Valmistautumista tulevaan
(Tiunulta pääsy kielletty;D)

1. Puolen tunnin mittainen, tahaton kippailuhetki Tampereella. Lauantaina, työpäivän jälkeen otimme pikkuveli kakkosen kanssa suunnaksi Tampereen, josta siirryimme pikkuveli ykkösen kyyditseminä Jukolan viestin kautta Monoskylän metsiin.
2. Erään haaveen toteutuminen. Joku saattaa muistaa, että listasin erään asian vuoden vaihteessa tämän vuoden tavoitteisiin. Asiasta on tulossa totta ja Uppsala kutsuu elokuun lopussa. Virittäydyin teemaan tilaamalla Kulkurin iltatähti -vyyhdin Ilulta. Väri ja nimi ovat just eikä melkein teemaan sopivat.
3. Häät Suomenlinnassa. Toinen läheisimmistä opiskeluystävistäni menee heinäkuun alussa naimisiin. Hääkutsun saavuttua toukukuun puolessa välissä alkoi mielessä vilkkua Babeten kuvat. Babette on saatava. Varustuksena paksua pirkkalankaa, bambuinen nelosen koukku, kuppi kaakao-cappuccinoa ja nenäliina. Mukin epäesteettisyys johtuu mamman kesätalon rajallisesta mukikapasiteetista. Kotioloissa suosin Teemaa. Tilkkujen virkkaus aloitettu iltamyöhällä 7.6.
Tilkkutilanne la 14.6. jälkeen
Tilkkutilanne su 15.6 jälkeen

Viimeisenkin kuvan jälkeen on tapahtunut kehitystä: nyt on kaikki tilkut valmiina ja suurin osa jopa ommeltu kiinni toisiinsa. Loppusuoralla ollaan siis. Juhannuksen tavoitteena on töiden teon ohella saada kaikki tilkut kiinni toisiinsa, jotta pääsen reunavirkkauksen kimppuun. Yritän saada tämän mahdollisimman nopeasti valmiiksi, jotta minulla olisi tilaa muullekin elämälle kuin kassatäteilylle ja babeten virkkaukselle.

Juhlakansaa

Veljen lakkiaiset ovat takana. Suurkiitokset seuraneideille, hulluksi tuleminen olisi muutoin ollut enemmän kuin lähellä. Vaatteetkin valmistuivat hyvissä ajoin, noh totuuden nimessä on mainittava, että viimeiset langanpäät tuli pääteltyä vasta perjantain ja lauantain välisenä yönä, ennen aamua kuitenkin. Veli näytti oikein komealta mustassa puvussaan. Mieleni teki laittaa tähän kuva päivänsankarista, mutta en viitsi, kun en ole lupaa kysynyt.

Itselleni ompelin paksuhkosta pellavasta olkaimettoman, kellohelmaisen mekon. Täydellisen värinen kangas löytyi aivan sattumalta kolmisen viikkoa ennen juhlia, vaikka olin jo melkein lakannut etsimästä sitä täydellistä.Ajan puutteen, oikeammin liian myöhäisen aloittamisen takia, en olisi saanut suunnittelemaani boleroa valmiiksi, joten päädyin kietoutumaan jo tammikuussa valmistuneeseen kellokukkaan. Väri sopi yllättävän hyvin yhteen mekkokankaan kanssa.Äidille valmistui toivottu kotelomekko. Käytin tosin tekijän vapauksia ja valitsin hieman perinteistä nuoreekkaamman mallin. Olkapäiden ja käsivarsien peitoksi neuloin Novitan boleron, jonka reunavirkkaukset jätin yhdentoista aikaan yöllä suosiolla alkuperäistä kapeammiksi. Onneksi bolero toimi niinkin, sillä ranne ja väsymystila ei olisi sallinut ainoankaan lisäkerroksen virkkaamista.

Eräs blogi-ihminen pääsi ylioppilaaksi veljeni luokalta. Koska rakastan ihmisten yllättämistä, ompelin ylioppilaalle laukun, jonne kätkin mukin ja neljä lankakerää.Koska tiesin saajan olevan kierrätyshenkinen, halusin käyttää jo olemassa olevia ja kierrätysmateriaaleja. Alaosan kukkakangas löytyi paikalliselta kirpparilta pienen pöytäliinan muodossa ja suorastaan huusi olevansa aivan tulevan saajansa näköinen, ainakin minusta:) Muut kankaat ja sisätaskun vetoketju löytyivät omista varastoista.
Vetoketjullisen sisätaskun lisäksi laukussa on molemmin puolin taskut. Jonne voi laittaa vaikka juna-aikataulun tai jotain muuta, joka pitää saada nopeasti käsille.

Ylioppilaan Icarus

Potter-huivin saaja on päässyt ansiokkaasti ylioppilaaksi. Ajattelin yllättää ja lahjoa juhlapäivänä häntä huivilla. Kyselin lempivärejä jo aiemmin ja sain vastaukseksi vaaleansinisen ja ruskeansävyt. Taas tuli osoitetuksi ajan kauppakyvyt, sillä varastosta löytyi viime kesänä Tallinnasta ostettu vironvilla, joka oli kuin tehty tätä projektia varten.
Malli: Icarus
Lanka: Aade löng Artistic, 223g
Puikot: 5mm

Malliksi valikoitui Icarus ja ensimmäiset mallikerrat syntyivät nopeaan ja mukavasti. Tähän se sitten jäikin. Loput mallikerrat neuloutuivat silkasta tahdonvoimasta. On se kummallista, että pitsihuivin neulomisessa iskee jossain vaiheessa se pakollinen plääh-osuus, kun neulominen ei kiinnosta enää tippaakaan. Toisaalta tämän seurauksena olen ehkä vielä hitusen ylpeämpi itsestäni, kun sain huivin valmiiksi.Huivista tuli todella suuri. Onneksi saaja on minua pidempi ja varsin pitkäselkäinen. Voi olla, että huivi on hartiahuivikäyttöön silti liian suuri. Noh, ainakin siihen voi mukavasti kääriytyä sitten kun syksy taas saa.

Mitäs muuta. Veljen ylioppilasjuhliin valmistautuminen on viimeinkin aloitettu mallitilkun merkeissä. Kesätyöt alkoivat eilen. Tiistaista torstaihin on vapaata, jolloin pitäisi pistää pystyyn mekkotehdas, mikäli aion saada itseni ja äidin vaatetetuksi juhapäivänä.

Viiniköynnös ja Vapuntoivotus

Viime yön vähäiset yöunet painavat vielä, joten teksti saattaa olla vähän kömpelöä. Laitoin eilen ennen juhlimaan lähtöä puuvillaisen keväthuivini pingotukseen. Aamulla oli mukava palata, kun pingotettu huivi odotti kuivuneena langanpäättelijää. Se langanpäättely itsessään ei sitten ollutkaan ihan yhtä mukavaa. Tein sen kuitenkin heti, enkä ensi tammikuussa, joten pisteet siitä minulle.Malli: Lace Ribbon by Veronik Avery
Lanka: Idena Cotton lux 200g
Puikot: 5mm

Epäilyksistäni huolimatta huivista kuoriutui varma käyttöneule. Väri on ihana ja mallineulekin mukavan ilmava. Vähän jotain tyttömäistä hörsellystä se tosin tuntuisi vielä kaipaavan. Lisäilen sitten, jos huivi tuntuu käytössä liian viralliselta.Lankana Idenan Cotton lux on oikein miellyttävää. Todella pehmeää ja kaunis kiiltoista puuvillaa. Paikoitellen ilmeni liiallista säikeiden purkautumista, mutta onneksi se ei valmiissa huivissa juuri näy.Kuvissa komeilee myös kirpparilta löytynyt kevättakkini, johon olen kerrassaan tyytyväinen. Juuri passeli violetin sävy minulle.

Hyvää vappua!

Hyvähyvä päivä

Tänään on ollut mainio päivä:) Pakko kirjata muistiin huonompien päivien varalle. Olin heti aamusta ahkera ja tein koulutehtävää. Sitten puolentoista tunnin kävelylenkki ihanassa säässä ja sitäkin paremmassa seurassa. Oon aika onnellinen.

Asiasta kukkaruukkuun. Viime viikkojen hankintoja. Näihinkin olen tyytyväinen.Täydellisen väristä Villamokkaa. Viininpunainen on ehdoton lempivärini. Se on oikeastaan ainoa väri, joka on säilynyt lempivärilistassani ala-asteikäisestä saakka. Yläasteella tuli oliivinvihreä ja ruskea. Lukiossa okra ja poltettu oranssi. Silti jos minulta kysyttäisiin lempiväriäni nyt yliopistoikäisenä, vastaisin hetkeäkään epäröimättä viininpunainen.

Toinen Villamokkalainen. Vihollinen vuoteessani. Nimeä myöten täydellinen lanka viikinkisukkiin.Vähän ohjeita Ultsin diilaamana.
Ja sitten vielä vähän kiiltoa. Näistä on tuleva huivi tai bolero veljen lakkiasiin. Mekko/hamekangas on edelleen kaupassa. Miten täydellisen kankaan löytäminen voi olla niin vaikeaa?

Puuvillaa kevääksi

Blogi näyttää, jostain tuntemattomasta syystä, haamuilevan uusien kommenttien myötä. Ajattelin kirjoittaa uuden postauksen, jotta hukkakäynnit jäisivät minimiin.Villaiset asusteet ovat tässä ihanassa kevätsäässä käyneet jo liian hiostaviksi. Puuvillaisille kevätasusteille olisikin kova tarve. Aloitin myssynvirkkauksella ja huivinneulomisella.Suuresta lankavarastostani löytyi kolme kerää Idenan Cotton luxia, joista virkkasin simpukka/viuhka -virkkauksella löysän kevätmyssyn. Olen yllättynyt, miten hyvin onnistuin hatun kavennuksissa, koska virkkaus ei tosiaankaan ole ykköslajini.En sanoisi itseäni vielä mestariksi, mutta huomaan kyllä, että harjoituksella ja taitojen kehittymisellä on yhteyteytensä.
Malli: Oma
Lanka: Idena Cotton lux, ruskea, poltettu oranssi ja viininpunainen
Koukku: 3mm

Myssy tarvitsee tietenkin huivin kaverikseen. En ollut yhtä kaukaa viisas kuin Jaana, jolla oli huivi jo valmiina, vaan aloitin sitten kaiken alusta. Mallina Lace Ribbon, lankana samainen viininpunainen Cotton lux. Olen kolmannen kerän lopussa ja jäljellä on vielä ainakin neljä neulottavaa kerää. Tympii, enkä ole edes varma, pidänkö huivin ulkonäöstä. Molemmat seikat oli etukäteen arvattavissa, sillä suorien, varsinkin kaksimetristen, huivien neulominen, ei ole suosikkipuuhaani. Lisäksi ihastuin Valinnaisaineiden samaiseen huiviin (vaikka musta ei todellakaan ole suosikkivärini, kummallista) ja hetken mielijohteesta minulle valkeni, että tahdon samanlaisen. Olisi ehkä kuitenkin pitänyt uskoa sitä toista ääntä, joka sanoi, ettei huivi ole minun tyyliseni. Toisaalta kuvittelen, tai uskottelen itselleni, edelleen, miten kivalta huivi näyttää uuden kirpparikevättakkini kanssa. Lopullinen tuomio tulee sitten, kun huivi valmistuu, jos valmistuu..

Pink is the colour

Kaikki alkoi Jatan Mariomyssystä.Malli: Mariomyssy by Jatta
Lanka: Novita Teddy, koristeessa lisäksi Gjestalin Cortinaa
Puikot: 5mm

Vaaleanpunainen Teddy-kerä oli tipahtanut kaapista lattialle. Seuraavassa vaiheessa huomasin jo neulovani myssykkää hiljattain 12 vuotta täyttäneelle serkulleni, jonka ehdoton lempiväri on vaaleanpunainen kaikissa sen kuviteltavissa olevissa sävyissä. Pelkäsin, että myssystä tuli liian suuri. Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi. Todisteeksi serkkutyttö istui pipo päässä koko vierailun ajan, eikä olisi malttanut ottaa uutta myssyään pois edes kahvittelun ajaksi. Voiko tekijä parempaa kiitosta saada:)

Myssyn saavattuman suosion innostamana juolahti viikko sitten mieleeni, että nyt voisi olla aika kuluttaa varastooni serkkua varten jemmatut pinkit ja vaaleanpunaiset. Virkkuukoukku pysyi yllättävän hyvin kädessäni ja huivi valmistui ennätysajassa. Nämä paloista koottavat projektit kun tapaavat kohdallani jäädä lähes poikkeuksetta kesken.Malli: Moda 3/2006 nro.8
Lanka: Taustana Seiskaveikka 178g+ Smart 48g, keskellä Seiskaveikka, Valoanni, Smart, Novita Helen sekä tuntematon samasta serkkuperheestä adoptoitu villasekoite, kaikkia 16g
Koukku: 3,5mmMalli on mielestäni kaunis, varsinkin näin kaksivärisenä (kaksivärisyydellä tarkoitan, että yksittäisissä paloissa on vain kahtaväriä. Muutenhan tässä on yhteensä seitsemää eri pinkin sävyä). Haluankin virkata tällaisen vielä itsellenikin, tosin vähän enemmän omissa väreissäni:)Nyt pitäisi vain päättää jaksanko säästää tämän huivin joululahjaksi, vai annanko saajalleen heti. Minusta on niin mukava antaa lahjoja, että niiden jemmaaminen tulevaisuuteen tuntuu usein todella ylivoimaiselta.

Varsin vihreää

Kiitokset kaikille edellistä settiä ihastelleille. Pidän siitä koko ajan enemmän:)

Kameran laturi oli hukassa, joten kuvattomuuden takia, blogi on kärsinyt viime aikoina hiljaisuudesta. Laturi löytyi sieltä, missä sen pitäisikin olla. Tällaisen kroonisen "paremman tallen" käyttäjän kohdalla tavarat ovat usein hukassa juuri silloin, kun ne todellisuudessa ovat siellä, missä niiden pitäisikin olla. Seuraavalla kerralla, kun laturi on hukkateillä, tarkistan ensimmäiseksi elektroniikkalaatikon.

Koska toimivaa kameraa ei itse neulomiseen tarvita, on täällä tapahtunut jonkinasteista edistystä. Pääsiäslauntaina puikoille hyppäsi vihreääkin vihreämpää puuvillalankaa. 2,5mm:n puikoilla olisi tarkoitus saada aikaan Arisaig Inspired Cardigan (Alkuperäisidea Ysolda Teague ja Knitty Fall 2005). Inspiroitu versio siksi, että tahdon neuleeseeni pussittavat hihat kapeiden perushihojen sijaan.Päätin tällä kertaa neuloa molempia hihoja yhtä aikaa tasona. Aluksi tasona neulominen vähän hirvitti, mutta nyt olen jo todella tyytyväinen valintaani. Hihat ovat edenneet kuin itsestään yli puolenvälin ja kohtuullisen pituiset nurjat kerrokset tuntuvat vain piristäviltä. Ompeluvaiheessa nähdään, olenko edelleen tyytyväinen tähän ratkaisuun.

Muut neuleet ovat melkoisessa vastatuulessa ja tylsiintymisen takia jäähyllä. Kämppiksen, josta on tullut hyvä ystäväni, ensi joulun joululahjahuivi eteni eilen luennolla, mutta pelkän ainaoikean neulominen ilman lisäyksiä tai kavennuksia, osoittautui liian tylsäksi luentoneuleeksi, eikä parantanut keskittymiskykyäni. Onneksi jouluun on vielä aikaa, joten huivi ehtii hyvin valmistua, vaikka neuloisin kerroksen silloin ja tällöin, ihan vain huvituksen mukaan. Huivin inspiraattorina toimi silkka Palmanhävitystahto. Aion lisätä valmiiseen huiviin hieman ilmettä, miten, se on vielä salaisuus:)

Revontuli ja auringonlasku savannilla

Minulla on uusi ja ihana norsumyssy. Rakastan tätä. Idea myssyyn syntyi viime viikolla revontulta neuloessani, kun lankaa tuntui jäävän reilusti yli. Idea norsuista oli pelkkää assosiaatiota "voisinkin tehdä Mariomyssyn"-> Jatta -> norsuslipari -> "Hei, vähän norsukuvioinen myssy ois hieno". Tällä kertaa idean konkretisoituminen tuotteeksi tapahtui melkein viikon kuluessa idean synnystä. Hyvä minä. Yleensä ideani kun unohtuvat jo, ennen kuin ehdin niitä toteuttaa.

Kun vielä ohjeen silmukkamäärät ja norsukuvion mallikerta sopivat yksyhteen syntyi ihana uusi myssyni varsin pienen pähkäilyn saattelemana. Joko sanoin, että rakastan tätä;D Jostain pitää vielä keksiä aika ja kiinnostus settiin sopivien tumppujen neulontaan.Malli: MarioMyssy by Jatta. Ilmettä lisätty Jessica Trompin norsuilla.
Muita muutoksia: Joustinneuletta seitsemän kerroksen sijaan yhdeksän kerrosta. Toiset lisäykset toteutettu vasta ensimmäisen norsukuvion jälkeen.
Lanka: Vironvilla kaksinkertaisena. Ensimmäisen Tallinnanmatkan peruja maalis-huhtikuun vaihteesta 2006
Puikot: 5mm

Norsumyssyn inspiraattorina toimi samaisesta langasta neulomani Revontuli-huivi. Tiesin heti, kun näin ohjeen Ullassa, että tahdon toteuttaa huivin juuri tummanruskea-viininpuna-oranssina. Tallinnasta ostettu vironvilla sai odotella kuitenkin viime viikkoon asti, ennen kuin muotoutui huiviksi.
Malli: Revontuli (Ulla 3/07) by AnneM
Lanka: Vironvilla
Puikot: 5mmKärsin ennen huivin aloittamista jonkin asteisesta neulepläähistä. Huivineulonta auttoi selvästi siihenkin oireyhtymään ja nyt neulotuttaa taas oikein kovasti.

Pienen tytön synttärisetti

Kämppikseni pikkusisko viettää huomenna 2-vuotispäiväänsä. Neuloin sankarille pikkuisen myssyn sekä myssyn seuraksi tumput. Malli: Perustumput Novitan kätevän taulukon avustuksella

Lanka: Novita Seitsemän veljestä raita (829) ja Novita Seitsemän veljestä pinkki
Puikot: 3mm
Malli:Top down bonnet by Adrian Bizilia
Lanka: Novita Seitsemän veljestä raita (829) ja Novita Seitsemän veljestä pinkki
Puikot: 3mm

Käytin settiin varastosta löytyneitä lankoja. Seitsemän veljeksen ihkupinkkikarkkiraitalanka sopii mielestäni kaikessa kaameudessa yllättävänkin hyvin pikkuisen tytön asusteisiin. Lankaa jäi jäljelle vielä 88g, joten todennäköisesti samainen lanka pääsee esiintymään tässä blogissa vielä toistamiseen.

Novitan lapastaulukko on osoittautunut oikeaksi aarteeksi. Minulla ei ole aavistustakaan siitä, minkä kokoinen on minkäkin ikäisen lapsen käsi. Lapsille neulottaessa tuollainen taulokko onkin erittäin kätevä ja tarpeellinen.

Loppuun vielä pakollinen tilannekatsaus: Kaksi huivia odottaa pingotusta, yksi Mariomyssy on parhaillaan kuivumassa ja sata uutta suunnitelmaa on mielessä.

Kulmiopeitto

Se on valmis! Päällimmäisenä tunnelmana on ihmetys ja pieni ylpeys. Olinpas kerrankin kärsivällinen ja sain osista kootun peiton valmiiksi.Koko: n.122cmx90cm(9x11 kulmiota)
Malli: Alkuperäisidea Erika Knightin Koukussa virkkaukseen -teoksesta (Essential Crochet). Idea kuitenkin muotoutui omannäköiseksi kiinteiden silmukoiden avulla. Alkuperäisohjeessa on käytetty vain pylväitä.
Lanka: Puuvillaa. Sekalaisia ja tunnistamattomia kirppalöytöjä, Novitan Tennessee, Novitan Alabama, Idena Cotton lux, Gjestal Baby Bomull(kaksinkert.), Pirta Merssi, Novitan Virkkauslanka(Kaksinkert.), Esiton Virkkauslanka, Gjestal Flox, Novita Mini (keltainen), SandnesGarn Mandarin petit(ruskea). Paino yht. 916g, josta 162g kulmioden yhdistämislankaa Mandarin petitiä
Koukku: 3mmTorkkueiton virkkausprojekti jakaantui kolmeen päävaiheeseen. Ensimmäinen vaihe oli sinisten ja sinivalkoisten keskustilkkujen virkkaus. Nämä tilkut virkkasin jo viime keväänä Project Spectrumin sinivalkoisen kauden aikana. Innostus lopahti ja tilkut hautautuivat reiluksi puoleksi vuodeksi kassinpohjalle odottamaan kohtaloaan.

Toinen vaihe sijoittui joululomaan. Siivousta tehdessäni tilkkukassi osui silmiini ja sain päähäni ottaa tilkut uudestaan käsittelyyn. Tein erilaisia sommitelmia tilkkujen mahdollisesta loppusijoituksesta. Aluksi vahvoilla oli torkkupeiton sijasta lattiatyyny. Päädyin kuitenkin peittoon. Siniset ja sinvalkoiset kuusikulmiot tuntuivat liian sinisiltä, vaikken peittoa aluksi itselleni aikonutkaan. Niinpä kaivoin varastoistani sekalaisia vihreitä puuvillalankoja. Sitten vielä vähän keltaista ja ruskeaakin. Joululoma loppui ja innostuin yhdistelemään tilkkuja luennoilla.

Kolmas vaihe alkoi noin viikko sitten, kun helmikuun loppu alkoi kolkutella ovella. Yhdistin viimeisen kaitaleen ja virkkasin kerroksen pylväitä ja kiinteitä silmukoita peiton reunan huolitteluksi. Aloitin langanpäättelyurakan. Suurimman osan langanpäistä olin onneksi päätellyt jo virkatessani. Ruskeita langanpäitä oli kuitenkin jäljellä ihan kiitettävästi. Viikon ajan, joka päivä kymmenkunta, joskus enemmänkin, pääteltyä langanpäätä ja peitto valmistui ennen kuin helmikuu vaihtuu maaliskuuksi. Olen iloinen ja ylpeä.Sinisyytensä takia en aluksi ajatellut pitää peittoa itselläni. Projektin edetessä kolmanteen vaiheeseen pyörsin päätökseni ja päädyin pitämään sen ihan itse. Oman soluhuoneeni sisustukseen se ei sovi. Minun onkin myönnettävä, että peitosta tuli vähän sellainen "sitten jos mulla on joskus lapsia"-peitto. Solukämppämme yhteiseen tilaan peitto sopisi enemmän kuin hyvin. En vain taida raaskia säilyttää sitä siellä, koska en käytä tilaa kovinkaan usein.

Serkun seeprainen Clapotis

Se on valmis! Huivi meinasi hautua muutamaankin otteeseen muiden töiden alle. Projektin alku oli nopea ja innostava. Puolivälin jälkeen into lopahti, kun huivi alkoi olla jo liian pitkä ja painava bussineuleeksi.Malli: Clapotis by Kate Gilbert (pidempi ja kapeampi tosin)
Lanka: Novita Wool 100g ja Wool Neliraita 96g
Puikot: 3,5mm

Minulla oli selkeä visio huivin värityksestä. Projektin alkumetreillä aloin epäillä alkumielikuvaani, mutta jatkoin kuienkin sitkeästi. Kannatti. Olen tyytyväinen väritykseen, joka sopii serkulleni hyvin. Toisin kuin itselleni, kuten kuvista ehkä huomaa. Neuloin huivin joululahjabaskerin seuraksi, joka sekin edelleen odottaa antamistaan. Minulle ja serkulleni on muodostunut perinteeksi antaa joululahjat vasta paljon joulun jälkeen. Setti kaipaakin selkeästi vielä tumppuja.

Virkattua

Täällä on valmistunut pieniä virkattuja töitä. Eilen päätin vihdoin kokeilla japanilaisen kirjan virkkausohjeita ja virkkasin tällaisen Paavo-Nalleksi (n-kirjain on tarkoituksella iso vrt. Paavo-Ville) ristityn karhunpojan. Malli: Japanilaisesta amigurumi-kirjasta

Lanka: Novita Palma 32g ja Novita Panda Palma 36g
Koukku: 3,5mm

Ohje oli yllättävän selkeä ja joutuisa. Jalkojen ja käsien virkkaaminen tosin oli työlästä ja hermoja raastavaa pienen silmukkamäärän ja epämääräisen langan takia. Silmukoita oli vaikea laskea, kun niitä ei karvan joukosta erottanut.Äitini kerää nalleja, joten Paavo-Nalle pääsi heti tutustumaan kaukaisiin sukulaisiinsa.

Kaunis kuvaussää innoitti virkkaamaan kaksi keskeneräistä päähinettä valmiiksi. Äiti sai viimein korvaläppäpipon itse neulomansa kaulahuivin kaveriksi. Tumput jäivät vielä tilaukseen. Malli: Omasta päästä kirjovirkaten

Lanka: Novita Aino harmaa 54g ja kirjava 36g
Koukku: 6mm

Itsellini virkkasin vielä Nuuskamuikkusmais- ja yömyssymäisen löysän version Nubby Brim Clocheesta. Uuden etukäteissynttärilahjaksi iskältä saamani villakangastakin kanssa olo on aika tätykkä. Tykkään. Karvahuivi kuvausrekvisiittaa äidin kätköistä. Malli: Nubby Brim Cloche

Lanka: Novita Mambo 100g
Koukku: 7mm

Viimeistelijän paluu

Olen jo pitkään kärsinyt viimeistelyhuvittamattomuudesta. Psyykkauksen jälkeen tartuin keskiviikkona vihdoin neulaan ja saksiin ja viimeistelin vuoden vaihteessa neulomani päähineen ja tumput. Myös syksystä asti paria kerrosta vaille valmiina ollut Kellokukka päätyi viimeinkin pingotukseen. Keskeneräisten tilanne näyttää pitkästä aikaa valoisammalta.Malli: Mielityn Kellokukka
Lanka: Wetterhoff Sivilla 100g
Puikot: 4mm

Tästä tuli ihana! Saan taas toistaa itseäni ja ihmetellä, miksen saa aikaiseksi viimeistellä neuleita heti, vaan vasta neljän kuukauden jälkeen. Ohje oli selkeä, siitä hidasteluni ei todellakaan johtunut. Pidän langan värin ja huivin kuvion muodostamasta kokonaisuudesta.Suurin osa kolmiohuiveistani on kaulahuivikäytössä. Tämä jäi kuitenkin vanhaan huoneeseeni, vanhempieni luokse odottamaan pikkuveljen ylioppilasjuhlia. Huomenna menen äidin kanssa katsomaan Lahteen kankaita vaatteisiin. Opiskelukiireiden takia en uskalla jättää ompelu-urakkaa aivan viime tippaan, vaan haluaisin tehdä pikku hiljaa.

Vuoden eka settiViime vuoden viimeisenä päivänä aloitettu Urchin ja tämän vuoden ensimmäisenä aloitetut kirjotumput odottelivat päättelemistä puolitoista kuukautta. Tarttis varmaan tehrä jotain. "Vuoden eka setti" -työnimellä kulkeneet asusteet eivät nimestään huolimatta saaneet olla tämän vuoden ensimmäiset valmistuneet neuleet. Kahden päivän käyttökokemusen perusteella olen tyytyväinen lopputuloksiin, hidasteluuni sen sijaan en.Malli: Urchin Knittystä
Lanka: Schachenmayr Nomotta Two in one, Novita Teddyä muutama gramma runavirkkaukseen
Puikot: 6mm

Malli: Kirjotumput omasta päästä
Lanka: Scachenmayr Nomotta Two in one rusk., Novita florica kolminkertaisena vihr. ja kelt., Riihivillan kasvivärjätty kaksinkertaisena orans., Novita Isoveli itse elintarvikeväreillä värjätty sin.
Puikot: 4,5mm

Tykkään setin värimaailmasta todella paljon. Jopa vihertävä sininen miellyttää värisilmääni kovasti, vaikken mikään sinisen ystävä olekaan. Tosin viime aikoina olen huolestuttavasti ihastellut useitakin vihreän, harmaan ja sinisen välimaastoon sijoittuvia värejä. Two in one on itsessään upean väristä. Ruskealle pohjalle on kuin hillitysti maalattu eri värejä.

Pidän Urchin -ohjeesta todella paljon. Virkkasin tähänkin päähineeseen vielä muutaman kerroksen kiinteitä silmukoita tukevoittamaan ja antamaan neuleelle ryhtiä. Viimeisenä on vielä kerros rapuvirkkausta ulkonäön antajana. Pisteen i:n päälle tekee virkattu kukkanen. Toivottavasti, et Mielitty pahastu, sillä tajusin vasta, että kukan keskusta muistuttaa kovasti riemupyöriäsi.

Tällä hetkellä neulonta-ajasta kilpailevat serkun Clapotis ja Tangeled Yoke Gardigan. Menetin hermoni neljä kuukautta koskemattomana maanneeseen Bergenin talot -takkiin ja purin neuleen viime viikon keskiviikkona. Tiheys täsmäsi TYC:in kanssa, joten langat hyppäsivät uudestaan puikoille. Hihat on kohta valmiit ja vartalo-osastakin resori. Sininen tämäkin, pelottavaa. Olen yrittänyt kuvata tätä väriä täydellisesti onnistumatta.

Mamma on minulla par´aikaa kylässä ja kun esittelin neuletta hänellä, kertoi hän, että lapsuudessani pyysin häntä tekemään neuleita itselleni murretusta sinisestä, eivätkä muut siniset tulleet kysymykseen:D Taitaa olla siis peruja lapsuudesta ihastukseni juuri tähän tiettyyn sinisen sävyyn. Ravelryn Rauma Finullgarnin lankakuvana olevassa kuvassa sävy on kohtalaisen oikein.

Jos olisin ja tunnelmointia

Minusta on mukava pohtia hassuja ja turhanpäiväisiäkin asioita, joten en voinut olla matkimatta Mielittyä. Jos olisin siis:

...puu, olisin saarni
...kukka, olisin ojakellukka
...juoma, olisin lämmin iltamaito
...eläin, olisin joutsen, linnuthan on eläimiä;D
...ääni, olisin tänään Ikävöi ihminen
...väri, ruusuoliivi
...vaate, liian iso, värikäs villapaita
...hedelmä, olisin kiiwi
...ruoka, lanttulaatikko
...mauste, olisin sitruunapippuri
...lelu, olisin itse piirretty paperinukke

Tästä äänestä innostuin niin kovin, että tahdon linkittää tähän muutaman ikisuosikkini. Listaan kuuluvat ehdottomasti myös Teleksin Päivät kuin haaveet ja Siniharmaasilmäinen, Juha Tapion Syksy sekä Ohikiitävää albumi.
-Amélien elokuvamusiikki
-Rajaton Butterfly
-Pettävällä jäällä Juha Tapion esittämänä
-Memory
-Myrskyluodon Maija
-Tuulen värit

Musiikki makuni on varmaan monenmielestä tosi tylsä. Pidän melodisesta, mutta voimakkaasta musiikista. Kansanmusiikkimaisuus vetoaa yleensä aina. Sanoitukset merkitsevät useasti enemmän kuin itse musiikki, ehkä siksi suosikkiartistini ovat melkein kaikki suomalaisia. Rakastan tätä kieltä ja ihailen suunnattomasti ihmisiä, jotka osaavat käyttää sitä luovasti. Näiden piirteiden ohella olen huomannut, että surulliset tarinat lauluissa koskettavat. Synkistelymusiikista en kuitenkaan pidä, vaan surunkin takaa pitää paistaa toivo.

Eilen kävin humputtelemassa Tampereella. Tein heräteostoksia ja tapasin mukavan ihmisen. Kivaa oli:)