Edistystä osa 136
Kiireestä huolimatta olen ehtinyt saada jo kaksi joululahjaa valmiiksi ja aloittaa taas yhden uudenkin. Serkun baskeripipo valmistui ensimmäisenä.Piposesta tuli pienehkö. Päähänmahtumisongelmia ei ole, mutta ei liioin liikaa lörpötystäkään. Toivon, että olisi serkulle mieluinen. Ajattelin neuloa hatun kaveriksi vielä samanhenkiset tumput, koska lankaa jäi yli enemmän kuin tarpeeksi. Minulla on ilmeisesti nuhan lisäksi krooninen baskerin langankulutuksen yliarviointitauti.
Pikaneuleena valmistui myös iskän Tychushuivi kaulaa lämmittämään. Huivista tuli onnekseni pelättyä suurempi, joten säästyin jatkamissäätämiseltä. Olin oikein ylpeä itsestäni, kun jaksoin neuloa näinkin pitkän kappaleen pelkkää ainaoikeaa. Syynä tähän oli alpakkalangan pehmeys, joka korostui ainaoikeaa neulottaessa.Aloitusrintamalla jatkuu sama teema. Tulossa alpakkainen harkkapipo iskälle. Pipo syntyy syvästä turkoosista ja 3o, 2n, 1o, 2n-joustinneuleesta.Äidin pitsiponcho on edennyt ihan mukavasti. Vielä pitäisi kehitellä "pikku"veljille (mokomat ovat molemmat kasvaneet ohi)jotain pehmoista pakettiin. Minulla on ollut jokavuotinen pipotusperinne. Tänä vuonna emmin kuitenkin hieman, koska en haluaisi tehdä pipoihin (kammottavia)tupsuja. Tiedän kuitenkin, että aattoiltana kuulen ihmettelyä/valitusta, jos tupsut puuttuvat. Voi, muotia.

Väsyneet maan
Viikonloppu on loppumaisillaan. Perjantain ja lauantain hengasin Turussa. Lauantain kohokohta oli Juha Tapion konsertti. Miehellä on maailman paras ääni, jos minulta kysytään. Hienosta keikasta huolimatta reissuväsymys on tänään vaikeuttanut ahkerointia. Huoneeni ikkunasta näkyvä maisemakin näytti tänään tavallista väsyneemmältä, joskin oudon kauniilta. Miksiköhän väsymys koetaan yleensä negatiivisena?
Hengailun ja musiikin kuuntelun ohessa aloittelin serkun joululahjaa. Mustasta ja neliraita woolista pitäisi syntyä December Lights Tam. Kovin se näyttää pieneltä, mutta ensi sovituksen perusteella uskallan toivoa, että siitä syntyy ihan päähän mahtuva kappale.Pimeässä jäähallissa neulominen oli melko haasteellista. Tumma ja vaalea lanka erottuivat kyllä toisistaan, mutta ohjeen punaviherruudutusta oli paikoitellen mahdoton seurata.Laskosverho odottaa vielä jatkajaansa. Pitää tästä varmaan suoriutua ompelemaan, että ehtii maajusseja seuraamaan kasilta.

Pientä edistystä pukinpajalla

Tämä joulunalusaika tulee olemaan tässä blogissa vähän tylsää aikaa, koska postaukset käsittelevät yhtä ja samaa aihealuetta, tonttuilua. Käsityskykyni ylittävän opiskelukiireen lisäksi, kun ei aika tahdo riittää edes joululahjojen neulomiseen, joten itsellle neulominen on asetettu pannaan. Akuutti säärystin- ja kauluritarve jää taka-alalle tässä hulinassa. Tiistaina pitäisi palauttaa laskosverho ja torstain tenttiinkin lukea jossain välissä. Joululoma tuntuu tämän jälkeen luksukselta. Enää neljä viikkoa!Äidin pitsiponcho on kiireestä huolimatta hyvällä mallilla. Junassa, luentojen välissä ja luennoilla olen ehtinyt neulomaan kohtalaisesti. Seuraavaksi vuorossa on kavennuskerros ja toiseksi viimeinen pitsineuleosuus. Ihan hyvältä näyttää tässä vaiheessa. Ensimmäisessä kerässä oli paikoitellen kohtia, joissa ei ollut lainkaan mohairkuitua. Valkoiset tekokuituläikät eivät miellytä silmääni. Jälkiviisaus ei ajanpuutteen ja langan riittävyyteen liittyvien epäiyjeni takia auta, joten laikut saavat jäädä. Toivottavasti ne eivät häiritse äitiänikään ratkaisevasti.

Tänään aloitin bussineuleeksi iskälle poikittain neulottavan ainaoikein -kaulahuivin. Tästä tulee pari viime jouluna antamalleni Tychukselle. Ruskeaa ja mustaa alpacaa kaksinkertaisena siis. Huivista tulee aika lyhyt, joten jotain säätöä on varsinaisen neuleosuuden jälkeen luvassa.Nyt juomaan glögiä ja lukemaan ympäristöpsykologiaa. Onneksi tenttikirjat sentään käsittelevät mielenkiintoista aihetta.

Joulupaja on aloittanut toimintansa

Vaikka tämän päivän sään perusteella ei oikein uskoisi, että talvi ja joulu tekevät tuloaan, aloitin alkuviikosta viimeinkin toteuttamaan ensimmäistä joululahjaneuletta. Pelkään pahoin, että tänä vuonna tulee enemmän kiire kuin edellisinä vuosina. Opiskelukiireet näyttävät kasautuvan ikävästi joulunalusaikaan. Onneksi keväällä ja kesällä tuli neulottua jo muutama neule tulevaisuuden varalle.Alkuviikosta aloitin äidille Shirley Padenin Wrapped in Tradition -ponchon Wrap style -kirjasta. Malli on todella kaunis ja addiktoiva. Reunuksen mallikerrassa mallineuletta neulotaan sekä oikealla että nurjalla, hidasta, mutta hauskaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun neulon tuollaista pitsiä, ja varmasti kokeilen toistekin. Itse asiassa samanlainen poncho olisi tarkoitus tehdä joululahjaksi yhdelle ystävälle suurikokoisempana. Lisäksi päässä pyörii monenlaisia huivi-, hame- ja paitasuunnitelmia.

Huomenna menen kotikotiin käymään ja suoritan varastoselvityksen muita joululahjoja ajatellen. Sen tiedän jo nyt, että iskälle suunniteltu Linux -huivi vaatii alpacatäydennystä. Yritän tänä vuonna kuitenkin selvitä mahdollisimman pienin hankinnoin, sillä materiaalia löytyy ennestään jo kaapin täydeltä.

Ohimennen voisin vielä huomauttaa, että aloitin aloitin myös Mystic Waters Shawlin, jota voi käydä Ravelryssä vakoilemassa. Siitä tulee joululahja ystävälleni, jonka tiedän lukevan tätä, joten jätän siksi huivin näyttämättä. Hän siis tietää saavansa huivin ja värinkin valitsi itse, joten ehkä on ihan hyvä, että edes ulkonanäkö on yllätys, vai miten on Pihvi;)