sunnuntaina, maaliskuuta 12, 2006

Loputon Nalle colori ja muuta valitusta

Kaivoin kaikki punaiset, vaaleanpunaiset ja pinkit lankani esille aloittaakseni ensimmäisen projektityöni. Minulla oli tarkka suunnitelma siitä ,mitä ryhtyisin tekemään. Langat eivät kuitenkaan totelleet tahtoani, vaan suunnitelmat menivät uusiksi. Yksi kerä pääsi kuitenkin tosi toimiin. Muut raukkapoloiset jäivät lattialle odottelemaan seuraavaa siirtoa.



Punainen, hieman vajaa nalle colori- kerä (kyllä, näitä on kaksi) alkoi kuiskailemaan kiihkeästi. Se tahtoi lopultakin tulla siksi, miksi sen piti tulla jo heti ostohetken jälkeen(kaksi vuotta sitten?), eli kolmiohuiviksi. Vastasin kerän kutsuun. Olen lopen kyllästynyt kyseiseen lankaan ja nyt jos koskaan minulla on mahdollisuus päästä siitä inhottavasta tunteesta, ettei tuostakaan mokomasta tullut sitä, mitä piti. Ahkeran uurastuksen seurauksena on syntynyt jo 110 kerrosta kolmiohuivia. Valmiina huivin pitäisi olla n.160cm leveä itse suunniteltu pitsihörhelö. Toivottavasti lanka riittää, sillä en haluaisi enää ainoatakaan punaista nalle colori kerää tähän talouteen. Toisaalta lapaset samasta langasta voisivat olla kivat..



Sivupalkista on havaittavissa, että minulla on keskeneräisiä töitä tällä hetkellä enemmän kuin tarpeeksi. Kyllästyin niihin tänä aamuna lopullisesti. Päätin(moneskohan kerta?), että en aloita yhtään uutta työtä, ennen kuin olen saanut entiset valmiiksi. Punaisen kuukauden hengessä olisi tarkoitus viimeistellä lyyra- sukat. Olenkin ahkeroinut niitä tänään. Toinen sukka on enää vartta vaille valmis ja etenee vauhdilla.

Huomenna on äikän ensimmäinen aine. Ei paniikkia. Paniikki. Vielä pitäisi pari kielioppijuttua tarkistaa sekä kerrata argemantaatioanalyysin kysymykset. Toivottavasti aiheet ovat sellaiset, että minulla on niistä jotain sanottavaa(Tämän ei pitäisi olla ongelma, koska yleensä minulla on aina jotain sanottavaa melkein kaikesta)Toivottavasti ensimmäinen aine menisi jo hyvin, niin ei tarvitsisi toisessa panikoida niin paljoa. Tämä ei nyt liity ihan tähän, mutta melkein. Minua ärsyttää se, että kun kirjoitan tietokoneella ajatukseni ovat sekavia ja teksti sen mukaista. Jos minulla olisi paperia ja kynä saisi näistä kirjoituksistakin enemmän tolkkua, eivätkä lauserakenteet ja sanavalinnat olisi yhtä kummallisia. Pitäisi varmaan kirjoittaa ensin paperiversio ja sen jälkeen tulla vain näppäilemään:)

2 kommenttia:

Raisa kirjoitti...

Tsemppiä kirjoituksiin! Itselläni niistä on jo kolme vuotta... onneksi! Ja muista myös levätä välillä! =)

Mielitty kirjoitti...

Onnea vain huomista varten! Kai sinulla on karkkia evääksi? Voi sitten natustella, jos paniikki tuntuu iskevän.

Itselläni kirjoituksista on (köh, köh) ihan luvattoman monta vuotta ja äikän aineita varten en kyllä lukenut ollenkaan.

Punainen huivi -projekti näyttää hyvältä! Sinullakin noita punaisia lankoja löytyy.;)