Taikaraita- tumput

Tallinnasta ostamastani Anchor Magicline no1:stä aloittamani kesätumput valmistuivat tänään. Näistä tuli ihan perustumput työmatkapyöräilyä varten. Aamulla sormeni tahtovat jäätyä ilman käsineitä. Villatumput ovat kuitenkin liian kuumat ja näyttävät vähän turhan huvittavilta, joten puuvillaisille oli tarvetta.
Pidän lopputuloksesta. Itseraidoittuvaksi langaksi tämä on minusta harvinaisen harmonisen väristä lankaa. Säästyin suuremmilta langanpätkimisiltä, kun aloitin toisen tumpun kerän sisältä ja toisen ulkoa. Kärjissä jouduin katkaisemaan langan ja vaihtamaan kerät päikseen koska muuten tumppujen kärkiin olisi tullut rumannäköisesti kaksi kerrosta uutta väriä. Kertaakaan en kuitenkaan joutunut etsimään oikeaa raitaa pidemmältä kerästä, varsin taloudellinen raitalanka siis ainakin näin neulottuna.

Kun olin neulonut ja päätellytkin jo ensimmäisen lapasen purin vielä toisen lapasen ranneketta pari kerrosta, koska värinvaihto(Näkyy ufokollaasissa) häiritsi minua. Neuloin yhden kerroksen lisää punaisella, jotta sain rannekkeista symmetriset. Olisi tietenkin pitänyt tehdä se jo heti aluksi. Onneksi uudelleen neulominen sujui helposti myös jälkikäteen.

Ensimmäinen keskeneräinen projekti on täten valmis. Seuraavaksi ajattelin suunnata mielenkiintoni Turkasen turkooseihin ja fortissimaan. Shetland trianglekin saanee ruokatunnilla pari kerrosta lisää.

Kirjaisaa iltaa
1.Elegant ribbed socks/Favorite sock2.A curved shawl/Victorian lace today3.Fit-n-flare trumpet skirt/Knitting lingerie style4.Waterbeach/200 Ripple Stitch Patterns5.Lace Blouse/Beads, Buttons and Lace6.Short-Sleeved Gardigan with ribbing/Fitted Knits7.Show-off ruffle skirt/Lace style8.Wallflower/Nicky Epstein´s Knitted Flowers9.Ultsin japanilaisen kirjan kansi

Ensin kuitenkin kiitokset Minervaa kommentoineille. Ohjetta en toistaiseksi voi luvata, sillä juuri nyt minulla ei riitä energia asiaan paneutumiseen.

Torstai oli hyvä postipäivä. Adlibris toimitti kotiini kolme opusta ja henkilökohtainen kuriirini Ultsi viestitti Bookdepositoryn paketin saapuneen. Sain vielä Ultsilta lainaksi valloittavan japanilaisen virkkauskirjan, joten ihasteltavaa on viime päivinä riittänyt.

Kaikki kirjat ovat ihania. "Tahtoo tehdä"- listani paisuikin kerta heitolla hallitsemattoman suureksi. Yritin valita kollaasiin yhden suosikin jokaisesta kirjasta. Tehtävä osoittautui mahdottomaksi, sillä jokaisessa kirjassa on vähintään kaksi, osassa jopa kaksi kymmentä mallia, jotka tahtoisin toteuttaa. Ensin tosin pitäisi saada nuo edellisen postauksen ufot selätettyä.

Loppukaneetti: Blogger ei edelleenkään suostu yhteistyöhön, ja tämä on ensimmäinen kerta kahteen vuorokauteen, kun pääsin kirjautumaan sisään. Inhottavaa, kun en voi kommentoida kenenkään kirjoituksia(ja ennen kaikkea kuvia), tämän ongelman vuoksi.

Keskeneräisyydet

Ensin pieni tiedoitus: Postaus punaisesta huivista löytyy tämän kirjoituksen alapuolelta

Olen ihan ihastunut tähän uhoavan gnuun ufotaulukkoon, joten ylitin itseni tietoteknillisesti ja tein oman. Oma taulukkoni ei ole aivan yhtä laaja. Keskeneräisiä on kuitenkin kertynyt nurkkiin sen verran paljon, että jotain on tehtävä. En ole koskaan ollut täysin yhdentyön ihminen. Minun on saatava vaihtaa käsityötä, jos kyllästyn tekeillä olevaan. Jos vuorottelutyötä ei ole hillun vain netissä tai pelaan miinaharavaa, eli toisin sanoen silloin ei ainakaan valmistu yhtään mitään.

Yritän saada nämä keskeneräiset nyt lähiaikoina valmiiksi asti, jotta pääsisin käsiksi uusiin haasteisiin. Parin viikon päästä olisi tarvetta ainakin jollekin kevyelle, lentokoneessa suvaittavalle käsityölle, sillä tämä tyttö matkaa kämppiksen kanssa lomalle Bergeniin.

Raitabaskeri

• Top woolista
• Purkuun ja uutta tilalle sitten kun huvittaa
  

Ruutupuuvilla

• Tenneesseestä
• Purkuun ja uusi aloitus paremmin laskelmin
  

Shetland Triangle

• Sisusta
• 1,5/3kerää neulottu
  

Turkasen turkoosit

• Smart+seiskaveikka
• Kantapäissä, pitäis vain tahkota loppuun
  

Puuvillatumput

• Anchor Magicline no1
• Kärjet ja peukut puuttuu
  

Virkattulaukku

• Kotiväki
• Purkuun ja paremmalla ajalla uusi yritys
  

Sointu

• Reunuskaaviossa
  

Mökin kynnysmatto

• Helen ja vesa- sukkalanka
• 11/35 virkattu
  

Palmikkopaita

• Fritidsgarn
• Vartalo-osa neulottu
  

Baby bonnet

• Samos
• Viimeistely
  

Fortissima

• Fortissima socka colori
• Olkainten muokkaus ja viimeistely
  

Feather and fan

• Ohut pirkka, alpaca yms.
• Mitähän tästäkin tekis
  

Minerva- huivi

Malli: Minerva, omasta kynästä
Lanka: Novita virkkauslanka
Langankulutus: 114g (yksi mallikerran toisto vähemmän ja tämä olisi one skein wonder)
Puikot:4,0mm
Nyt kun blogger vihdoin ja viimein suostui yhteistyöhön on aika esitellä uusin valmistunut käsityö. Minerva- nimeä kantava huivi syntyi Project Spectrumin hengessä Novitan punaisesta virkkauslangasta. Tavoitteenani oli luoda Pavonistakin pitsisempi huivimalli. Suunnittelun lähtökohtana oli myös pyrkimys yksinkertaiseen mallineuleeseen, joka olisi helppo oppia ulkoa.Valmis huivi täyttää asettamani tavoitteet. Siitä tuli juuri niin kevyt ja hentoinen, kuin toivoinkin. Lisäksi opin mallineuleen ulkoa muutaman toiston jälkeen. Langankulutustavoite ei aivan toteutunut, sillä hieman jouduin korkkaamaan toista kerää. 100g, eli yksi kerä riittää kuitenkin jo mukavan isoon huiviin.Minerva on mallineuletta myöten kokonaan omaa käsialaa. Olen tyytyväinen aikaansaannokseeni, ja todennäköisesti neulon tulevaisuudessa vielä ainakin toisen Minervan. Huivi näyttäisi varmasti upealta jostain Kid silk hazen kaltaisesta seitinohuesta mohairista neulottuna. Nyt olisi hyvä syy hankkia jo keväällä kuolaamaani tummanharmaata hazea..Pääsin siis omasta kerästäni eroon, mutta sain hanna-h:lta kaksi kerää lisää:DNiistä olisi tarkoitus taikoa joku yksinkertainen toppi (kaksinkertaisesta langasta)huivin seuraksi. Sitten puuttuukin enää sopiva alaosanvaate.
Nimi Minerva on suoraa jatkoa Onervalle. Huivi kulki ensin työnimellä Raquel, juu seuraan seko-serranoita, mutta suomalainen nimi vei loppukilpailussa voiton. Pidän sarjoista ja en pidä epätäydellisistä sarjoista, siksi olen jo hieman hahmotellut Kanerva- huivin mallikuviota ruutupaperille.

Bloggerin jumittamisesta johtuen(en pääse lukemaan kommentteja, enkä postaamaan, koska verkkoyhteys tilttailee, eikä tykkää bloggerista), en päässyt eilen kirjoittamaan tätä postausta. Asiaa minulla olisi vielä ainakin kahden postauksen verran (yksi ufoista ja toinen kirjoista), mutta ne joutuvat ehkä odottamaan. Pahoittelen, etten välttämättä pysty vastaamaan kommentteihinne, tai kirjoittamaan muiden blogeihin, ei siis kannata ihmetellä, miksi täällä on hiljaista.

Kasari- Kiri ja väläytys tulevasta


Kiri oli oikein reipas ja pingottui hyväksi yhdessä yössä. Jostain syystä tykkään siitä kovasti, siis jos deletoin sähkönsinisyyden. Huivin mallineule on yksinkertaisen kaunis. Tämä oli jo toinen neulomani kiri. Minulla on lankaa varattuna ainakin vielä yhteen, joten neuleunian viimeiseksi Kiriksi tämä tuskin jää.
Malli: Kiri
Lanka: Novita Prima mohair 100g+ Kitten mohairia vähän reunukseen
Puikot: 7mm

Sitten se väläytys.Eilen illalla sain neulottua viimeiset kerrokset tähän punaiseen huiviin. Aamulla otin Kirin pois pingotuksesta ja tänään iskin uuden huivin pikkuveljen sänkyyn pingottumaan. Olen ihan superinnoissani. Siitä tulee niin kaunis. Oma kehu tuoksahtaa taas naapurikortteliin asti:D En silti voi olla sanomatta, että en malttaisi odottaa huivin kuivumista. Äsken kävin kokeilemassa, ja se oli työpäiväni aikana jo melkein kokonaan kuivunut. Ehkä aamulla..

Mulla olis nyt ihan kauheasti ideoita, mutku keskeneräisiä on näidenkin valmistuneiden jälkeen vielä ainakin yhdeksän kappaletta. Yritän tahkota ainakin osan niistä loppuun, jotta pääsisin aloittamaan uusia töitä, ei kiva. Toisaalta ideoita tulevista neuleista on niin paljon, että en oikein osaa aloittaa mitään. No, on mullakin ongelmat.

Midwest Moonlight ja Kiri

Tapojeni mukaan olen viime aikoina neulonut vuoroin sitä, tätä, ja tota. Keskeneräisten määrä on paisunut valtaisaksi, eikä viimeistelykeijuakaan ole näillä nurkilla juuri näkynyt. Tänään lopulta ryhdistäydyin, ja valokuvasin Midwest moonlight- huivin, sekä neuloin loppuun, päättelin ja laitoin pingotukseen kasari- Kirin.

MM tuli loppuun neulotuksi heinäkuun alkupäivinä, jonka jälkeen se lojui noin viikon odottamassa pingotusihmettä. Sitten se kaiken kiireen keskellä unohtui pingotukseen noin puoleksitoista viikoksi. Eilen lopulta päättelin langanpäät ja tänään kuvasin.Onnekseni sain houkuteltua huivin saajan mallikseni.

Malli: Midwest Moonlight Scarf stylestä
Lanka: Novita bambu, vaaleanvihreä reilu kaksi kerää
Puikot: Muistaakseni 5,5mm

Novitan bambu tuli kokeiltua, ja se osoittautui oikein mukavaksi langaksi. Pitsineuleesta tuli ilmava, mutta kuitenkin ryhdikäs. Suunnittelenkin jo pientä bambunmetsästysmatkaa Korialle kera henkilökunta-alennuksen. Malli itsessään on todella simppeli ja ehkä jopa hieman pitkästyttävä, Tv-neuleeksi siis oikein sopiva. Neulomisvaiheessa mallin ulkonäkö kuitenkin epäilytti minua kovasti, se tuntui jotenkin suttuiselta, arkiselta. Pingotus teki onneksi ihmeitä, ja voisin ehkä harkita tekeväni toisenkin MM:n.

Kiri puolestaan. Noh, lankainventaarioni houkutti minut tuhoamaan karmivanvärisen kasarimohairin pois nurkista. Katselin mohairmetsän mohairista tehtyjä huiveja samalla viikolla ja aloin kokea pakottavaa tarvetta neuloa prima mohairista Kiri.

Lankaa en omistanut kuin kaksi kerää, ja kuten arvata saattoi lanka otti ja loppui neljä kerrosta liian aikaisin. Hätäratkaisuna, koska prima mohairin purkaminen on oikeasti lähes mahdotonta ja koska halusin todella päästä langasta kokonaan eroon, päädyin neulomaan viimeiset kerrokset tummanruskealla Kitten mohairilla.

Yhdistelmä toimii yllättävän hyvin ja vähän jo suunnittelin neulovani huivin seuraksi pipon ja tumput samansävyisistä langoista, joita minulta löytyy ainakin nallen ja seiskaveikan muodossa. Ajatus saattaa vielä muuttua, sillä en ole aivan varma huivin saajasta. Karmaisevasta väristä huolimatta saajaehdokkaita on enemmän kuin tarpeeksi, mamma vai joku kolmesta ystävästä. Se on kuitenkin varmaa, että tähän talouteen se ei värinsä takia missään nimissä jää.
Kuvassa huivi odottaa vielä pingotukseen pääsyä. Ehkä jo huomenissa voin esitellä huivin koko sähkönsinisessä loistossaan.

Ps. Lisäsin vironvillojen kuvat edelliseen kirjoitukseen.

Terveisiä Tallinnasta

Kuten Mielitty jo muutama päivä sitten raportoi, vietimme tiistaina oikein rattoisan lankashoppailupäivän Tallinnassa. Lankaa ja tarvikkeita löytyi edullisesti. Edellisviikolla tekemäni lankainventaario hieman hillitsi ostohaluja, ainakin aluksi. Ensimmäisestä kohteesta (Liann löngad) tarttuivat mukaan vain nämä ihanuudet:
Kaksi vyyhteä Titan woolin Merinos extraa terran värisenä. Ihana väri! Suunnitelmissa pyöreä huivi A Gathering Of Lace- kirjasta
Kolme pikkuruista kerää Love Garnin Cocoonia (100% villaa) hennon vaaleanvihreänä. Värin kuvailu sanoin on mahdotonta, koska väri näyttää toisaalta hyvinkin vihreältä ja toisaalta siinä on vahva vivahdus hiekanväriä. Tykkään!
Karnaluks tukussa itsehillintä ja lankainventaarion karut lukemat katosivat mielestä. Ostoskärryyn päätyi paljon puuvillaa ja vähän mohairia. Lisäksi sijoitin vetoketjuihin, nappeihin ja muuhun tarpeelliseen käsityösälään.

Tsekkiläistä Katka- puuvillaa 10 kerää. Keräkoko on kummallinen 75grammaa. Jos merinos extran väri oli ihana, niin tämän puuvillan on täydellinen.
Anchor magicline puuvillatumppuihin noukin 4 kerää. Näitä aloitinkin jo kotimatkalla bussissa. Pidän langasta hirmuisesti. Väritys on kiva, erityisesti vihertävä raita, ja langan tuntu on pehmeä, mutta napakka. Paksuuskin on juuri sopiva. Ihanaa lankaa!
Mielityn tavoin sijoitin Pure cottoniin, jonka väri myöskin hipoo täydellistä, 10 kerän verran
Ja Austermannin Defilee mohairiin. Vihreää 8kerää, viininpunaista 2
Äidille ostin vielä kerän terran väristä virkkauslankaa, jonka vyöte ehti jo hukkua kassin pohjalle.
Karnaluksia vastapäätä olevasta Abakhan Fabricsista selvisin ulos vain yksi mohairkerä mukanani. Love garnin mohair päässee kimppaan muutaman yksinäisen kitten mohair keräni kanssa ja muuttunee huiviksi joskus syssymmällä, niin kuin täällä päin Suomea sanotaan.
Viimeinen lankakohteemme oli sadamarketin myymälä, jonka myyjätäti oli erityisen epäasiakaspalvelullinen. Ostin sieltä kuitenkin kolme vyyhteä liukuvärjättyä virolaista huivilangoiksi.

Matka oli kaikin puolin onnistunut. Kiitän erinomaista matkaseuraa, erinomaista säätä sekä erinomaista matkakohdetta. Tämä ei varmasti ollut viimeinen reissu. Seuraavalla kerralla varustaudun kuitenkin antihistamiinilla, jotta vältyn hengenahdistuskohtaukselta.

Juhannuksesta
Juhannus oli ja meni. Huomasin taas, miten ihanaa on olla mökillä. Mökkimme taitaa olla maailman kaikkeuden ainoa paikka, jossa en stressaa. Siellä vierähtää päivä helposti kelloon katsomatta. Aika tavallaan pysähtyy. Säätkin olivat mahtavat joten nautiskelin ja neuloin pihakeinussa. Sanotaan, että siellä koti, missä sydän. Sanonta pitää kohdallani täysin paikkansa. Piilopirttimme Tarjanteen rannalla, Pyhävuoren juurella on ehdottomasti maailman paras paikka.

Mökkiä muistellessa sain idean virkatusta kynysmatosta. Kymmenen palaa on valmiina, 25 puuttuu. Lankana joskus yläasteikäisenä haalittua novitan heleniä (100% akryyliä) ja maailmankaikkeuden kamalinta lankaa, vesa- sukkalankaa. Näiden päälle viitsii astua vaikka kuraisilla saappailla.Vesan hankinta osoittaa, kuinka visuaalinen langanostaja olen. Olen ostanut langan värin takia. Kaamea jäykkyys ja karkeus ovat olleet toissijaisia. Olen huomannut muutenkin, että lankahankinnoissani tärkeintä on juuri langan väri ja ulkonäkö, pehmeys ja ylellisyys ovat toissijaisia (kineesteettisyys). Luulen, että suurin osa neulojista valitsee langan visuaalisista tai kinesteettisistä syistä. En ole toistaiseksi kuullut, että kukaan olisi ostanut lankaa sen neuloessa muodostuvan äänen perusteella.

Mm. täällä voi käydä testaamassa omaa suuntautuistaan. Itse sain tällaisen tuloksen:
Visuaalisuus 26
Auditiivisuus 18
Kinesteettisyys 16

Sukkia ja huiveja

Toisten fufoilu innoitti minuakin saattamaan muutaman keskeneräisen tekeleen valmiiksi asti. Ensin söderat, joista tosin edelleen puuttuu satiininauhat. Kassatäteily on vienyt kaiken aikani, joten en ole vielä saanut raahauduttua Kouvolaan tai Lahteen nauhaa hakemaan.Malli:Söderat
Lanka:Novita kotiväki
Puikot:2,5mm
Sukkien viimeistely vaiheessa paljastui ikävä yllätys. Novitan värinkestovaatimukset eivä viisi vuotta sitten ilmeisesti olleet kovinkaan korkeatasoiset, sillä sukista lähti kastellessa paljon sinistä väriä. Valitettavasti kaikki väri ei valanut veden mukana viemäriin, vaan sukkien terät värjäytyivät ilkeästi. Pesen varmaan sukat vielä pesukoneessa, jos suttu vaikka huuhtoutuisi sillä keinoin pois.Söderoiden jälkeen tartuin kauan hapsuja odotelleeseen simpukkahuiviin. Huivi ei valmistunut kirjan lupausten mukaan yhdessä illassa, kahdessa kyllä. Hukkasi vain vajaan lankakerän jonnekin ja löysin vasta toissa päivänä, siksi huivi sai odottaa hapsujaan niin kauan.

Virkkasin huivin Mandarin petitistä, joka on huomattavasti ohjeen lankaa ohuempaa. Huivista tulikin melko pikkuruisen kokoinen. Totuttelen siihen kauluhuivina vielä pari päivää, ja jos se edelleen tuntuu aivan liian pineltä lahjoitan sen juhannuksena 11-vuotiaalle serkkutytölle, jolle se on ehkä sopivamman kokoinen. Liian pieni tai ei huivi on kuitenkin ensimmäinen project spectrum- työni kesä- heinäkuun väreissä.Huivista on toistaiseksi vain lähikuva, koska kaikki ottamani kuvat, joissa huivi näkyi näyttävät enemmän tai vähemmän epäilyttäviltä. Yritän saada serkun poseeraaman juhannuksena.
Malli: Simpukka- huivi Happy Hookerista
Lanka: Mandarin petit
Koukku: 3mm

Project spectrumilla jatketaan. Joululahjaksi saamani step- kerää säästelin tarkoituksella kesäkuulle, koska värit sopivat niin hyvin spectrumiin. Eihän harmaa suoranaisesti metalliväri ole, mutta jotenkin assosioin sen kuitenkin teräkseen ja hopeaan. Onhan väri oikeastaan sama, jos siitä otetaan metallin kiilto ja materiaalintuntu pois.Neuloin sukat jälleen varpaista ylöspäin. Olen erityisen mieltynyt tähän tekniikkaan, koska langan riittoisuutta on helppo tarkkailla ja varren pituutta säädellä huvittamisen mukaan, niin tein nytkin. Aluksi olin ajatellut neuloa niin pitkälle kuin lankaa riittää. Lanka ei kuitenkaan olisi riittänyt polvisukkiin asti, vaan se olisi loppunut typerästi keskellä pohjetta. Siksi päädyin päättelemään sukat jo nilkkasukkavaiheessa.

Mallineuleena on perinteinen feather and fun. Pidän feather and fun- mallineuleesta kovasti, varsinkin raitojen kanssa. Harkitsin ensin neulovani perussuka sileää neuletta, mutta lanka paljasti rumimman puolensa, kun siinä alkoi ilmetä ruskeita läikkiä. Sukkainsinöörin älynväläys ei ollut eikä ole edelleenkään mieleeni, joten päädyin mallineuleeseen, johon täplät hieman hukkuvat.

Viime päivinä olen myös kaivanut äidin äitienpäivälahjan uudestaan aktiiviseen käsittelyn. Tulossa Midwest moonlight vaaleanvihreästä novitan bambusta. Kaksi kerää olen kohta neulonut. Vielä kun löytäisin kolmannen jostain, saisin huivin valmiiksi. Äiti sitä jo vähän kyselikin.Eilen illalla, kun yritin päivittää, mutta blogger ei tahtonut päästää minua sisään, aloitin paremman tekemisen puutteessa(ai, mitkä mökin verhot ja siivoaminen)uuden pitsihuivin. Luulen, että siitä tulee oikein kiva:)

Virkaten

Olen joutunut virkkauskärpäsen puremaksi. Tämä on ihan epänormaalia. Kaikki alkoi, kun huomasin, että puuvillaisen neuletakkini alku on liian iso. Pitäisi purkaa. Kuka käski lisäillä silmukoita, kun tää näyttää niin pieneltä. Oma moka.

No piti keksiä uusi työ, kun söderatkin valmistuivat ja jäivät odottelemaan silkkinauhaa. Söderoista jäi yli nöttönen kotiväkeä, josta aloin kaksinkertaisena virkata laukkua. No, pitihän se arvata, lanka otti ja loppui kesken. Onneksi apu löytyi vajaan kahden kilometrin päästä ja tänään saan jatkolankaa.Kävin eilen hakemassa virallisen ajokorttini pääkaupungista ja pitihän matkalle keksiä joku käsityö. Puuvillaisen purkaminen ei edelleenkään houkutellut. Tiina teki upean huivin, jota olin kirjasta jo hieman aiemmin katsellut ja nyt päätin vihdoin kokeilla itsekin. Noin viiden- kuuden tunnin virkkaamisen jälkeen tulin samaan lopputulokseen kuin Katja: Ei huivi taida ihan illassa valmistua.Kaartin poliisitalo on ihan liian lähellä menitaa, joten jotenkin kummasti eksyin sinnekin. Mukaan tarttui kerä roosan sävyistä häkelspassia. Modan pitsitoppi houkuttaa kovasti.

Ai niin ja oikeastaan minun ei pitäisi tällä hetkellä roikkua netissä, virkata tai neuloa, vaan siirtyä pikapikaa kaavoittamaan ja ompelemaan laukkua. Yksi ylioppilas lahja on nimittäin vielä kankaana (valko- vihreä.) Ensin juon kuitenkin kupin kahvia, josta minulle ei Lauran tavoin tule vatsanväänteitä, vaan vapinaa. Yritän kovasti pitäytyä yhdessä kupissa per päivä. Kovin se on vaikeaa, kun tee on pahaa, kaakaosta tulee iho-ongelmia ja kuitenkin tykkään kauheasti juoda kuumaa.

Kotimaan Katsaus

Harmi, että senkin ohjelman nimi on muuttunut lontoonkieliseksi. Kotimaan katsaus oli olennainen osa niin syys-, hiihto- kuin kesälomaani ala-asteikäisenä. Istuimme "mammalan" olohuoneessa ja katselimme ohjelmaa yhdessä mamman ja papan kanssa. Oikeastaan ohjelma oli aika pitkäveteinen ala-asteikäisen mielestä. Siitä huolimatta television edessä tuli istuttua kymmenet kerrat. Se oli sellaista, ehkä vähän eksoottistakin, laatuaikaa isovanhempien kanssa.

Tämä kotimaan katsaus on kuitenkin vähän tuoreempi. Viikonkestävä Suomituurini päättyi eilen illalla. Matkaneuleena kulki puuvillaisen neuletakin alku, joka etenikin ihan mukavasti.

Matkustin halki kotimaan reittiä kotikoti-Tampere-Kajaani-Savonlinna-Luumäki-kotikoti. Kastelin kenkäni kaikissa kunnissa, joissa poikkesin. Vettä satoi keskimäärin joka toinen päivä ja joka toinen päivä aurinko paistoi koko voimallaan.

Tampere
Miksi:Tapaamaan kavereita, ostamaan ylppärilahjaa yhteiselle ystävälle
Mitä näin:serkun nimen kavereiden rappukäytävän ilmoitustaululla
Mitä tein: Söin kaverini laittamia hyviä nakkeja ja sipulia
Mitä ostin:aiotun ylioppilaslahjan, vähän evästä

KajaaniMiksi: Tapaamaan hyvää ystävää, piristämään toiseksi viimeistä opiskeluviikkoa
Mitä näin: Paljon patsaita, tervakanavan, Kajaanin linnan rauniot, Kainuun museon
Mitä tein: Lenkkeilin pitkin Kajaanin keskustaa ja juttelin loputtamasti ystäväni kanssa. Pongasin poliiseja, mutta en nähnyt pikkuserkkuani, harmi. Ihastuin kaupunkiin, jos se olisi vähän lännenpänä ja etelämpänä, voisin kuvitella asuvani siellä.
Mitä ostin: Paljon nappeja, sateenvarjon ja kirjan karjalaisesta käsityöperinteestä

Savonlinna
Miksi: Serkulle kylään, välietappi ennen Luumäkeä
Mitä näin: Tuttujen nimiä luokanopettajan koulutuksen kakkosvaiheeseen valittujen listalla
Mitä tein: Lenkkeilin Olavinlinnaa katsomaan
Mitä ostin: Kaksi vyön solkea paikallisesta käsityöliikkestä

LuumäkiMiksi: Kämppiksen kotikotiin kämppistä tapamaan
Mitä näin: Lehmiä, samanlaiset seinät kuin "mammalassa", paljon kämppiksen sukulaisia
Mitä tein: Otin antihistamiinia, katsoin elokuvan, kastuin läpimäräksi salpa-asemalla, leikin yksivuotiaan kanssa, filosofoin neljävuotiaan kanssa
Mitä ostin: pellavakangasta Lappeenrannan marimekosta, äidille joululiinaksi.

Elämää portfolioiden jälkeen

Tulipas tauko. Opiskelutehtävät ovat vieneet kaiken aikani viimeisen kuukauden sisällä. Tiistaina alkoi onneksi loma. Yksi portfolio jäi suunnitelmieni vastaisesti vielä kesken, mutta muuta kouluelämää ei ennen syksyä ole tiedossa. Noh, yksi sivuaine pääsykoe kyllä, mutta siihen luen ihan mielelläni.

Tänään sain takaisin kaksi portfoliota. Ihan kivaa palautetta tuli, pitäisi kai lakata hermoilemasta etukäteen tai jotain. Kesäkesällä ajattelin kassatyön ohessa harjoittaa ompelutaitojani. Jos vaikka säästyisin stressaamiselta ensi vuoden vaatetuskursseilla.

Lähden ensi maanantaina Suomitourille tapaamaan ystäviä eri puolille kotimaata. Luvassa on paljon junassa istumista, joten jokin käsityö pitäisi keksiä. Söderat eivät tule enää kysymykseen, koska raukat ovat odotelleet kuukauden päivät melkein valmiina. Kai ne pitäisi neuloa ensin loppuun. Sukat vai paita, kas siinä pulma. Jos olisin järkevä, ottaisin matkaneuleeksi huivin, jota suunnittelin ylioppilaspuvun seuraksi kavereiden juhliin.

Nyt minun pitäisi oikeastaan olla pakkaamassa/siivoamassa, koska iskä on tulossa kahdeksan aikaan "muuttamaan" minua kesäksi kotiin. Inhoan pakkaamista, joten istun koneella. Pätkärääkättyä seiskaveikkaa värjäyksen kurssilta