sunnuntaina, toukokuuta 18, 2008

Ylioppilaan Icarus

Potter-huivin saaja on päässyt ansiokkaasti ylioppilaaksi. Ajattelin yllättää ja lahjoa juhlapäivänä häntä huivilla. Kyselin lempivärejä jo aiemmin ja sain vastaukseksi vaaleansinisen ja ruskeansävyt. Taas tuli osoitetuksi ajan kauppakyvyt, sillä varastosta löytyi viime kesänä Tallinnasta ostettu vironvilla, joka oli kuin tehty tätä projektia varten.
Malli: Icarus
Lanka: Aade löng Artistic, 223g
Puikot: 5mm


Malliksi valikoitui Icarus ja ensimmäiset mallikerrat syntyivät nopeaan ja mukavasti. Tähän se sitten jäikin. Loput mallikerrat neuloutuivat silkasta tahdonvoimasta. On se kummallista, että pitsihuivin neulomisessa iskee jossain vaiheessa se pakollinen plääh-osuus, kun neulominen ei kiinnosta enää tippaakaan. Toisaalta tämän seurauksena olen ehkä vielä hitusen ylpeämpi itsestäni, kun sain huivin valmiiksi.Huivista tuli todella suuri. Onneksi saaja on minua pidempi ja varsin pitkäselkäinen. Voi olla, että huivi on hartiahuivikäyttöön silti liian suuri. Noh, ainakin siihen voi mukavasti kääriytyä sitten kun syksy taas saa.

Mitäs muuta. Veljen ylioppilasjuhliin valmistautuminen on viimeinkin aloitettu mallitilkun merkeissä. Kesätyöt alkoivat eilen. Tiistaista torstaihin on vapaata, jolloin pitäisi pistää pystyyn mekkotehdas, mikäli aion saada itseni ja äidin vaatetetuksi juhapäivänä.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Upea Icarus! Niin ihanan värinen!

Limeadine kirjoitti...

Valtavan hieno, ja aivan mielettömät värit! Ja hyvä vaan että on iso, että näyttää runsaalta.

Soile kirjoitti...

Icaruksen teosta vähän samanlaiset fiilikset. Tuntui että sitä sileää ja reikäraitaa kestää ikuisuuteen ja sen taakse. Ja silmukat vaan lisääntyivät kierros kierrokselta...silmukoitakin sai päätellä reilun tunnin. Kiesus!

Liina kirjoitti...

Kyllä kannatti tikutella, upea ja ihanan iso!

särmä kirjoitti...

Hepsi: Kiitoksia.

Limeadine: Kiitos. Mua vähän mietityttää kyllä tuo valtaisuus vielä. Saaja kun on hoikka kuin mikä ja muutenkin.

Soile: Joo. Se päättelykerros oli tuskaisa, tosin sujuin odotuksiin nähden varsin joutuisasti Diagnoosi murhaa ja Derrickiä katsellessa.

Liina: Kiitos:)

MysteryKnitter kirjoitti...

Wautsi! Ei voi muuta sanoa.