Sain joulalahjarulianssin päätökseen hyvissä ajoin joulunalusviikolla. Tästä syystä olisin voinut aloittaa vihdoinkin jotain itselleni. Äiti kuitenkin vihjaisi pikkuveljen kaipailleen villasukkia vanhojen pieniksijääneiden tilalle. Yhtäkkiä huomasin vain neulovani sukkia veljelleni, vaikka minun oli tosiaan tarkoitus tehdä välillä jotain itselleni.
Sukat syntyivät mustasta ja ruskeasta raitaveikasta, joita molempia löytyi varastosta. Kahdenkerroksen paksuiset raidat kumpaakin lankaa tavis kantapää ja laiskannaisen kavennukset. Minusta novitan raitalangat näyttävät mukavammilta kaksistaan kuin yksin.
Koska huivi ei kuitenkaan toistaiseksi ole edennyt merkittävästi, ja koska malli on taas aivan päästä vetäisty en esittele tekelettä. Huivi jäi keskeneräiseksi, koska minulle iski akuutti sukanneulontakuume. Kolmepuoloseni olivat kuitenkin vielä kiinni lokakuussa aloittamassani pipossa, joka jäi joululahjojen takia kesken. Pipon neulominen ei tauon takia varsinaisesti innostanut, mutta puikot oli saatava vapaiksi. Lopputulokseen olen kuitenkin erittäin tyytyväinen. Siitä tuli juuri sellainen kuin kuvittelin. Sukkakuumekin meni sopivasti ohi hattusen valmistuttua.
Huuhkajapiposta
Etsin täydellistä mallineuletta pitkään. Lopulta se löytyi tästä.Piposta tuli vahingossa käännettävä, sillä mallineule muodostaa hauskan pinnan myös nurjalle puolelle. Tänään kävin vielä hakemassa vähän satiininauhaa söpöstykseksi. Pärfekt.
Nurjapuoli
ja oikea
Ilmeisesti olin ollut kohtalaisen kiltti ( tai sitten pukki oli vain unohtanut tuhmuuteni). Joka tapauksessa aattoiltana paketeista paljastui toinen toistaan mukavampia juttuja. Kuvasin tähän pikaisesti joitakin. Kasan alimmaisena oleva kirja on Solveig Hisdalin Kuviot silmukoiksi. Sain sen pikkuveljeltäni, joka löysi (no myönnetään olin mukana )sen eräältä lahtelaiselta kirpputorilta. Hinta oli vaivaiset kaksi euroa.
Lankalahjoja sain äidiltäni ja kämppikseltäni. Äiti oli ostanut kerän Steppiä sekä kaksi florica kerää. Floricat ovat käsittääkseni Kymenlaakson luonnonystävien tai jonkun vastaavan järjestön värjäämiä. Kämppis muisti minua kahdella seiskaveikka kerällä, joiden väri on mukavan keväinen. Vaikka veikka ei suosikki lankoihini kuulukaan oli kämppikseni ajatus enemmän kuin kultainen, joten olen langoista aidoisti iloinen.
Viimeisenä vihdoinkin se villapaita, tai oikeammin takki. Olin tapanina ystäväni luona neulomassa. Ystäväni aloitteli ensimmäistä villapaitaansa, josta sainkin kaivatun inspiraation oman "oikean" neuleen aloittamiseen. Luvassa todennäköisesti kahta tai kolmea erilaista pitsiä, raglankavennukset, isohko pyöreä pääntie, paljon pieniä nappeja ja ehkä satiininauhaakin.
Vielä viimeisenä mainittakoon, että sorruin ostamaan kaksi kerää Rowanin Tapestryä Lankakauppa Heinistä, vaikka Lahden reissun tarkoituksena oli vain käynti näyttelyssä sekä yhden varakerän hankkiminen eilen aloitettuun paitaan. Näyttely oli mielenkiintoinen. Jos olette kuunnelleet viikinkien aikaa, suosittelen myös näyttelyssä käymistä. Hieman tosin kaipasin Jorma Kallenautiota ja Aaro Söderlundia kertomaan löydöistä:D
3 kommenttia:
Ihana pipo, tosi kaunis molemmin puolin! :)
Hieno pipo!
Piposta tuli hieno ja nuo kahdesta raita-seiskaveikasta tehdyt sukat näyttävät hyviltä.
Tuo näyttely vaikuttaa hyvältä, mutta Kallenautio ja Söderlund olisi tosiaan kiva saada oppaiksi.;)
Lähetä kommentti