Vähä paha aikani

Käväisin lukemassa blogilistaa ja tajusin, ettei ole tullut päivitettyä 11 päivään. Täytyypi siis korjata tilanne, vaikka kuvatta. Kamera viettää hiihtolomaa Nurmeksen suunnalla. Minä en.

Koko viime viikko meni flunssan kourissa, joten luvut eivät ole aikataulussa. Nytkin hyvää lukuaikaa kuluu stressaamiseen. Kohtahan kirjoitukset alkavat, ja paniikki ehtimisen suhteen valtaa ajatuksia. Matikka lähinnä pelottaa. Pitkässä matikassa on kertaamista ihan kiitettävästi. Matemaattinen todistus ja totuustaulut kahden ja puolen vuoden takaa ovat yhtäkkiä täyttä hebreaa. Tosin, jos oikein muistan, en niistä silloinkaan kovin paljoa ymmärtänyt.

Käsityön saralla ei paljoakaan edistystä. Pienen kuumeen kourissa ollessani pyöräytin yhden misty gardenin 78g epämääräisestä raidoittuvasta mohairista. Huivi lähti viettämään loma yhdessä kameran kanssa. Aloittanut olen lisäksi ystävälle synttärilahjaksi boleroa (päivät kesäkuun alussa), polvisukkia Tennesseen jämistä sekä näistä inspiroituneena laukkua serkulle syttärilahjaksi. Oikein hävettää paljastaa keskeneräisyyksien suuri määrä. Olen huomannut, että keskeneräisyyksien määrä moninkertistuu aina silloin, kun ajattelen että nythän voisin tehdä kaikki työt valmiiksi ja sen jälkeen keskittyä yhteen työhön kerrallaan. Kai minulla alkavat jotkut piipparit soimaan päässä ja lopputulos on sillä selvä.

Intouduin sairastaessani pitkästä aikaa lukemaan myös ihan oikeaa kirjaa. Kaksi vuorokautta sängyssä, tietokoneella, keittiön pöydän ääressä ja kaikkialla kuluivat nenä kiinni Agatha Christien elämänkerrassa Vanha hyvä aikani. Hyvä kirja, jota voin suositella kaikille, joilla ei ole taipumusta addiktoitumiseen(ei siis itseni kaltaisille ihmisille, jotka eivät voi jättää kirjaa kesken aloitettuaan). Selkä, lonkka ja silmät olivat reilun kuudensadan sivun lähes yhtäjaksoisen lukemisen jälkeen hieman kipeähköt. Itse kirjasta vielä sen verran, että se sai minut ihailemaan Christietä entistä enemmän ja havaitsin itsessäni joitakin hyvin samanlaisia piirteitä kuin hänessä. Kuka tietää, vaikka olisin tulevaisuuden kirjailija, ainakaan oikeinkirjoitus ei ole vahvimpia puoliani;D..no tuskin kuitenkaan:)