sunnuntai, tammikuuta 08, 2006

Värjärin kertomukset uusista ja vanhoista ikuisuusprojekteista



Minäkin olen liittynyt langanvärjääjien suureen joukkoon. Kuvassa on karkkiväreillä värjäämiäni lankoja. Punavihreä oli alunperin luonnonvalkoista isoveljeä. Vaaleampi sininen syntyi, kun värjäsin kirpputorilta löytämääni epämääräistä luonnonvaaleaa lankaa. Tummempi oli alun alkaen harmaata kirpparilankaa.

Värjäyskokeilu oli ehdottomasti positiivinen kokemus. En ole sinisen ystävä, mutta onnistuin värjäämään nuo langat niin, että lopputuloksena syntyi lempisinistäni. Pieni ongelma on tosin edelleen olemassa. Vaikka minulla on käsitys, mikä on lempisiniseni, en edelleenkään osaa käyttää sinistä vaatetuksessani. Ehkä teenkin noista jotain jollekin lahjaksi.

Punavihreä lanka sen sijaan haluaa ehdottomasti minulle hatuksi. Vihreän sävyt ovat juuri lempparivihreitäni. Miellyttävän punaisen "löytäminen" tuotti yllättäviä vaikeuksia, sillä ensin siitä tuli liian pinkkiä ja sitten liian korallia/lohenpunaista. Edellistä väriä todella inhoan.

Eipä aikaakaan, niin voi kauhistus


Lisää kekseneräisiä. Viimepäivien aikana minulle on iskenyt joku tauti. Aloitan vain uusia ja uusia projeksteja, mutta en saa ainoatakaan työtä valmiiksi asti. Alfa on samassa vaiheessa kuin torstai-iltanakin. Äidin roosaan en ole koskenut yli viikkoon, jne..Uusia töitä on kyllä tullut tilalle. Sain eilen jostain päähäni, että minun on aloitettava erään ystäväni syntymäpäivälahja nyt heti, koska ystävän synttärit sattuvat kirjoitusten kanssa samalle viikolle. NoKate sai ruumiin, korvat ja puoli tassua ja sitten innostus lopahti..no onhan tässä vielä aikaa..



En tietenkään tyytynyt vain yhteen aloitettuun työhön tänä viikonloppuna, vaan kirjoneulelapaset ruskeasta ja punaisesta raitaveljestä oli saatava alulle. Ensimmäisen varsi on edennyt vasta noin viisi senntiä. Käy kyllä kateeksi toisia, jotka tekevät paljon mahtavampia kirjoneulejuttuja, paljon nopeammin kuin minä yhtä vaivaista hanskaa..

Sitten vielä loppukevennykseksi kuva ikuisuusprojektistani, joka on ollut kesken kai jo kolmisen vuotta. Siitä piti tulla parisängynpeitto, mutta taidan tyytyä torkkupeitteeseen..




1 kommentti:

Päivi, Lankakomero kirjoitti...

Kaunista sinistä olet saanut aikaiseksi!