Hattaraa -huivi

Keskeneräisten valmiiksi neulominen lähti hyvin käyntiin ja tänään valmistui jo toinen neule. Tästä tosin puuttui enää langanpäiden päättely.

Olen muutama vuosi sitten ostanut vaaleanpunaista Palmaa, pikaistuksissa ilmeisesti, josta tahdoin jo keväällä päästä eroon. Taktiikkana oli tällä kertaa ainaoikein-neule ja tulostavoitteena kaulahuivi ystävälle joululahjaksi. Ihan kaikkea lankaa en saanut kulutetuksi, mutta pohdin, jos tekisin ystävän pikkusiskolle samanlaisen huivin Barbien ja Shellyn tyyliin. Minulle tuli pienenä Barbie-lehti, jossa Barbie ja pikkusiskonsa, aika paljon ikäeroa neideillä muuten, Shelly olivat puettuina samanlaisiin asuihin. Näillä tosielämän sisaruksillakin on aika paljon ikäeroa ja molemmat täyttävät myös hiustenvärin puolesta Barbie-perheen vaatimukset.
Malli: Ainaoikeaa ihan omasta hatusta ja käsittämättömän hitaasti
Lanka: Novita Palma
Puikot: 6mm

Reno-setin jälkeen suuntasin mielenkiintoni Villivattuun, joka pääsi tänään pingotukseen. Tässä todistusaineistoa. Surkea kuva, jonka poistan hetikohta, mutta joka kuitenkin käy todisteena edistyksestä.

Toppi ja hihatin Renosta

Havahduin toissapäivänä ajan kulumiseen ja siihen, etten ollut saanut heinäkuussa juuri mitään valmiiksi. Siispä tartuin puikkoihin ja keskeneräiseen hihattimeen. Eilen illalla vielä vähän jännitti, ehtiikö neule valmiiksi heinäkuun puolella, ja ehtihän se lopulta. Viimeiset langanpäät päättelin n.22.30.Malli: Two-tone ribbed shrug by Stefanie Japel. Kolmanneksi pienin koko pidennetyin hihoin.
Lanka: Muinainen Novita Reno (60%viskoosi,30%villa,10%polyamidi) 166g
Puikot: 4,5mm ja 3,5mm

Idea hihattimeen lähti kesäheinäkuun vaihteessa neulomastani Razor camista. Äidin varastosta omaani siirtynyttä Renoa jäi reippaasti jäljelle topin jälkeen, joten hihatin tuntui järkevältä tavalta kuluttaa lanka loppuun. Tässä en tosin aivan onnistunut, sillä lankaa jäi jäljelle vielä 29 grammaa.

Razor jäi silloin esittelemättä, koska ajattelin tämän hihattimen olevan nopea projekti. Väliin tuli kuitenkin jännitysniska ja pieni neuletauko. Sitten tapahtui muuta yllättävää, eikä neuleeseen tullut tartuttua pariin viikkoon.
Malli: Razor Cami by Katie Marcus. Silmukoita paksumman langan takia vain 120. Koko s.
Lanka: Novita Reno 123g
Puikot: 4,5mmOlen molempiin neuleisiin todella tyytyväinen. Onnistuin kerrankin mitoituksessa täydellisesti! Yleensä onnistun neulomaan mittailuista ja mallitilkuista huolimatta kaiken liian isona itselleni. Toivottavasti näiden neuleiden myötä onneni on kääntynyt:)Nyt yritän tahkota muita keskeneräisiä valmiiksi, sillä Uppsalaan siirtyminen on jo kovin lähellä. Ainiin, ompelinhan minä itselleni pienenpienen lenkkeily/haahuilukäsilaukunkin.

Hyvä viikko

Peesailen nyt vähän Jaanaa ja kirjoitan tästä viikosta, joka on ollut ihan kelpo viikko. Toki ikäviäkin asioita on tapahtunut, tällä viikolla olen kuitenkin havahtunut tavallista useammin miettimään, miten mukavia asioita olen tehnyt. Hyvä viikko, siis.1. Maanantai - Löysin Lahden fidasta maailman kauneimmat lasiset kupit. 3 kahvikuppiparia ja yksi teekuppipari, kaksi eri sarjaan kuuluvaa lasilautasta. Ihan kuin lumpeenkukat. Rakkautta ensisilmäyksellä.

2. Kangaslöytöjä Eurokankaan palalaarista.

3. Kuuden euron käsityökirjat. Mm. neulemallikansio, josta löytyi muutama inspiraationlähde. A)Kirjoneuleraglan

B)Jos minulla olisi hovikuvaaja, neuloisin tällaisen. Ainaoikeaa.
C)Selvää mökkitakkiainesta.
D)Kai tällaiset melkein aikuisetkin saa tykätä ihan tosi paljon tällaisista tyttöjen pitsitakeista. Tahtoo ehdottamasti jotain tämän tapaista.

4. Tiistai - Paidan ompelua. Vaatii vielä säätöä, ja on toistaiseksi jäähyllä. Yleisfiilis hyvä.

5. Ravelryssä jo esillä olevan Razor camin kaveriksi One-tone ribbed shrug. Razor esittäytyy sitten yhdessä tämän kanssa.

6. Palma pois puikoilta. Viimeistelyä luvassa.

7. Ihanan impressionistista Sirdar Juniperia startitiksen vaivatessa. Mukautettu Urchin odottaa sitä mukautusosiota.

8. Kukkamekkohaaveita 20.7. ajatellen.

9. ja 10. Fritidsgarnia sävytettynä Dylonin Old goldilla.

11. Luonnovalkoinen Nalle pääsi myös Old gold kylpyyn.

12. Torstai - Lenkkikassi. Kävin pitkästä aikaa oikein hikilenkillä ja totesin tarvitsevani jotakin tällaista. Olen vasta alussa ja saatan ottaa vielä pakkia. Katsotaan, miten ja mihin langat vievät.

13. Perjantai - Lankayllätyspostia ystävältä Australiasta! Täydellinen yllätys. Kaikki värit ja tekokuitupitoisuus eivät olleet ihan mieleeni, mutta ajatus on kultainen. Sulho oli kuulemma halunnut valita minun näköisiäni lankoja, joten luulen, että ainakin tuon pahimman pätkärääkätyn voinee laittaa hänen piikkiinsä. Pikkuveli kakkonen kaipaa sukkia, joten enköhän saa senkin kulutettua.

14. Tänään - Uusi kultainen kolikkokukkaro. Sävysävyyn kesäkenkieni kanssa ja sehän riittää:)

15. Minä kokkipeukalo keskellä kämmentä oleva ihminen tein hyvää keittoa. 16. Vierailin Ultsilla ja sain ihania kirjoja lainaksi.

Kultakutrille ja tummalle hurmurille
Häät tanssittiin eilen, joten uskallan viimeinkin kirjoittaa babeten valmistumisesta. Peitto valmistuikin ennakoitua aiemmin jo juhannuksen vietossa. Kun aloitin projektia kesäkuun ensimmäiselle viikolla, pelkäsin joutuvani muistamaan hääparia valmiin peiton sijasta lahjakortilla. Onneksi en joutunut, sillä hääpari oli selvästi liikuttunut lahjastaan. Voiko ihminen parempaa kiitosta saada?Malli: Babette blanket
Lanka: Pirkanmaan kotityön paksu pirkka
Koukku: 4mm bambu

Pieni paluu projektin alkuun. Hääkutsun saadessani tiesin, että haluan lahjoa morsianta ja sulhasta torkkupeitolla. Ultsin ystävällisellä avustuksella sain Babeten ohjeen käsiini ja seuraavana vuorossa olikin peittoon sopivan langan valinta. Halusin peitosta alkuperäistä suuremman, joten langan oli oltava paksumpaa. Ei ollut muuten mikään helppo tehtävä löytää paksuhkoa lankaa, jossa on tarpeeksi vihreitä värisävyjä.

Lopulta päädyin paksuun pirkkaan, joka osoittautui ihan kelpo valinnaksi. En tosin ollut kotona enää aivan tyytyväinen valitsemiini sävyihin, mutta onneksi on keksitty keltainen dylon, jolla sitten kohentelin vihreitä sävyjä murretuimmiksi.

Idea peiton väritykseen lähti morsiamen, ystäväni, lempiväreistä ruskeasta ja vihreästä sekä pariskunnan sisustuksesta, joka sisältää myös paljon ruskeaa, vihreää ja vaaleita sävyjä. Mausteeksi valitsin vielä sulhasen lempiväriä ajatellen hieman sinistä. Sulhanen oli tästä valinnasta enemmän kuin otettu, suorastaan liikuttunut, joka tietenkin liikutti myös minua. Lisäksi peiton vaaleisiin ja tummiin sävyihin liittyi ajatus morsiusparista. Kultakutrisesta morsiamesta ja tummapartaisesta sulhasesta.

Onko maailmassa mitään parempaa, kuin tehdä kättensä työllä onnelliset ihmiset vielä hivenen onnellisemmiksi? En usko. Olen varma, että tämä tyttö muistaa läheisimpiään tulevaisuudessakin kättensä töillä ostolahjojen sijaan.

Valmistautumista tulevaan
(Tiunulta pääsy kielletty;D)

1. Puolen tunnin mittainen, tahaton kippailuhetki Tampereella. Lauantaina, työpäivän jälkeen otimme pikkuveli kakkosen kanssa suunnaksi Tampereen, josta siirryimme pikkuveli ykkösen kyyditseminä Jukolan viestin kautta Monoskylän metsiin.
2. Erään haaveen toteutuminen. Joku saattaa muistaa, että listasin erään asian vuoden vaihteessa tämän vuoden tavoitteisiin. Asiasta on tulossa totta ja Uppsala kutsuu elokuun lopussa. Virittäydyin teemaan tilaamalla Kulkurin iltatähti -vyyhdin Ilulta. Väri ja nimi ovat just eikä melkein teemaan sopivat.
3. Häät Suomenlinnassa. Toinen läheisimmistä opiskeluystävistäni menee heinäkuun alussa naimisiin. Hääkutsun saavuttua toukukuun puolessa välissä alkoi mielessä vilkkua Babeten kuvat. Babette on saatava. Varustuksena paksua pirkkalankaa, bambuinen nelosen koukku, kuppi kaakao-cappuccinoa ja nenäliina. Mukin epäesteettisyys johtuu mamman kesätalon rajallisesta mukikapasiteetista. Kotioloissa suosin Teemaa. Tilkkujen virkkaus aloitettu iltamyöhällä 7.6.
Tilkkutilanne la 14.6. jälkeen
Tilkkutilanne su 15.6 jälkeen

Viimeisenkin kuvan jälkeen on tapahtunut kehitystä: nyt on kaikki tilkut valmiina ja suurin osa jopa ommeltu kiinni toisiinsa. Loppusuoralla ollaan siis. Juhannuksen tavoitteena on töiden teon ohella saada kaikki tilkut kiinni toisiinsa, jotta pääsen reunavirkkauksen kimppuun. Yritän saada tämän mahdollisimman nopeasti valmiiksi, jotta minulla olisi tilaa muullekin elämälle kuin kassatäteilylle ja babeten virkkaukselle.

Juhlakansaa

Veljen lakkiaiset ovat takana. Suurkiitokset seuraneideille, hulluksi tuleminen olisi muutoin ollut enemmän kuin lähellä. Vaatteetkin valmistuivat hyvissä ajoin, noh totuuden nimessä on mainittava, että viimeiset langanpäät tuli pääteltyä vasta perjantain ja lauantain välisenä yönä, ennen aamua kuitenkin. Veli näytti oikein komealta mustassa puvussaan. Mieleni teki laittaa tähän kuva päivänsankarista, mutta en viitsi, kun en ole lupaa kysynyt.

Itselleni ompelin paksuhkosta pellavasta olkaimettoman, kellohelmaisen mekon. Täydellisen värinen kangas löytyi aivan sattumalta kolmisen viikkoa ennen juhlia, vaikka olin jo melkein lakannut etsimästä sitä täydellistä.Ajan puutteen, oikeammin liian myöhäisen aloittamisen takia, en olisi saanut suunnittelemaani boleroa valmiiksi, joten päädyin kietoutumaan jo tammikuussa valmistuneeseen kellokukkaan. Väri sopi yllättävän hyvin yhteen mekkokankaan kanssa.Äidille valmistui toivottu kotelomekko. Käytin tosin tekijän vapauksia ja valitsin hieman perinteistä nuoreekkaamman mallin. Olkapäiden ja käsivarsien peitoksi neuloin Novitan boleron, jonka reunavirkkaukset jätin yhdentoista aikaan yöllä suosiolla alkuperäistä kapeammiksi. Onneksi bolero toimi niinkin, sillä ranne ja väsymystila ei olisi sallinut ainoankaan lisäkerroksen virkkaamista.

Eräs blogi-ihminen pääsi ylioppilaaksi veljeni luokalta. Koska rakastan ihmisten yllättämistä, ompelin ylioppilaalle laukun, jonne kätkin mukin ja neljä lankakerää.Koska tiesin saajan olevan kierrätyshenkinen, halusin käyttää jo olemassa olevia ja kierrätysmateriaaleja. Alaosan kukkakangas löytyi paikalliselta kirpparilta pienen pöytäliinan muodossa ja suorastaan huusi olevansa aivan tulevan saajansa näköinen, ainakin minusta:) Muut kankaat ja sisätaskun vetoketju löytyivät omista varastoista.
Vetoketjullisen sisätaskun lisäksi laukussa on molemmin puolin taskut. Jonne voi laittaa vaikka juna-aikataulun tai jotain muuta, joka pitää saada nopeasti käsille.

Ylioppilaan Icarus

Potter-huivin saaja on päässyt ansiokkaasti ylioppilaaksi. Ajattelin yllättää ja lahjoa juhlapäivänä häntä huivilla. Kyselin lempivärejä jo aiemmin ja sain vastaukseksi vaaleansinisen ja ruskeansävyt. Taas tuli osoitetuksi ajan kauppakyvyt, sillä varastosta löytyi viime kesänä Tallinnasta ostettu vironvilla, joka oli kuin tehty tätä projektia varten.
Malli: Icarus
Lanka: Aade löng Artistic, 223g
Puikot: 5mm

Malliksi valikoitui Icarus ja ensimmäiset mallikerrat syntyivät nopeaan ja mukavasti. Tähän se sitten jäikin. Loput mallikerrat neuloutuivat silkasta tahdonvoimasta. On se kummallista, että pitsihuivin neulomisessa iskee jossain vaiheessa se pakollinen plääh-osuus, kun neulominen ei kiinnosta enää tippaakaan. Toisaalta tämän seurauksena olen ehkä vielä hitusen ylpeämpi itsestäni, kun sain huivin valmiiksi.Huivista tuli todella suuri. Onneksi saaja on minua pidempi ja varsin pitkäselkäinen. Voi olla, että huivi on hartiahuivikäyttöön silti liian suuri. Noh, ainakin siihen voi mukavasti kääriytyä sitten kun syksy taas saa.

Mitäs muuta. Veljen ylioppilasjuhliin valmistautuminen on viimeinkin aloitettu mallitilkun merkeissä. Kesätyöt alkoivat eilen. Tiistaista torstaihin on vapaata, jolloin pitäisi pistää pystyyn mekkotehdas, mikäli aion saada itseni ja äidin vaatetetuksi juhapäivänä.

Viiniköynnös ja Vapuntoivotus

Viime yön vähäiset yöunet painavat vielä, joten teksti saattaa olla vähän kömpelöä. Laitoin eilen ennen juhlimaan lähtöä puuvillaisen keväthuivini pingotukseen. Aamulla oli mukava palata, kun pingotettu huivi odotti kuivuneena langanpäättelijää. Se langanpäättely itsessään ei sitten ollutkaan ihan yhtä mukavaa. Tein sen kuitenkin heti, enkä ensi tammikuussa, joten pisteet siitä minulle.Malli: Lace Ribbon by Veronik Avery
Lanka: Idena Cotton lux 200g
Puikot: 5mm

Epäilyksistäni huolimatta huivista kuoriutui varma käyttöneule. Väri on ihana ja mallineulekin mukavan ilmava. Vähän jotain tyttömäistä hörsellystä se tosin tuntuisi vielä kaipaavan. Lisäilen sitten, jos huivi tuntuu käytössä liian viralliselta.Lankana Idenan Cotton lux on oikein miellyttävää. Todella pehmeää ja kaunis kiiltoista puuvillaa. Paikoitellen ilmeni liiallista säikeiden purkautumista, mutta onneksi se ei valmiissa huivissa juuri näy.Kuvissa komeilee myös kirpparilta löytynyt kevättakkini, johon olen kerrassaan tyytyväinen. Juuri passeli violetin sävy minulle.

Hyvää vappua!

Hyvähyvä päivä

Tänään on ollut mainio päivä:) Pakko kirjata muistiin huonompien päivien varalle. Olin heti aamusta ahkera ja tein koulutehtävää. Sitten puolentoista tunnin kävelylenkki ihanassa säässä ja sitäkin paremmassa seurassa. Oon aika onnellinen.

Asiasta kukkaruukkuun. Viime viikkojen hankintoja. Näihinkin olen tyytyväinen.Täydellisen väristä Villamokkaa. Viininpunainen on ehdoton lempivärini. Se on oikeastaan ainoa väri, joka on säilynyt lempivärilistassani ala-asteikäisestä saakka. Yläasteella tuli oliivinvihreä ja ruskea. Lukiossa okra ja poltettu oranssi. Silti jos minulta kysyttäisiin lempiväriäni nyt yliopistoikäisenä, vastaisin hetkeäkään epäröimättä viininpunainen.

Toinen Villamokkalainen. Vihollinen vuoteessani. Nimeä myöten täydellinen lanka viikinkisukkiin.Vähän ohjeita Ultsin diilaamana.
Ja sitten vielä vähän kiiltoa. Näistä on tuleva huivi tai bolero veljen lakkiasiin. Mekko/hamekangas on edelleen kaupassa. Miten täydellisen kankaan löytäminen voi olla niin vaikeaa?

Puuvillaa kevääksi

Blogi näyttää, jostain tuntemattomasta syystä, haamuilevan uusien kommenttien myötä. Ajattelin kirjoittaa uuden postauksen, jotta hukkakäynnit jäisivät minimiin.Villaiset asusteet ovat tässä ihanassa kevätsäässä käyneet jo liian hiostaviksi. Puuvillaisille kevätasusteille olisikin kova tarve. Aloitin myssynvirkkauksella ja huivinneulomisella.Suuresta lankavarastostani löytyi kolme kerää Idenan Cotton luxia, joista virkkasin simpukka/viuhka -virkkauksella löysän kevätmyssyn. Olen yllättynyt, miten hyvin onnistuin hatun kavennuksissa, koska virkkaus ei tosiaankaan ole ykköslajini.En sanoisi itseäni vielä mestariksi, mutta huomaan kyllä, että harjoituksella ja taitojen kehittymisellä on yhteyteytensä.
Malli: Oma
Lanka: Idena Cotton lux, ruskea, poltettu oranssi ja viininpunainen
Koukku: 3mm

Myssy tarvitsee tietenkin huivin kaverikseen. En ollut yhtä kaukaa viisas kuin Jaana, jolla oli huivi jo valmiina, vaan aloitin sitten kaiken alusta. Mallina Lace Ribbon, lankana samainen viininpunainen Cotton lux. Olen kolmannen kerän lopussa ja jäljellä on vielä ainakin neljä neulottavaa kerää. Tympii, enkä ole edes varma, pidänkö huivin ulkonäöstä. Molemmat seikat oli etukäteen arvattavissa, sillä suorien, varsinkin kaksimetristen, huivien neulominen, ei ole suosikkipuuhaani. Lisäksi ihastuin Valinnaisaineiden samaiseen huiviin (vaikka musta ei todellakaan ole suosikkivärini, kummallista) ja hetken mielijohteesta minulle valkeni, että tahdon samanlaisen. Olisi ehkä kuitenkin pitänyt uskoa sitä toista ääntä, joka sanoi, ettei huivi ole minun tyyliseni. Toisaalta kuvittelen, tai uskottelen itselleni, edelleen, miten kivalta huivi näyttää uuden kirpparikevättakkini kanssa. Lopullinen tuomio tulee sitten, kun huivi valmistuu, jos valmistuu..

Pink is the colour

Kaikki alkoi Jatan Mariomyssystä.Malli: Mariomyssy by Jatta
Lanka: Novita Teddy, koristeessa lisäksi Gjestalin Cortinaa
Puikot: 5mm

Vaaleanpunainen Teddy-kerä oli tipahtanut kaapista lattialle. Seuraavassa vaiheessa huomasin jo neulovani myssykkää hiljattain 12 vuotta täyttäneelle serkulleni, jonka ehdoton lempiväri on vaaleanpunainen kaikissa sen kuviteltavissa olevissa sävyissä. Pelkäsin, että myssystä tuli liian suuri. Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi. Todisteeksi serkkutyttö istui pipo päässä koko vierailun ajan, eikä olisi malttanut ottaa uutta myssyään pois edes kahvittelun ajaksi. Voiko tekijä parempaa kiitosta saada:)

Myssyn saavattuman suosion innostamana juolahti viikko sitten mieleeni, että nyt voisi olla aika kuluttaa varastooni serkkua varten jemmatut pinkit ja vaaleanpunaiset. Virkkuukoukku pysyi yllättävän hyvin kädessäni ja huivi valmistui ennätysajassa. Nämä paloista koottavat projektit kun tapaavat kohdallani jäädä lähes poikkeuksetta kesken.Malli: Moda 3/2006 nro.8
Lanka: Taustana Seiskaveikka 178g+ Smart 48g, keskellä Seiskaveikka, Valoanni, Smart, Novita Helen sekä tuntematon samasta serkkuperheestä adoptoitu villasekoite, kaikkia 16g
Koukku: 3,5mmMalli on mielestäni kaunis, varsinkin näin kaksivärisenä (kaksivärisyydellä tarkoitan, että yksittäisissä paloissa on vain kahtaväriä. Muutenhan tässä on yhteensä seitsemää eri pinkin sävyä). Haluankin virkata tällaisen vielä itsellenikin, tosin vähän enemmän omissa väreissäni:)Nyt pitäisi vain päättää jaksanko säästää tämän huivin joululahjaksi, vai annanko saajalleen heti. Minusta on niin mukava antaa lahjoja, että niiden jemmaaminen tulevaisuuteen tuntuu usein todella ylivoimaiselta.

Varsin vihreää

Kiitokset kaikille edellistä settiä ihastelleille. Pidän siitä koko ajan enemmän:)

Kameran laturi oli hukassa, joten kuvattomuuden takia, blogi on kärsinyt viime aikoina hiljaisuudesta. Laturi löytyi sieltä, missä sen pitäisikin olla. Tällaisen kroonisen "paremman tallen" käyttäjän kohdalla tavarat ovat usein hukassa juuri silloin, kun ne todellisuudessa ovat siellä, missä niiden pitäisikin olla. Seuraavalla kerralla, kun laturi on hukkateillä, tarkistan ensimmäiseksi elektroniikkalaatikon.

Koska toimivaa kameraa ei itse neulomiseen tarvita, on täällä tapahtunut jonkinasteista edistystä. Pääsiäslauntaina puikoille hyppäsi vihreääkin vihreämpää puuvillalankaa. 2,5mm:n puikoilla olisi tarkoitus saada aikaan Arisaig Inspired Cardigan (Alkuperäisidea Ysolda Teague ja Knitty Fall 2005). Inspiroitu versio siksi, että tahdon neuleeseeni pussittavat hihat kapeiden perushihojen sijaan.Päätin tällä kertaa neuloa molempia hihoja yhtä aikaa tasona. Aluksi tasona neulominen vähän hirvitti, mutta nyt olen jo todella tyytyväinen valintaani. Hihat ovat edenneet kuin itsestään yli puolenvälin ja kohtuullisen pituiset nurjat kerrokset tuntuvat vain piristäviltä. Ompeluvaiheessa nähdään, olenko edelleen tyytyväinen tähän ratkaisuun.

Muut neuleet ovat melkoisessa vastatuulessa ja tylsiintymisen takia jäähyllä. Kämppiksen, josta on tullut hyvä ystäväni, ensi joulun joululahjahuivi eteni eilen luennolla, mutta pelkän ainaoikean neulominen ilman lisäyksiä tai kavennuksia, osoittautui liian tylsäksi luentoneuleeksi, eikä parantanut keskittymiskykyäni. Onneksi jouluun on vielä aikaa, joten huivi ehtii hyvin valmistua, vaikka neuloisin kerroksen silloin ja tällöin, ihan vain huvituksen mukaan. Huivin inspiraattorina toimi silkka Palmanhävitystahto. Aion lisätä valmiiseen huiviin hieman ilmettä, miten, se on vielä salaisuus:)

Revontuli ja auringonlasku savannilla

Minulla on uusi ja ihana norsumyssy. Rakastan tätä. Idea myssyyn syntyi viime viikolla revontulta neuloessani, kun lankaa tuntui jäävän reilusti yli. Idea norsuista oli pelkkää assosiaatiota "voisinkin tehdä Mariomyssyn"-> Jatta -> norsuslipari -> "Hei, vähän norsukuvioinen myssy ois hieno". Tällä kertaa idean konkretisoituminen tuotteeksi tapahtui melkein viikon kuluessa idean synnystä. Hyvä minä. Yleensä ideani kun unohtuvat jo, ennen kuin ehdin niitä toteuttaa.

Kun vielä ohjeen silmukkamäärät ja norsukuvion mallikerta sopivat yksyhteen syntyi ihana uusi myssyni varsin pienen pähkäilyn saattelemana. Joko sanoin, että rakastan tätä;D Jostain pitää vielä keksiä aika ja kiinnostus settiin sopivien tumppujen neulontaan.Malli: MarioMyssy by Jatta. Ilmettä lisätty Jessica Trompin norsuilla.
Muita muutoksia: Joustinneuletta seitsemän kerroksen sijaan yhdeksän kerrosta. Toiset lisäykset toteutettu vasta ensimmäisen norsukuvion jälkeen.
Lanka: Vironvilla kaksinkertaisena. Ensimmäisen Tallinnanmatkan peruja maalis-huhtikuun vaihteesta 2006
Puikot: 5mm

Norsumyssyn inspiraattorina toimi samaisesta langasta neulomani Revontuli-huivi. Tiesin heti, kun näin ohjeen Ullassa, että tahdon toteuttaa huivin juuri tummanruskea-viininpuna-oranssina. Tallinnasta ostettu vironvilla sai odotella kuitenkin viime viikkoon asti, ennen kuin muotoutui huiviksi.
Malli: Revontuli (Ulla 3/07) by AnneM
Lanka: Vironvilla
Puikot: 5mmKärsin ennen huivin aloittamista jonkin asteisesta neulepläähistä. Huivineulonta auttoi selvästi siihenkin oireyhtymään ja nyt neulotuttaa taas oikein kovasti.

Pienen tytön synttärisetti

Kämppikseni pikkusisko viettää huomenna 2-vuotispäiväänsä. Neuloin sankarille pikkuisen myssyn sekä myssyn seuraksi tumput. Malli: Perustumput Novitan kätevän taulukon avustuksella

Lanka: Novita Seitsemän veljestä raita (829) ja Novita Seitsemän veljestä pinkki
Puikot: 3mm
Malli:Top down bonnet by Adrian Bizilia
Lanka: Novita Seitsemän veljestä raita (829) ja Novita Seitsemän veljestä pinkki
Puikot: 3mm

Käytin settiin varastosta löytyneitä lankoja. Seitsemän veljeksen ihkupinkkikarkkiraitalanka sopii mielestäni kaikessa kaameudessa yllättävänkin hyvin pikkuisen tytön asusteisiin. Lankaa jäi jäljelle vielä 88g, joten todennäköisesti samainen lanka pääsee esiintymään tässä blogissa vielä toistamiseen.

Novitan lapastaulukko on osoittautunut oikeaksi aarteeksi. Minulla ei ole aavistustakaan siitä, minkä kokoinen on minkäkin ikäisen lapsen käsi. Lapsille neulottaessa tuollainen taulokko onkin erittäin kätevä ja tarpeellinen.

Loppuun vielä pakollinen tilannekatsaus: Kaksi huivia odottaa pingotusta, yksi Mariomyssy on parhaillaan kuivumassa ja sata uutta suunnitelmaa on mielessä.