Heti alkaijaisiksi ilmoitettakoon, että päätinpä osallistua spectrumiin tänäkin vuonna. Viime vuonna projektin viimeiset kuukauden värit jäivät hieman paitsioon. Otankin tälle vuodelle tavoitteekseni tsempata loppuun asti.
Ensimmäinen jakson värit tulevat kuin tilauksesta, vaikka eivät omiin suosikkeihini kuulukaan. Serkullani on 20- vuotis syntymäpäivä helmikuun puolessa välissä, ja sattumalta helmi- maaliskuun värit ovat hänen suosikkejaan. Jos vaikka tänä vuonna saisin tehtyä valmiita neuleita langoista, joita olen varastoihini hankkinut serkkuani ajatellen. Luvassa on ainakin yksi lumikuningatar- lapanen kadonneen tilalle.
Sitten vähän nykyhetkestä. Tämän vuoden ensi päivinä on syntynyt kolme paria lapasia. Oranssit ovat ihan itselle. Kaksi sinistä paria ovat toistaiseksi omistajia vailla, mutta eiköhän niillekin koti löydy. Niiden neulomismotivaationa olikin lähinnä jämälankojen hävittäminen.
Oransseista vielä vähän: Lanka, oranssi cool flamme, näytti kerällä syötävän ihanalta. Neulottaessa paljastui kuitenkin karu totuus: tumpuista tuli läiskikkäät. Tumput joutunevat kokemaan vielä pienen muodonmuutoksen, sillä tajusin vasta reunukset virkattuani, että huuhkaja- piposta ylijäänyt alpakkalanka sopisi väritykseltään paremmin sekä langan ohueen vihreään säikeeseen että huuhkaja- pipoon.
Pitsineuletakkikin on hieman edennyt, vaikka se matemaattisesta huvittamattomuudesta johtuen olikin hieman tauolla. Hihat ovat kyllä vielä varsin vaiheessa, mutta muuten neule näyttää varsin lupavaalta.
1 kommentti:
Juu, periaatteet vain roskakoppaan, uusia voi aina keksiä tilalle.
Kyllähän sulle boleromalliset paidat ja takit sopii, kun sä olet niin pikkuinen. Olen kade.
Ja vaaleanpunaisia paitoja ja niiden käyttäjiä on erilaisia.:)
Lähetä kommentti