oli se sentään rakas Uljas Musta.

Tein Tukholmassa pienen lankakauppakierroksen ja tuhlasin liikaa rahaa lankaan. Tukholman lankakaupat tuli nähtyä. Valikoima oli aika ylellisyyspainotteinen suomalaisiin lankakauppoihin verrattuna. Tämän kyllä huomasin jo paikallisessa Yll o tyllissä vieraillessani. Tein pääasiassa tarjouskorilöytöjä, mutta myös jotain täyshintaista tarttui mukaan. Olin suunnitellut kirjoittavani tänään myös Ruotsin lankavarastostani, eli niistä langoista, jotka valtavasta varastostani valikoin tänne länsinaapuriin mukaan otettaviksi. Tämäkin suunnitelma meni siinä määrin uusiksi, että nyt sitä lankaa on sitten vähän enemmän kuin pari päivää sitten. Toivottavasti huomenna olisi aurinkoinen päivä ja saisin otettua uuden varastovalokuvan. Erittelen sitten yhden kertaa myös tämän päivän ostokset ja suunnitelmat.

Olen nyt asustellut täällä Ruotsissa kaksi viikkoa. Neulonut olen paljon. Illat on aika tylsiä ja yksinäisiä, kun en vielä tunne täältä oikein ketään, joten olen sitten istunut koneella ja neulonut. Ensimmäisen viikon olin netitön. Sen kokemuksen perusteella minun on myönnettävä, että olen kyllä varsin riippuvainen netistä. Elämä tai jotain. Mutta tämä kaupunki on ihana, suorastaan hurmaava, sitä pyöräroistoa ei nyt lasketa tähän, ja opiskelukin tuntuu pitkästä aikaa varsin motivoivalta.

Jotain valmista ja melkein valmistakin olisi, kahdesta tekeleestä on lanka loppumassa ja lisää pitäisi hankkia. Jos joku tietää, mistä saa Zitronin Prismaa (punaoranssina) alle seittemällä eurolla tieto otetaan ilolla vastaan.

4 kommenttia:

Lotta kirjoitti...

Voi pyörävaras pjerkule :(. Kieri langoissa terapiana?

Tsemppiä vaan vaihtoon, omilta Saksan-ajoilta (vaikka olinki töissä enkä vaihdossa) muistan just sen alkuaikojen öh-mitä-mä-nyt-siis-niinku-tekisin
-tunteen. Kyllä se siitä. Uudesta kaupungista löytää ne omat juttunsa ja vähitellen alkaa sujumaan.

Eirene kirjoitti...

Harmittaa tuo pyörän kohtalo, mutta älä anna moisen pilata kivaa vaihtokokemusta. :) Minunkin oli määrä lähteä juuri Uppsalaan vaihtoon täksi vuodeksi (tosin ryhdyinkin sitten graduilijaksi, menin töihin ja naimisiinkin sen sijaan..), se on ihana kaupunki ja uskon että saat pian sieltä vielä kivoja tuttuja. :) Ja lankaostoksethan on aina vaan järkeviä! ;)

janna kirjoitti...

Huihuihui, mä olen ollut vain hiljainen sivultaseuraaja blogeissa jne tässä vähän aikaa. Kirjoittelen sulle kohta tuolla fb:n puolella ;)

Kauheen kiva kasa lankaa! Ja kaameesti onnea sinne.

särmä kirjoitti...

Lotta: Joo, päivisin täällä onkin jo oikein kivaa, mut illat on just tota "mitä mä tekisin"-fiilistä. Siivota pitäis ja neuloahan voi aina, mut jotenkin sitä kaipais vähän sosiaalista elämääkin:)

Eirene: Joo, tää on ihana kaupunki:) Ois kyllä ollu ihan tosi hauskaa, jos oltas satuttu yhtä aikaa tänne:) Ja mitä lankaostoksiin tulee, aloin jo suunnitella seuraavia, vaikkei noistakaan keristä oo vielä korkattu ainuttakaan. Parantumaton lankaholisti taidan olla.

Janna: Kiitos:) ja ihan superkiva kuulla susta, mä jo mietinkin täs, et mitähän sulle kuuluu:)